Martti Haverisen saarna Helsingin Luther-kirkon messussa 3.11.2024
24. sunnuntai helluntaista, 3. vuosikerta
Matt. 17: 24-27
Kun he saapuivat Kapernaumiin, tuli Pietarin luo temppeliveron kantajia, jotka sanoivat: ”Kai teidän opettajanne maksaa temppeliveroa?” ”Maksaa kyllä”, hän vastasi. Kun hän meni sisälle taloon, Jeesus ehätti kysymään: ”Mitä mieltä olet, Simon? Keiltä tämän maailman kuninkaat perivät tullia ja veroa, omilta lapsiltaan vai vierailta?” ”Vierailta”, vastasi Pietari. Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Lapset ovat siis vapaat. Mutta miksi suotta suututtaisimme heidät? Mene järvelle ja heitä onki veteen. Ota ensimmäinen kala, jonka vedät ylös, ja avaa sen suu. Siellä on hopearaha. Ota se ja maksa heille sekä minun että itsesi puolesta.”
Johdanto
Aivan meidän lähellämme asuva sukulaistyttömme tuli tässä yksi päivä tuomaan kutsukirjettä tuleviin juhliinsa. Kun ovelta alkoi kuulua ääniä, ei tarvinnut kauheasti arvailla, kuka siellä mahtaa olla, koska oven takaa kuului heidän koiransa tomeraa haukuntaa. “Minä täällä, vuh vuh!”
Tämän päivän raamatunkohta sijoittuu Kapernaumin kaupunkiin Galileanjärven pohjoisrannalle. Kapernaum oli nyt Jeesuksen kotikaupunki (Matt. 4:13, Mark. 9:33), ja Jeesus saattoi asua Pietarin kotona.
Pietarin luo tuli temppeliveron kantajia. (Matt. 17:24) Kun hän oli keskustellut heidän kanssaan ja tuli Jeesuksen luo, Jeesuksen ei tarvinnut arvuutella, että kukahan siellä ovella oli ollut. Pietari ei ehtinyt edes avata suutaan ja sanoa hänelle, että “noi tyypit tuolla tiedustelivat miten sinä, Jeesus, meinaat toimia”.
Katsotaan tänään 1) omistajuutta, 2) lainkuuliaista kansalaista ja 3) apua yllättävästä suunnasta.
1) Omistajuus
Herra oli säätänyt jo reilusti yli tuhat vuotta aiemmin, israelilaisten autiomaavaelluksella, maksun siihen yhteyteen, kun alettiin laskea, kuinka paljon taistelukelpoisia sotureita Israelilla on. “Herra sanoi Moosekselle: “Kun tarkastat israelilaiset ja lasket heidän soturiensa lukumäärän, heidän tulee samalla antaa Herralle maksu henkensä lunnaiksi, ettei mikään vitsaus kohtaisi heitä tarkastuksen vuoksi.” (2. Moos. 30:11-12)
Siinä puhutaan siis maksusta henkensä lunnaiksi, ja tuon uhrilahjan suuruus oli puoli sekeliä hopeaa. (2. Moos. 30:13) Ja Herra sanoi: “Kerää lunnashopea israelilaisilta ja käytä se pyhäkköteltan jumalanpalveluskuluihin. Se on Herran edessä vakuutena siitä, että teidän henkenne on lunastettu.” (2. Moos. 30:16)
Nämä Pietarin luokse saapuneet temppeliveron kerääjät tuskin laskivat, kuinka paljon juutalaisia taistelijoita eri kaupungeista ja kylistä löytyisi. Mutta käytännöksi se oli jäänyt, ja Rooman valtakunta salli sen keräämisen.
Temppeliveron kantajat kysyivät siis Pietarilta: “Kai teidän opettajanne maksaa temppeliveroa?” Olivatko he kuulleet, jos Jeesus oli puhunut jotain kriittistä temppelipalveluksesta ja ihmisten tekopyhyydestä, että sydän ei ole mukana siinä, miten Jumalaa palvellaan?
“Kai teidän opettajanne maksaa temppeliveroa?” Pietari vastasi saman tien, että kyllä.
Tiesikö Pietari varmasti Jeesuksen kannan, olivatko he keskustelleet asiasta? Tai oliko hän nähnyt Jeesuksen aiemmin toimineen niin? Tai tuumasiko hän sen enempää asiaa miettimättä, että eihän Jumalan Poika nyt varmasti mikään veronkiertäjä ole?
Jeesus joka tapauksessa toimi niin kuin Pietari oli sanonut, mutta järjesti Pietarille pienen opetustuokion asiaan liittyen. “Mitä mieltä olet, Simon? Keiltä tämän maailman kuninkaat perivät tullia ja veroa, omilta lapsiltaan vai vierailta?” (Matt. 17:25)
Meillä Suomessa tasavallan presidentin “palkkio ja asuntoetu samoin kuin eläke ja perhe-eläke ovat verovapaita. Muista tuloista presidenttiä verotetaan normaalisti.” (presidentti.fi)
Presidentti on valittu vaaleilla, eikä hän omista Suomea. Monarkiakin on monissa maissa nykyään seremoniallista.
Mutta perinteisesti kuningas on ollut kuningas ja alamaiset alamaisia. Silloin kysymys omistamisestakin, että ketä varten kaikki on ja kenelle kaikki kuuluu, on kokonaisvaltaisempaa. Ranskan kuningas Ludvig XIV eli Aurinkokuningas tuumasi, että “valtio olen minä”.
Jumalan valtakunta on ikuinen kuningaskunta, ja Jumala on se, joka hallitsee ikuisesti. Jeesus, jos kuka, voisi sanoa oman muunnoksensa tuohon, että “valtio olen minä”.
Jerusalemin temppeli oli rakennettu Jumalan nimen asuinsijaksi. (1. Kun. 8:16, 2. Kun. 21:7) On siis hassu ajatus, jos Jeesuksen, Jumalan Pojan, pitäisi maksaa siitä veroa.
Jumala, joka on sanallaan luonut koko maailmankaikkeuden, omistaa tämän maailman. Jumalan ei tarvitse maksaa omistamastaan maailmasta sen enempää kiinteistöveroa kuin muitakaan veroja. Vai kenelle hänen pitäisi niitä maksaa? Kenelle tai mille yhteisölle Jumala olisi verovelvollinen?
2) Lainkuuliainen kansalainen
Jeesus “tuli omaan maailmaansa, mutta hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan”. (Joh. 1:11)
Olisitko sinä tai olisinko minä pyytänyt Jeesusta maksamaan temppeliveroa, jos olisimme tienneet hänen olevan Jumalan Poika? Nuo veronkerääjät eivät ehkä ymmärtäneet tai pystyneet hyväksymään, että Jeesus on Jumalan Poika.
Vaikka Pietarikin oli tunnustanut Jeesuksen Messiaaksi, elävän Jumalan Pojaksi (Matt. 16:16), hän tuumasi, että tottakai Jeesus maksaa.
Jeesus totesi Pietarille: “Miksi suotta suututtaisimme heidät?” (Matt. 17:27) Ja hän hoiti veromaksun sekä itsensä että Pietarin puolesta.
Missä asioissa pitää olla suotta suututtamatta muita? Mihin kaikkeen on hyvä osallistua, jos pyydetään?
Osa pohtii näinä aikoina, haluaako maksaa kirkollisveroa, jos sillä kustannetaan vaikkapa joogaa. What would Jesus do?
Moni puolestaan suree sitä, mitä luonnolle ja ilmastolle tapahtuu näinä aikoina, ja kokee, että kristityt eivät tunnu suhtautuvan asiaan riittävällä vakavuudella, kun me odotamme uutta taivasta ja uutta maata. Miksi suotta suututtaisimme omalla piittaamattomuudellamme ne, jotka haluavat toimia ympäristön suojelemiseksi, jos heidän toimenpide-ehdotuksensa ovat viisaita?
Mutta pitääkö kristityn mennä istumaan Mannerheimintielle?
Tämän sunnuntain teema, kahden valtakunnan kansalaisena, kutsuu osaltaan sinua ja minua kristittynä elämään lainkuuliaista elämää maallisessa yhteiskunnassa.
Niin kuin kuulimme vähän aikaa sitten, apostoli Paavali puhuu esivallasta Jumalan palvelijana. Hän kirjoittaa: “Siksi on suostuttava esivallan alaisuuteen, ei vain rangaistuksen pelosta vaan myös omantunnon vaatimuksesta. Sen vuoksi te verojakin maksatte, sillä viranomaiset ovat Jumalan palveluksessa, kun he hoitavat tehtäviään. Antakaa jokaiselle se, mikä hänelle kuuluu: kenelle vero, sille vero, kenelle tulli, sille tulli, kenelle pelko, sille pelko, kenelle kunnia, sille kunnia.” (Room. 13:5-7)
2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Suomessa perustettiin sellainen yhdistys kuin Iloiset veronmaksajat ry. Yhdistys halusi lisätä ihmisten halukkuutta maksaa veroja kertomalla siitä, mitä hyvää verotuloilla saadaan aikaiseksi.
Oliko Jeesus iloinen veronmaksaja? Saiko hän verojen maksamisesta viboja?
Ainakin hän oli sellainen kansalainen, joka välitti lähimmäisestä ja luonnosta. Hän oli sellainen kansalainen, että jos me kaikki eläisimme samalla tavalla, meidän olisi hyvä elää keskenämme.
Jeesus teki sitä, mikä on oikein Jumalan edessä, ja hän teki hyvää ihmisille, mutta siitä huolimatta häntä vastaan esitettiin valheellisia syytöksiä. Pilatuksen edessä hänestä esimerkiksi väitettiin, että hän “kieltää maksamasta veroa keisarille”, vaikka Jeesus oli käskenyt antamaan keisarille sen mikä keisarille kuuluu. (Luuk. 20:25, 23:1-2)
On nurinkurista, että Jeesus tuomittiin kuolemaan sellaisella rangaistuksella, jolla surmattiin muun muassa kumoukselliset kapinalliset, valtion viholliset. Raamattu kertoo Barabbaksesta, joka vapautettiin Jeesuksen sijasta, että: “Sillä kertaa oli vangittuna kapinoitsijoita, jotka kapinan aikana olivat tehneet murhan. Heidän joukossaan oli Barabbas-niminen mies.” (Mark. 15:7)
3) Apu yllättävästä suunnasta
Toiset jemmaavat rahojaan säästöpossuun, mutta Jeesus oli puolestaan avannut pankkitilinsä kalan suuhun. Tarvittavan käteisen nostaminen tosin tuppaa olemaan sillä tavalla haastavampaa, kun täytyy aika tarkkaan tuntea rahan liikkeet. Mutta onhan se toki niin, että tuossa tapauksessa käteisen nostaminen tarkoittaa sitä ihan kirjaimellisesti.
Jeesus käski Pietaria, Galileanjärven ammattikalastajaa menemään kotijärvelleen ongelle.
Miten kävi sen kalan, joka päätyi Pietarin käsiin? Heittikö hän sitä enää järveen, takaisin vapauteen? Kala lienee antanut tuossa operaatiossa henkensä.
Vainojen alla eläneet varhaiset kristityt tunnistivat toisensa Jeesuksen seuraajiksi kala-tunnuksen avulla. Niitä kala-tunnuksia näkee silloin tällöin liimattuina autojen takakontteihin. Kreikan sana ikhthys, ἰχθύς tarkoittaa kalaa, mutta samalla kristityt pitivät sitä akronyyminä, eri sanojen alkukirjaimista muodostuvana koostesanana. Ἰησοῦς Χρῑστός Θεοῦ Υἱός Σωτήρ (Jeesus Kristus Jumalan Poika, Pelastaja).
Syvyyteen heitetty ja syvyydestä nostettu Jeesus on se, joka antoi henkensä siinä ihmeellisessä operaatiossa, että sinut lunastettiin vapaaksi sellaisesta velasta, jota sinulla ei ollut minkäänlaista mahdollisuutta kuitata itse. Vain Jumala pystyi nostamaan niin syvältä, kuoleman syvyydestä, päivän kirkkauteen sellaisen maksuvälineen, joka hänelle ainoastaan kelpaa.
Kaikkivaltias Jumala, jolle kaikki tässä maailmankaikkeudessa kuuluu, ja joka yksin määrittää sen, miten täällä tulee elää, ei kelpuuta pahojen tekojemme sovitukseksi mitään muuta kuin oman täydellisen Poikansa uhriveren.
“Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet.” (Jes. 53:5)
Niin kuin Jeesus maksoi myös Pietarin puolesta, Jeesuksen veri on se ihmeellinen aarre, joka on kuitannut sinun syntivelkasi. Jeesuksen veri on Herran edessä vakuutena siitä, että sinut on lunastettu vapaaksi synnin, kuoleman ja Paholaisen vallasta. Jeesuksen ei ollut mikään pakko sitä maksaa, mutta hän vapaaehtoisesti halusi tehdä niin.
Jeesuksen nimessä ja veressä saat tänäänkin uskoa kaikki sinun syntisi anteeksi.
Jeesuksen omaksi kastettuna olet Jumalan rakas lapsi, maksuista vapaa. Kuulut elävänä kivenä Jumalan temppeliin, Jumalan kuninkaalliseen perheväkeen.
Jeesus oli ehkä Pietarin kämppiksenä tai alivuokralaisena. Jos sinulla on tässä elämässä fyrkat vähissä, ja ovellasi kolkuttelevat erilaisten maksujen velkojat, käänny aina Jeesuksen puoleen. Niin kuin Pietarin kohdalla, hän tietää myös sinun asiasi jo ennen kuin ehdit suutasi avata, ja tietää myös, mistä löytyy ratkaisu, vaikka se joskus voi mennäkin vähän vaikeamman kautta.
Mutta älä sinä lähde huijaamaan yhteiskuntaa, se ei ole oikea tie. Jos vaikkapa vallitseva veropolitiikka harmittaa, demokratiassa saat vaikuttaa demokratian keinoin. Anna keisarille mikä keisarille kuuluu ja Jumalalle mikä Jumalalle kuuluu. (Mark. 12:17)
Rukoillaan. Kiitos, rakas Jumala, pelastuksesta Kristuksessa. Kiitos, että saamme olla sinulle rakkaita lapsiasi ja saamme kerran periä sinun valtakuntasi. Auta meitä toimimaan tässä elämässä kuuliaisina tahdollesi ja toimimaan myös yhteiskunnassa oikein. Jeesuksen nimessä aamen.
Pastori Martti Haverinen 