Minä olen sinun kanssasi – 2. Moos. 4:10-12

Martti Haverisen saarna Helsingin Luther-kirkon messussa 7.9.2025
13. sunnuntai helluntaista, 1. vuosikerta
2. Moos. 4: 10-12

    Mooses sanoi Herralle: ”Mutta, Herra, minä en ole koskaan ollut hyvä puhuja enkä ole nytkään, vaikka sinä olet puhunut minulle. Minulla on hidas puhe ja kankea kieli.” Herra sanoi hänelle: ”Kuka on antanut ihmiselle suun? Kuka tekee ihmisestä mykän tai kuuron, näkevän tai sokean? Enkö juuri minä, Herra? Mene nyt, minä olen sinun kanssasi, kun puhut, ja neuvon sinulle, mitä sinun tulee sanoa.”

    Johdanto

    Toinen maailmansota päättyi vuonna 1945, ja seuraavana vuonna New York Cityssä eräässä perheessä odotettiin esikoispojan syntymää. Isä oli syntynyt Italiassa, ja äiti oli sukutaustaltaan puolestaan ukrainanjuutalainen, ja hänellä oli myös ranskalaisia juuria.

    Synnytyksestä tuli vaikea, ja lasta autettiin synnytyspihdein. Pihdit vahingoittivat lapsen hermoja, ja hänen kasvonsa halvaantuivat osittain. Siitä johtuen lapsen puheesta tuli jokseenkin epäselvää.

    Noista lähtökohdista käsin tuntuu kaukaiselta ajatukselta, että tuo lapsi päätyisi sellaiseen ammattiin, jossa olennaista on puhuminen. Mutta niin vain hänestä tuli yksi maailman kuuluisimmista näyttelijöistä.

    Tuo lapsi sai nimen Michael Sylvester Gardenzio Stallone. Sylvester Stallone nousi kuuluisuuteen Rocky-nyrkkeilyelokuvien myötä. Ja hän täyttää ensi heinäkuussa siis 80 vuotta.

    Kauan ennen Sylvester Stallonea oli eräs toinen kahdeksankymppinen (Ap.t. 7:23,30), jolla oli omasta mielestään kankea kieli. Jumala kutsui Moosesta tarttumaan tehtävään, josta tulisi maailmankuulu.

    Katsotaan tänään 1) hankalaa lähtötilannetta, 2) vedestä nostamista ja 3) voimaa tehtävän täyttämiseen.

    1) Hankala lähtötilanne

    Sylvester Stallone on esittänyt päärooleja monissa väkivaltaisissa toimintaelokuvissa – eilenkin telkkarista tuli yksi Rambo-leffa. Niissä leffoissa hän selviää vaarallisista tilanteista lihastensa, taistelutaitojensa ja lujan luonteensa avulla.

    Mooseskin yritti ramboilla tosielämässä, mutta heikolla menestyksellä. Hänet oli lapsena adoptoitu Egyptin hoviin. Nelikymppisenä (Ap.t. 7:23) hän halusi auttaa orjuudessa raatavaa kansaansa oman käden oikeudella, omalla hauiksellaan, omilla taistelutaidoillaan, ratkaisemalla asiat väkivallalla. Mutta se ei saanut hänen omaa kansaansa pitämään häntä johtajana, joka toisi heille avun. (2. Moos. 2:14)

    Mooses löi hengiltä egyptiläisen miehen, joka oli lyönyt Mooseksen omaan kansaan kuuluvaa miestä. (2. Moos. 2:10-12) Kun asia tuli faraon tietoon, Mooses joutui pakenemaan Egyptistä säilyttääkseen oman henkensä. (2. Moos. 2:15)

    Muukalaisena, vieraalla maalla Midianissa (2. Moos. 2:22) löytyi vaimo ja vaimon isän lampaat, joita Mooses alkoi paimentaa. Mitä kaikkea Mooses ajattelikaan Egyptin-ajoistaan noina vuosikymmeninä? Nousiko Mooseksen uniin se surmaamistilanne, kuolleen egyptiläisen kasvot? Miltä tuntui miettiä neljäkymmentä vuotta sitä, että on lyönyt jonkun kuoliaaksi ja sitten piilottanut tämän ruumiin hiekkaan?

    Ehkä Mooses ajatteli, että hän ei enää koskaan palaa Egyptiin. Varmaankaan hän ei kahdeksankymppisenä enää odottanut, että jokin uusi, täysin odottamaton sivu kääntyisi hänen elämässään.

    Kerran kun Mooses johdatti appiukkonsa Jetron lampaat Horebinvuorelle eli Siinainvuorelle, Jumala ilmestyi Moosekselle palavassa pensaassa. (2. Moos. 3:6)
    Jumalalla oli Moosekselle painavaa asiaa.

    Jumala oli kuullut Egyptissä orjuuteen päätyneen kansansa valituksen, ja Mooseksen pitäisi lähteä mahtavan valtakunnan hallitsijan luokse hakemaan israelilaiset vapauteen. (2. Moos. 3:7) Herra sanoi: “Mene siis, minä lähetän sinut faraon luo. Sinun on vietävä minun kansani, israelilaiset, pois Egyptistä.” (2. Moos. 3:10)

    Vaikka Mooses oli aiemmin elämässään ollut Egyptin hovissa, tehtävä tuntui hänestä varmaankin musertavan ylivoimaiselta. Lähteä nyt Moskovaan sanomaan Putinille, että jätä ukrainalaiset rauhaan. Tai Pohjois-Koreaan Kim Jong-unille, että lopeta heti tuo hirvittävä kansasi sortaminen. Eikö siihen tarvittaisi miljoona sotilasta ja saman verran droneja?

    Niinpä vaikka Jumala ihmeellisesti ilmestyi Moosekselle ja kutsui tehtäväänsä, Mooses päättikin ryhtyä vastaansanomattomalta tuntuvaan puolustukseen: “Mutku…”

    Ja hän esitti Jumalalle pitkän listan perusteluja, miksei lähteminen kuulostanut järkevältä. Tämän päivän tekstissä ollaan ennätetty jo sellaiseen Mooseksen perusteluun, että eihän hän edes ole hyvä puhuja. “Minulla on hidas puhe ja kankea kieli.” (2. Moos. 4:10)

    Mutta Jumala jatkaa hänelle vastaamista ja ohjeistamista. Mooses ei sinänsä missään vaiheessa sano, että: “Kyllä, meikäläinen lähtee!” Mutta Raamatussa vain kerrotaan, miten Mooses lopulta alkaa valmistella lähtöä Egyptiin.

    2) Vedestä nostaminen

    Olin lapsi 80-luvulla, ja silloin Rambo oli kova sana. Emme tietenkään saaneet katsoa ikärajojen takia niitä elokuvia, mutta ainakin Commodore 64:lla pystyi pelaamaan Rambo-peliä: Jos oli vangittuja, niin sinne lähetettiin Rambo sitten raivaamaan tietä ja vapauttamaan kaikkia.

    Meillä oli kova juttu myös Rambo-puukko, tai se oli laajempikin juttu. Rambo-puukon kahvan päässä oli kompassi ja kahvan vesitiiviissä säiliössä tulitikut, ompeluvälineet, siimaa ja kalastuskoukku.

    Jumala ei varustanut Moosesta Rambo-puukolla orjien vapauttamiseen, mutta ihmeelliset valmiudet hän kylläkin sai. Jumala antoi Mooseksen sauvan muuttua käärmeeksi ja takaisin sauvaksi. (2. Moos. 4:2-4) Ja kun Mooses Jumalan käskystä laittoi käden poveensa, se muuttui spitaalista lumivalkoiseksi. Ja takaisin poveen laittamalla käsi muuttui taas terveeksi.

    Ja sitten kolmanneksi, aivan tämän päivän tekstialuetta edeltävässä jakeessa, Jumala sanoi Moosekselle, että: “[E]lleivät he usko edes näitä kahta merkkiä eivätkä kuuntele sinua, niin ota vettä Niilistä ja kaada se maahan. Silloin vesi, jonka otat Niilistä, muuttuu maassa vereksi.” (2. Moos. 4:9)

    Nämä kolme Jumalan antamaa ihmettä, käärme, sairaus ja vereksi muuttuva vesi, ovat oikeastaan pelastushistoria tiivistettynä. Käärme johti paratiisissa ihmiset synnin sairauteen povessa. Jumalan vastaus siihen oli vesi ja veri.

    Vaikka Jumala kutsui Mooseksen lähtemään Egyptiin, ja tämä lopulta totteli, sillä matkalla Herra oli kuitenkin tulossa surmaamaan Mooseksen. Se on Mooseksen pojan ympärileikkauksineen ja veriylkä-termeineen erikoinen episodi, ja se vieläpä kerrotaan hyvin tiiviisti vain kolmessa jakeessa (2. Moos. 4:24-26). Mutta sekin osoittaa jälleen, että pyhän Jumalan edessä kaikki me syntiset tuhoudumme ilman verta ja hänen asettamaansa liittoa.

    Onko sinulla jotain omallatunnollasi, jotain hiekkaan kätkettyä?

    Jumalan tuli ei kuluttanut palavaa pensasta Mooseksen edessä, mutta Jumala on myös tuhkaksi polttava tuli. (5. Moos. 4:24, Hepr. 12:29) Hänen pyhyytensä edessä ei mikään epäpyhä kestä.

    Siksi Jumala asetti Jeesuksen Kristuksen ristillä sovitusuhriksi, ja “hänen verensä tuo sovituksen uskossa vastaanotettavaksi”. (Room. 3:25) Kristuksessa Jumalan pyhyys ei kuluta meitä.

    Alun perin Mooses nostettiin kaislakorista Niilin rantavedestä Egyptin hoviin, ja nyt tämän päivän tekstissä sitten lampaita paimentamasta Israelin kansan johtajaksi. Profeetta Jesaja puhuu upeasti Mooseksesta ja Jumalasta, “joka vedestä nosti omalle laumalleen paimenen ja asetti häneen Pyhän Henkensä”. (Jes. 63:11) Kun Jeesus, meidän hyvä paimenemme, kastettiin Jordanissa ja hän nousi vedestä, Pyhä Henki laskeutui kyyhkysen tavoin ja asettui hänen päälleen. (Matt. 3:16)

    On tärkeää, että Jumala nostaa kasteessa vedestä myös meidät, uuteen elämään. Jeesus sanoi: “Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan.” (Joh. 3:5)

    Kastevedessä meidät on pesty puhtaaksi Kristuksen veressä ja olemme saaneet Pyhän Hengen. Kasteen armossa saat elää tänäänkin ja uskoa Kristuksen tähden kaikki syntisi anteeksi.

    3) Voima tehtävän täyttämiseen

    Mooses ei arkensa keskellä, jo kahdeksankymppiseksi ennättäneenä, osannut varmastikaan odottaa kohtaavansa Jumalan, eikä hän mitään avointa tehtävää varsinaisesti ollut edes hakenut.

    Jumala kutsui Mooseksen, ja Herralla on käyttöä myös sinulle. Mitä sinä puolestasi vastaat hänelle? Onko sinulla “mutku”-vastaukset heti kielen päällä?

    “Mutku ei mulla ole aikaa.”
    “Mutku ei mulla ole osaamista.”
    “Mutku ei mulla ole ideaa siitä, mitä pitäisi tehdä.”
    “Mutku mua kiinnostavat muut asiat.”

    Tai mietitkö, että olet mokannut elämässäsi niin pahasti tai olet niin sitä tai tätä, että voiko Jumala käyttää sinua enää mihinkään?

    “Mooses sanoi: “Minä pyydän, Herra, lähetä joku muu.” (2. Moos. 4:13) Odotatko sinäkin, että Herra lähettäisi jonkun muun?

    Kuka se joku muu olisi, jos kerran Jumala kutsuu juuri sinua? Jos ja kun tämän maailmankaikkeuden Luoja kutsuu sinua, niin eikö hän tiedä realiteetit kaikista parhaiten myös sinun kohdallasi?

    Herra sanoi Moosekselle: “Kuka on antanut ihmiselle suun? Kuka tekee ihmisestä mykän tai kuuron, näkevän tai sokean? Enkö juuri minä, Herra? Mene nyt, minä olen sinun kanssasi, kun puhut, ja neuvon sinulle, mitä sinun tulee sanoa.” (2. Moos. 4:11-12) Hän on antanut ihmiselle suun, ja kykenee siis myös antamaan sanat siihen suuhun.

    Kun Pyhä Henki helluntaina vuodatettiin Jeesuksen opetuslapsiin, itse kunkin päälle laskeutuneet tulenlieskat eivät kuluttaneet heitä (Ap.t. 2:3), niin kuin ei ollut kuluttanut palavaa pensastakaan. Silloinkin Jumala antoi sanat suuhun. “He tulivat täyteen Pyhää Henkeä ja alkoivat puhua eri kielillä sitä mitä Henki antoi heille puhuttavaksi.” (Ap.t. 2:4)

    Ei siis ole kyse siitä, että sinun pitäisi lähteä liikkeelle omassa voimassasi niin kuin Rambo. Vaan Jumala lähettää sinut tehtäviinsä Pyhän Hengen voimassa. Vaikka saat palaa kirkkaasti, hän ei polta sinua loppuun. Mooseksellekin avautui vielä pitkä, 40 vuotta kestänyt vaellus Israelin kansan johtajana.

    Haasteita siinä hänellä kyllä riitti. Ulkopuoliset faraosta alkaen yrittivät mitätöidä, ja kun tuli vastoinkäymisiä, omat eivät olleet yhtään innoissaan. (2. Moos. 5:2,19-23)

    Jumala tahtoo valmistaa myös sinua erilaisiin haasteisiin, vaikka lähtökohtaisesti mieli ei tekisi lähteä, kun ongelmat vaikuttavat vuoren korkuisilta ja resurssit vähäisiltä, ja itsellä ja muilla on haluttomuutta muutokseen.

    Mutta Herra sanoi Moosekselle siis, että: “Mene nyt, minä olen sinun kanssasi…” (2. Moos. 4:12) Jeesus on Immanuel, Jumala meidän kanssamme. (Matt. 1:23) Ja lähetystehtävää antaessaan hän lupasi: “Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti”. (Matt. 28:20)

    Saat häneltä voiman ja viisauden hänen sanansa, sekä kasteen ja ehtoollisen kautta.

    Meidän elämässämme on lopulta suuri ihme se, että alamme luottaa Jumalaan. “Tuo kaikki hankkeesi Herran eteen, niin suunnitelmasi menestyvät.” (Sananl. 16:3)

    Miten upeita asioita saatkin vielä tehtyä Jumalan voimassa!

    Rukoillaan. Kiitos, rakas Jumala, että kutsuit tehtäviisi Mooseksen ja annoit hänelle voiman ja viisauden sen täyttämiseen. Kiitos, että Kristuksessa olet ottanut meidät omaksesi, ja tahdot varustaa myös meidät lahjoillasi ja viisaudellasi palvelemaan sinua ja lähimmäistä. Jeesuksen nimessä aamen.

    Jätä kommentti