Martti Haverisen saarna Helsingin Luther-kirkon messussa 9.3.2025
1. paastonajan sunnuntai (Invocavit), 1. vuosikerta
Matt. 4: 1-11
Sitten Henki vei Jeesuksen autiomaahan Paholaisen kiusattavaksi. Kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, hänen vihdoin tuli nälkä. Silloin kiusaaja tuli hänen luokseen ja sanoi hänelle: ”Jos kerran olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi.” Mutta Jeesus vastasi: ”On kirjoitettu: ’Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.’”
Sitten Paholainen vei Jeesuksen pyhään kaupunkiin ja asetti hänet temppelimuurin harjalle. Hän sanoi Jeesukselle: ”Jos kerran olet Jumalan Poika, niin heittäydy alas. Onhan kirjoitettu: ’Hän antaa enkeleilleen käskyn. He kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen.’” Jeesus vastasi hänelle: ”On myös kirjoitettu: ’Älä kiusaa Herraa, Jumalaasi.’”
Vielä Paholainen vei Jeesuksen hyvin korkealle vuorelle, näytti hänelle maailman kaikki valtakunnat ja niiden loiston ja sanoi: ”Kaiken tämän minä annan sinulle, jos polvistut eteeni ja kumarrat minua.” Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Mene pois, Saatana! On kirjoitettu: ’Herraa, Jumalaasi, sinun tulee kunnioittaa ja ainoastaan häntä palvella.’”
Silloin Paholainen jätti Jeesuksen rauhaan, ja hänen luokseen tuli enkeleitä, jotka palvelivat häntä.
Johdanto
Heprean aakkosten ensimmäinen kirjain on alef. Aakkosten toinen kirjain on bet. Koko heprealaista kirjaimistoa kutsutaan näiden kahden ensimmäisen kirjaimen mukaan alef-bet. Se on siis samankaltainen kuin aakkoset englanniksi, alphabet. Englannin sana alphabet on perua kreikan ja latinan kautta foinikialaisista aakkosista.
Alef-bet, heprean kaksi ensimmäistä kirjainta. Noista kahdesta ensimmäisestä kirjaimesta muodostuu sana, ab. Se tarkoittaa isää.
Heprean kielessä sana poika on puolestaan ben. Esimerkiksi Jaakobin nuorimman pojan nimi, Benjamin, tarkoittaa pienen mutkan kautta onnen poikaa. (1. Moos. 35:18)
Sana poika, ben, koostuu kirjaimista bet ja nun.
Isä, ab, poika, ben. Kun yhdistää nuo kirjaimet alef, bet, nun, tulee sana eben, kivi.
Riippumatta siitä, mitä kieltä Jeesus ja Saatana puhuivat toisilleen – puhuivatko arameaa, jonka arvellaaan olleen Jeesuksen äidinkieli – niin tämän päivän tekstissä Saatana yrittää kovasti murskata Isän ja Pojan keskinäisen suhteen puhuen kivistä.
“Jos kerran olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi.” (Matt. 4:3)
“Jos kerran olet Jumalan Poika, niin heittäydy alas. Onhan kirjoitettu: ‘Hän antaa enkeleilleen käskyn. He kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen.’” (Matt. 4:6)
Katsotaan tänään 1) paastoamista 40 päivää, 2) koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko voimastasi, ja 3) on kirjoitettu.
1) Paastoamista 40 päivää
Kun aloittaa uudessa työpaikassa, niin aluksi on koeaika. Suomessa koeajan maksimipituus on kuusi kuukautta.
Jeesus oli pitkään toiminut kasvatti-isänsä Joosefin tavoin rakennusmiehenä, ja oli varmasti rutinoitunut niissä hommissa. (Matt. 13:55, Mark. 6:3) Mutta nyt Jeesus oli aloittanut uudessa tehtävässä, joka ei sekään vastannut “yhdeksästä viiteen” -toimistotyötä.
Aivan tämän päivän tekstin edellä, Matteuksen evankeliumin edellisessä luvussa, Johannes Kastaja kastoi Jeesuksen Jordanissa. Siinä Jeesus aloitti julkisesti siinä tehtävässä, jota varten taivaallinen Isä oli hänet tähän maailmaan lähettänyt.
Mutta nyt oli vuorossa 40 päivän koeaika. Pyhä Henki vei Jeesuksen autiomaahan Paholaisen kiusattavaksi. (Matt. 4:1) Olisiko Jeesus luotettava kutsumuksessaan ja tehtävässään?
Jeesuksen kastehetkellä taivaista kuului Isän ääni: “Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.” (Matt. 3:17) Paholainen yritti iskeä epäilyksen kiilaa Isän ja Pojan väliin sanomalla: “Jos kerran olet Jumalan Poika.” (Matt. 4:3,6)
Yrittikö Saatana verhoutua johonkin valeasuun, niin kuin Pomo piilossa -tosi-tv-ohjelmassa, vai marssiko hän paikalle avoimesti itsenänsä? Varmaankin avoimesti, mutta joka tapauksessa Jeesus selvästikin tiesi hyvin, kenet hän kohtasi. Hän nimittäin sanoi lopuksi: “Mene pois, Saatana!” (Matt. 4:10)
Miten vaikea tuo kamppailu oli Jeesukselle?
Evankelista Matteus toteaa Jeesuksesta, että: “Kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, hänen vihdoin tuli nälkä.” (Matt. 4:2) 40 päivää paastoamista autiomaassa tuntuu käsittämättömän pitkältä ajalta.
Pari vuotta sitten (2023) uutisoitiin, että eräs mosambikilainen pastori kuoli, kun hän yritti paastota yhtä pitkään. Hän oli paastonnut ilmeisesti kovin totaalisella tavalla 25 päivän ajan.
Kun Jeesus paastosi 40 päivää autiomaassa, hän selvästikin mietiskeli epäuskoisen Israelin 40-vuotista autiomaavaellusta. Joka kerran, kun Jeesus vastasi Saatanalle, hän nimittäin siteerasi Viidettä Mooseksen kirjaa, ja siinä Viidennessä Mooseksen kirjassa Israelin kansa on vielä autiomaassa.
Toisaalta tuohon lukuun 40 törmää Vanhassa testamentissa muutenkin, esimerkiksi Mooseksen ja Elian yhteydessä.
Israelin autiomaavaelluksella, kun Mooses otti Siinainvuorella Jumalalta vastaan lain, hän viipyi vuorella Herran luona 40 päivää ja yötä syömättä ja juomatta. (2. Moos. 34:28, 5. Moos. 9:9,18) Ja kun profeetta Elia puolestaan vuosisatoja myöhemmin pakeni vainoa, hän paineli Herran enkelin osoittaman ruoan jälkeen 40 päivää ja yötä menemään tuolle samaiselle Siinainvuorelle (Horebille). (1. Kun. 19:8)
Vanhan testamentin keskeiset Herran palvelijat Mooses ja Elia siis paastosivat 40 päivää ja 40 yötä. Kun Jeesuksen tie alkoi kääntyä kohti Jerusalemisssa odottavaa kärsimystä ja kuolemaa, ja eräällä vuorella hänen ulkomuotonsa kirkastui loistavaksi kuin aurinko, silloin hänen seuraansa ilmestyivät juuri Mooses ja Elia. (Matt. 17:1-8)
Israelin autiomaavaelluksesta tuli 40 vuoden mittainen, koska kansa ei luottanut Jumalan sanan lupaukseen ja voimaan. (4. Moos. 14:9,11,33-34) Eikä edes Mooses selvinnyt siinä, vaan hänkin jäi lopulta rajan toiselle puolelle. (4. Moos. 20:12)
Jeesus oli “uusi Mooses”, Mooseksen ennustama profeetta. (5. Moos. 18:15,18, Ap.t. 3:22, 7:37) Jeesus kesti kiusaukset, ja Matteuksen evankeliumin seuraavassa luvussa Jeesus nousee vuorelle niin kuin Mooses, pitämään Vuorisaarnansa, opettamaan lakia niin kuin se, jolle on annettu valta. (Matt. 7:29)
Israelin autiomaavaelluksella vaakalaudalla oli kansan pääsy luvattuun maahan, mutta Jeesuksen autiomaassa kohtaamissa kiusauksissa oli vaakalaudalla syntisen ihmiskunnan pääsy taivaaseen. Mutta Jeesus, “uusi Mooses”, täytti lain käskyt täydellisesti, ja siksi hän pystyy viemään meidät perille asti.
2) Koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko voimastasi
Paholainen koetti houkutella Jeesusta siis kolmella tavalla:
1) että Jeesus muuttaisi kivet leiviksi,
2) että hän hyppäisi temppelimuurin harjalta alas loukkaantumatta, ja
3) että hän kumartaisi Saatanaa ja saisi maailman kaikki valtakunnat ja niiden loiston.
Saatana näyttää siis tarttuneen Israelin uskontunnustukseen, jossa käsketään rakastaa Jumalaa kolmiosaisesti näin: “Kuule, Israel! Herra on meidän Jumalamme, Herra yksin. Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko voimastasi.” (5. Moos. 6:4-5)
Juutalaisen perinteisen tulkinnan mukaan “koko sydän” tarkoittaa henkistä ja ruumiillista minää. Jeesus rakastaa Isää niin kokosydämisesti, ettei hänen lihansa ottanut valtaa edes hirvittävän nälkäisenä.
“Koko sielu” pitää puolestaan sisällään Jumalan rakastamisen silloinkin, vaikka jopa kuolema olisi uhkana hänen nimensä tunnustamisen tähden. Jeesus rakastaa Isää koko sielullaan eli koko elämällään, eikä hän yrittänyt pelastaa omaa elämäänsä edes silloin, kun häntä vaadittiin pelastamaan itsensä ja astumaan alas ristiltä pilkaten: “Jos kerran olet Jumalan Poika.” (Matt. 27:40)
Ja “koko voima” tarkoittaa koko omaisuutta. Jeesus rakastaa Isää koko voimallaan, eikä hän haksahtanut maailmalliseen voimaan, valtaan ja loistoon.
Mihin osaan sinussa Saatana erityisesti iskee houkutteluineen?
Ehkä monet yleiset kiusaukset liittyvät rahaan, valtaan ja seksiin.
Jokapäiväisen leivän saaminen on tärkeää, ja sitä Jeesus ohjasi meitä pyytämään, kun hän opetti meille Isä meidän -rukouksen. Mutta rahanhimosta Raamattu varoittaa, että se eksyttää ihmisen pois uskosta. (1. Tim. 6:10) Apostoli Paavali kirjoittaa: “Ne, jotka tahtovat rikastua, joutuvat kiusaukseen ja lankeavat ansaan, monenlaisten järjettömien ja vahingollisten halujen valtaan, jotka syöksevät ihmiset tuhoon ja perikatoon.” (1. Tim. 6:9)
Paholainen houkutteli Jeesusta muuttamaan kivet leiviksi, ja entisajan alkemistit yrittivät muuttaa erilaisia aineita kullaksi. Omavaraisuudella ja isolla rahamäärällä voi koettaa saada tunteen riippumattomuudesta ja turvallisuudesta, mutta kuitenkin kaikki tässä elämässä riippuu lopulta vain ja ainoastaan Jumalasta. Jumala pitää yllä kaikkea elämää sanallaan, ja ainoastaan siitä me luodut olemme riippuvaiset.
Vallan turmelevuudesta puolestaan näkee tässä kärsivässä maailmassa jatkuvasti hirvittäviä esimerkkejä. Niin kuin englantilainen John Dalberg-Acton asian kiteytti: “Valta turmelee, ja absoluuttinen valta turmelee absoluuttisesti.”
Jeesuksen vallankäyttö on toisenlaista kuin se, miten Saatana ja me syntiset ihmiset käytämme valtaa väärin, itsemme korottamiseen ja toisen alistamiseen, ylemmyyteen ja halveksimiseen. Jeesus itse ei keskittynyt ulkoiseen asemaan ja kiiltävään luksukseen, vaan hän käytti valtaansa palvellakseen heikompaa. Hän esimerkiksi pesi opetuslastensa jalat, joka oli tuolloin orjien hommaa. (Joh. 13:1-17)
Ja erilaisia himoja riittää joka lähtöön. Kuitenkin “maailma himoineen katoaa, mutta se, joka tekee Jumalan tahdon, pysyy iäti”. (1. Joh. 2:17)
3) On kirjoitettu
Jumala on siis luonut sanallaan kaiken, mitä on olemassa, ja hän pitää yllä kaikkea olemassa olevaa sanansa voimalla. (Hepr. 1:3) Jeesus sanoi Saatanalle, että: “Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.” (Matt. 4:4)
Ei siis ole ihme, että Paholainen, joka haluaa turmella ja tehdä tyhjäksi Jumalan työn myös tänä päivänä, on paratiisista asti hyökännyt juuri Jumalan sanaa vastaan. “Onko Jumala todella sanonut?” (1. Moos. 3:1) “Jos kerran olet Jumalan Poika.” (Matt. 4:3,6)
Kun Jeesus vastasi Paholaiselle, hän otti sitaatteja Mooseksen puheista. (Matt. 4:4,7,10, 5. Moos. 6:13,16, 8:3) Mutta jokaisen noiden vastauksensa edellä Jeesus sanoi: “On kirjoitettu.” (Matt. 4:4,7,10) Se Jeesuksen siteeraama sana ei siis ole mitä tahansa sanaa, vaan sillä sanalla on suuri auktoriteetti.
Apostoli Pietari kirjoittaa kirjeessään: “Yksikään profeetallinen sana ei ole tullut julki ihmisten tahdosta, vaan ihmiset ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina sen, minkä ovat Jumalalta saaneet.” (2. Piet. 1:21)
Paholainen tietää Jumalan sanan painoarvon. Hän vetosi Jeesuksen kohdalla jopa psalmiin 91. Hän sanoi: “Onhan kirjoitettu: ‘Hän antaa enkeleilleen käskyn. He kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen.’” (Matt. 4:6)
Saatana ei tosin siteerannut sen psalmin seuraavaa jaetta: “Sinä poljet jalkoihisi leijonan ja kyyn, tallaat maahan jalopeuran ja lohikäärmeen.” (Ps. 91:13) Raamattu kuvaa Paholaista käärmeenä ja lohikäärmeenä. (Ilm. 12:9) Ja saalistavana leijonana.
Leijonia ei ole täällä meillä Suomessa liiemmin nähty, vaikka se onkin päätynyt vaakunaamme ja lätkän maajoukkueen nimeksi. Kun piispa Mikael Agricola muodosti suomen kirjakielen, ja hän pohti työhuoneessaan ilman Google Translatea sanaa sellaiselle pedolle kuin leijona, hän käytti tuota mainiota sanaa jalopeura.
Lastenlaulussa “leijonaa mä metsästän”, “enkä pelkää ollenkaan”, mutta hengellisessä todellisuudessa tilanne on toisinpäin, ja siksi kuolemanvakava. “Saatana kulkee ympäriinsä kuin ärjyvä leijona ja etsii, kenet voisi niellä.” (1. Piet. 5:8)
Mutta Saatana ei siis innostunut siteeraamaan Jeesukselle sitä psalmin seuraavaa jaetta: “Sinä poljet jalkoihisi leijonan ja kyyn, tallaat maahan jalopeuran ja lohikäärmeen.” (Ps. 91:13) Se ei selvästikään lukeudu Paholaisen voimalauseisiin.
Jeesus kyllä tunsi Raamattunsa. Hän itse olisi se luvattu naisen jälkeläinen, joka tallaisi maahan lohikäärmeen, polkisi rikki käärmeen pään.
Paholainen ei tarjonnut Jeesukselle mitään sinänsä sellaista, mikä ei Jeesukselle olisi mahdollista. Mutta vahingollista olisi ollut, jos Paholainen olisi suistanut Jeesuksen pois kärsimisen tieltä.
Jeesus ei tullut tähän maailmaan muuttaakseen itselleen kiviä leiviksi (Matt. 4:3), vaan hän tuli tähän maailmaan meille elämän leiväksi (Joh. 6:35), antamaan meille ruhjotun ruumiinsa ja verensä.
Eikä hän heittäytynyt alas osoittaakseen, ettei loukkaisi jalkaansa kiveen (Matt. 4:6), vaan hän itse on kivi, johon valitettavasti moni kompastuu ja loukkaantuu (Room. 9:32-33, 1. Piet. 2:6-8). Hän, on se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, meidän pelastuksemme kulmakivi, koska hän, Isän ainoa Poika, oli kuuliainen Isälle aina ristinkuolemaan asti. Isä ja Poika ovat yhtä.
Eikä Jeesus noussut koko maailman valtaan ja kunniaan loiston sokaisemana, vaan suostumalla häväistäväksi ristillä meidän puolestamme. Hän on veressään sovittanut meidän ja koko maailman synnit, kaikki lankeemuksemme, pahat ajatuksemme, sanamme, tekomme ja laiminlyöntimme. Ja siksi saat uskoa tässä ja nyt kaikki syntisi anteeksi.
Kaikenlaisten vaikeuksien keskellä on hyvä muistaa, mitä Heprealaiskirje kirjoittaa Jeesuksesta: Hän “kykenee ymmärtämään vajavuuksiamme, sillä häntä on koeteltu kaikessa samalla tavoin kuin meitäkin koetellaan”. (Hepr. 4:15) “Koska hän on itse käynyt läpi kärsimykset ja kiusaukset, hän kykenee auttamaan niitä, joita koetellaan.” (Hepr. 2:18)
Turvaa siis aina Jumalan sanaan, niin kuin Jeesus autiomaassa.
Rukoillaan. Rakas Jeesus, kiitos, että suostuit kärsimään ja kuolemaan sovittaaksesi meidät Jumalan kanssa. Kiitos, että olit kuuliainen loppuun asti, ja sinun täydellisen uhrisi tähden me saamme syntimme anteeksi. Isä, älä anna meidän joutua kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Anna voimaa vastustaa pahaa ja taipua sen sijaan sinun tahtoosi. Jeesuksen nimessä aamen.
Pastori Martti Haverinen 