Martti Haverisen saarna Helsingin Luther-kirkon messussa 19.6.2016
5. sunnuntai helluntaista, 1. vuosikerta
Joona 3: 1-5, 10, 4: 1-11
Joonalle tuli toisen kerran tämä Herran sana: ”Lähde Niniveen, tuohon suureen kaupunkiin, ja julista sille se sanoma, jonka minä sinulle puhun.”
Nyt Joona meni Niniveen, niin kuin Herra oli käskenyt. Ninive oli suunnattoman suuri kaupunki, laidasta laitaan kolme päivänmatkaa. Joona lähti kulkemaan kaupungissa ensimmäistä päivänmatkaa ja huusi: ”Enää neljäkymmentä päivää, sitten Ninive hävitetään!” Sen kuultuaan Niniven asukkaat uskoivat Jumalaan. He julistivat paaston, ja niin ylhäiset kuin alhaisetkin pukeutuivat säkkivaatteeseen.
Jumala näki, että he kääntyivät pahoilta teiltään. Niin hän muutti mielensä eikä sallinutkaan onnettomuuden kohdata niniveläisiä, vaikka oli sanonut tuhoavansa heidät.
Joona pani tämän kovin pahakseen ja suuttui. Hän rukoili Herraa ja sanoi: ”Voi, Herra! Enkö minä tätä sanonut, kun olin vielä omassa maassani? Siksihän minä ensiksi lähdin pakoon Tarsisiin. Minä tiesin, että sinä olet anteeksiantava ja laupias Jumala, sinä olet kärsivällinen ja sinun hyvyytesi on suuri. Sinä olet aina valmis luopumaan rangaistuksesta, jolla olet uhannut. Ota nyt, Herra, minun henkeni. Parempi minun on kuolla kuin elää.” Mutta Herra sanoi: ”Onko sinulla mitään syytä olla suutuksissa?”
Joona meni ulos kaupungista ja jäi sen itäpuolelle. Siellä hän kyhäsi itselleen oksista katoksen, asettui sen alle suojaan ja odotteli nähdäkseen, miten kaupungille kävisi. Silloin Herra Jumala pani risiinikasvin kasvamaan Joonan yläpuolelle, varjoksi hänen päänsä päälle ja helpottamaan hänen murheellista oloaan. Ja Joona iloitsi kovin tästä risiinikasvista. Mutta seuraavana päivänä aamunkoitteessa Jumala antoi madon purra risiinikasvia, niin että se kuivettui. Auringon noustua Herra pani kuuman itätuulen puhaltamaan, ja aurinko paahtoi Joonan päähän, niin että hän oli nääntymäisillään. Silloin Joona olisi tahtonut kuolla, ja hän sanoi: ”Parempi minun on kuolla kuin elää.”
Mutta Jumala kysyi Joonalta: ”Onko sinulla mitään syytä olla suutuksissa risiinikasvin tähden?” Joona vastasi: ”Kyllä on, tahtoisin kuolla.” Herra sanoi: ”Sinä suret risiinikasvia, vaikka et ole nähnyt vaivaa sen vuoksi etkä ole sitä kasvattanut. Yhden yön se vain eli, yhden yön jälkeen se kuihtui pois. Enkö minä säälisi Niniveä, tuota suurta kaupunkia! Siellä on enemmän kuin satakaksikymmentätuhatta ihmistä, jotka eivät pysty edes tekemään eroa oikean ja vasemman käden välillä, ja lisäksi paljon eläimiä.”
Johdanto
Joonan kirja on yksi Raamatun hienoimmista. Se on lyhyt kirja, ja äsken me luimme oikeastaan puolet koko kirjasta. Tuossa kirkkokäsikirjan mukaan luetussa versiossa on hypätty muutamien jakeiden yli, jotta se olisi vähän lyhyempi.
Vaikka Joonan kirja on lyhyt kirja, siihen mahtuu monta todella omituista käännettä. Siinä Jumala kutsuu ehkä 700-luvulla ennen Kristuksen syntymää (2. Kun. 14:25) Joona-nimisen profeetan saarnareissulle silloisen maailmanvallan Assyrian pääkaupunkiin Niniveen. Joona ei tykkää yhtään siitä ajatuksesta ja lähtee laivalla Jumalaa pakoon päinvastaiseen suuntaan. Sillä reissulla hän päätyy Jumalan toimesta kolmeksi päiväksi ison kalan vatsaan, mutta selviää siitä hengissä ja palaa takaisin ihmisten ilmoille. Ja sitten hän saa Jumalalta uudestaan käskyn lähteä Niniveen ja siitä kohdasta alkaa tämän päivän teksti.
Kun Uuden testamentin puolella Jeesus puhuu näistä episodeista, hän ei puhu niistä fiktiona. Jeesus puhuu niistä oikeasti historiassa tapahtuneina asioina. Raamattu siis kertoo Jumalan teoista, jotka ovat tapahtuneet tiettynä aikana jossain tietyssä paikassa eläneille ihmisille.
Katsotaan tässä saarnassa nyt erityisesti seuraavia asioita. Ensinnäkin Jumalan vihaa, toiseksi Joonan vihaa ja kolmanneksi miten viha voitetaan.
1) Jumalan viha
Toiset tykkäävät lyhyistä saarnoista, toiset pitkistä. Raamattuun tallennettu Joonan saarna Ninivessä oli niin lyhyt, että sen voisi twiitata sellaisenaan. Se oli kuuden sanan saarna ja varmaan yksi maailmanhistorian tylyimmistä. “Enää neljäkymmentä päivää, sitten Ninive hävitetään!” (Joona 3:4)
Kuka hävittää ja miksi?
Juuri siinä kohdassa, minkä yli äsken hypättiin, Niniven kuningas sanoo: “Kaikkien, niin ihmisten kuin eläintenkin, on kuljettava säkkivaatteeseen puettuina, kaikkien on huudettava Jumalaa täysin voimin. Jokainen kääntyköön pahoilta teiltään ja hylätköön väärät tekonsa. Ehkä Jumala silloin luopuu aikomuksestaan, leppyy ja antaa hehkuvan vihansa laantua, ja me pelastumme.” (Joona 3:8-9)
Eli maailmankaikkeuden Luoja, joka oli ilmoittanut itsensä Israelin kansalle, aikoi hävittää Niniven, koska sen ihmiset tekivät hirveitä asioita.
Nyt saatat ajatella, että kuka kehtaa puhua tällä tavalla. Ajatteletko Jumalasta, että kuka hän on sanomaan kenellekään näin? Millä oikeudella joku voi oikeasti sanoa tuhoavansa jonkun? Oletko sinä antanut Jumalalle lähestymiskiellon, että: “Näpit irti mun elämästä, sulla ei ole mitään oikeutta eikä valtaa muhun.” Meille tämän ajan ihmisille sellainen ajatus on loukkaava.
Raamatun mukaan Jumalalla on kuitenkin kaikki valta ja täysi oikeus hallita kaikkea. Vanhassa testamentissa profeetta Jeremian kirjassa Jumala ilmoittaa, miten täydellinen hänen valta-asemansa meihin ihmisiin nähden on. “Katso, niin kuin savi on valajan kädessä, niin sinä, Israelin kansa, olet minun kädessäni. Minä voin päättää, että revin, tuhoan ja hävitän kansan tai valtakunnan. Mutta jos se kansa luopuu pahuudestaan, minä muutan mieleni enkä anna rangaistukseni kohdata sitä.” (Jer. 18:6-8) Sinä ja minä olemme vain tomuhiukkasia tämän maailmankaikkeuden luoneen mestarin näpeissä.
No, jos Jumalalla on kaikki valta, niin onko Jumala nyt sitten rakkaus vai vihainen tuhoaja? Miksi Jumala on vihainen?
Raamatun alkupuolella kerrotaan ensimmäisestä väkivallanteosta, kun Kain tappaa kateellisena veljensä Abelin. Jumala näkee sen kaiken ja sanoo Kainille: “Etkö kuule, kuinka veljesi veri huutaa minulle maasta?” (1. Moos. 4:10)
Tässä maailmassa ja omassa elämässä moni raakuus, alistaminen ja väkivallanteko on hautautunut odottamaan oikeutta ja väärintekijöiden rankaisemista. Jumala käyttää valtaansa siihen, että hän tuo lopulta oikeuden tähän maailmaan. Jumala vihaa vääryyttä. Jumala todellakin välittää siitä, miten sinä ja minä kohtelemme toisia ihmisiä. Hän ei ole mielivaltainen, vaan hän on hyvä ja oikeudenmukainen.
Mutta Jumalassa on toinenkin puoli. Hän nimittäin rakastaa luomaansa ihmistä niin paljon, että tekee kaikkensa pelastaakseen jokaisen. Vanhassa testamentissa Hesekielin kirjassa Jumala sanoo näin: “Niin totta kuin elän, en minä tahdo, että jumalaton kuolee vaan että hän kääntyy teiltään ja saa elää.” (Hes. 33:11)
Siksi Jumala ei lähettänyt Joonaa Niniveen, jotta niniveläiset tuhoutuisivat, vaan jotta he pelastuisivat.
2) Joonan viha
Jos kerran Jumalan viha kohdistuu pahuuteen ja vääryyteen, niin katsotaan toiseksi Joonan vihaa.
Ennen kuin Joona saapui Niniveen, hän oli pelännyt jotain niin paljon, että halusi lähteä Jumalaa pakoon. Pelkäsikö Joona enemmän a) sitä, että miten hänelle kävisi Ninivessä viholliskansan keskellä, vai b) sitä, että Jumala oikeasti armahtaisi niniveläiset?
Joona sanoi Jumalalle kirjan loppupuolella, että: “Enkö minä tätä sanonut, kun olin vielä omassa maassani? Siksihän minä ensiksi lähdin pakoon Tarsisiin. Minä tiesin, että sinä olet anteeksiantava ja laupias Jumala, sinä olet kärsivällinen ja sinun hyvyytesi on suuri. Sinä olet aina valmis luopumaan rangaistuksesta, jolla olet uhannut.” (Joona 4:2-3)
Joona tiesi siis jo etukäteen, että Jumala pelastaisi niniveläiset ja Joona toivoi niniveläisille mieluummin pahaa kuin hyvää. Miksi Joona vihasi heitä?
Ninive oli siis muinaisen suurvallan Assyrian pääkaupunki. Assyrialaiset eivät olleet varsinaisesti mitään hilpeitä veikkoja. Assyrian armeija herätti naapurikansoissa kauhua, koska se tunnettiin raakana ja julmana armeijana, joka alisti väkivaltaisella sorrolla ja väestöjen pakkosiirroilla.
Joona ei siis kuitenkaan sanonut lähteneensä pakoon Jumalaa siksi, että hän olisi pelännyt henkensä puolesta tai että joutuisi kokemaan väkivaltaa erilaisilla julmilla tavoilla. Hän pelkäsi, että Jumala armahtaa niniveläiset. Hän halusi, että Jumala rankaisisi heitä.
Jos olette seuranneet Irakia koskevia uutisia, niin ehkä sellainen suurkaupunki kuin Mosul sanoo jotain. Mosul on Pohjois-Irakissa lähellä Syyrian, Turkin ja Iranin rajaa Tigrisjoen rannalla. Niniven rauniot ovat Mosulin sisällä. ISIS valloitti Mosulin pari vuotta sitten (2014) ja tuhosi muinaismuistomerkkejä ja kulttuuriperintöä siellä.
Mitä jos Jumala haluaisi lähettää sinut Mosuliin julistamaan Isisin taistelijoille, että tehkää parannus? Olisitko sinä valmis lähtemään henkesi kaupalla julistamaan sinne niille kavereille ilosanomaa? Toivoisitko ylipäätään, että Isiksen taistelijat pelastuisivat kaiken sen jälkeen, mitä he ovat tehneet sivullisille?
Assyrialaisten sotajoukot tekivät aikoinaan samanlaisia hirveyksiä kuin ISIS tänään, eikä Joona halunnut heille hyvää. Jumala kysyy sinulta saman kysymyksen kuin Joonalta, että: “Onko sinulla mitään syytä olla suutuksissa?” (Joona 4:4)
Vihaatko jotain ihmistä niin paljon, että kieltäydyt kertakaikkisesti antamasta anteeksi ja välittämästä hänelle Jumalan rakkautta?
Jos joku on tehnyt väärin ja väkivaltaa sinua tai sinulle tärkeitä ihmisiä kohtaan, Jumala on kyllä pistänyt sen tarkasti merkille. Hän on oikeudenmukaisuuden Jumala. Mutta se, että sinä haudot vihaa ja kostoa, ei muuta mitään tässä maailmassa paremmaksi, koska viha ja kosto eivät vapauta sinua, vaan lopulta ne musertavat sinut itsesi.
Joonan ongelma oli se, ettei hän ymmärtänyt olevansa samalla viivalla niniveläisten kanssa. Hän luuli olevansa parempi ihminen, eikä nähnyt sitä, että myös oma sydän on läpimätä. Se sama koskee myös sinua ja minua.
3) Miten viha voitetaan?
Jos Jumalan viha kohdistuu pahuuteen ja ihmisen viha unohtaa oman pahuuden ja toisille tehdyt vääryydet ja janoaa kostoa, niin mikä on ratkaisu maailman pahuuteen? Miten viha voitetaan?
Tämän maailman historiassa suurvallat ja kaupungit on rakennettu väkivallalla ja häviäjien verellä. Jumalan rakentama taivaallinen kaupunki on väkivallan loppu, ja meillä vihan ja väkivallan täyttämillä ihmisillä on pääsy sinne viattoman Jumalan Pojan veren kautta. Jeesus nimittäin kantoi ristillä syyttömänä koko maailman pahuuden ja myös Taivaallisen Isän vihan.
Silloin kun ihminen hautoo vihaisena kostoa, hän sanoo, että: “Tämän saat vielä maksaa.” Jeesus voitti vihan ja väkivallan ristillä, koska hän maksoi hänelle tehdyn vääryyden itse omalla verellään. Jeesus oli syytön uhri, joka ei kosta takaisin, ja siksi Jeesus on vihan ja kostonkierteen loppu.
Jumalan viha laantui Jeesuksen uhrissa, koska oikeudenmukaisuus toteutui ristillä sillä hetkellä, kun Isä hylkäsi ainoan Poikansa syyttömänä kuolemaan. Jeesus teki sen sinun puolestasi, jotta sinun ei tarvitse tuhoutua, vaan saat elää ikuisesti. Sinä pelastut, kun syntisenä anot Jumalan armoa, jonka Kristus on sinulle hankkinut, ja käännyt hänen puoleensa. Kun turvaat tässä ja nyt Jeesuksen armoon, Jumala ei ole sinulle vihainen, vaan hän armahtaa sinut ja ottaa sinut vastaan.
Jeesuksen ristin tähden Jumalan saarna sinulle: “Saat tässä ja nyt uskoa kaikki syntisi anteeksi.”
Me saamme sen pysyvän taivaan kansalaisuuden kasteessa lahjana. Syntien sovituksen veren sinä ja minä saamme kohta nauttia ehtoollisella.
Miten Niniven lopulta kävi?
Uudet sukupolvet elivät jumalattomasti ja vuonna 612 ennen Kristuksen syntymää babylonialaiset, kaldealaiset, meedialaiset, persialaiset ja skyytit liittoutuivat keskenään ja tuhosivat Niniven. Kaupungin rauniot hautautuivat maakerrosten alle, ja ne löydettiin 1800-luvulla arkeologisissa kaivauksissa. Valloittajakansoista kaldealaiset sulautuivat myöhemmin Babylonian väestöön ja persialaiset voittivat Babylonian, ja Aleksanteri Suuri voitti Persian, ja Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen valloitettujen alueiden hallintakuviot olivat hajanaisempia.
Pitkällä aikavälillä valloittajakansoja on siis tullut ja mennyt, mutta ainakin tuo yksi niniveläisten sukupolvi on kotona taivaassa varmassa tallessa, eikä mikään vihollisen armeija koskaan tuhoa sitä. Yli 700 vuotta Joonan jälkeen Jeesus nimittäin vertasi itseään Joonaan ja oman aikansa pahaa sukupolvea Niniven parannuksen tehneeseen sukupolveen näin: “Niniven asukkaat nousevat tuomiolle yhdessä tämän sukupolven kanssa ja langettavat sille tuomion. He kääntyivät, kun Joona saarnasi heille, ja tässä teillä on enemmän kuin Joona!” (Matt. 12:41, Luuk. 11:32)
Naapurikansojen rikkauksien ahnehtiminen, vallanhimo ja väkivalta eivät tuoneet niniveläisille todellista hyvää. Ikuisen hyvän heille toi Jumala – yhden ihmisen kautta.
Mitä jos Jumala toimii yhtä lailla sinun kauttasi tässä kaupungissa niin kuin hän toimi Joonan kautta Ninivessä? Mitä jos muutos tässä kaupungissa alkaa sillä, että sinä ja minä kerromme tutuille ja tuntemattomille Jeesuksesta ja kutsumme heitä mukaan seurakuntaan?
Rukoillaan. Rakas Jumala! Sinun silmäsi näkevät kaiken eli myös sen, minkälaisia me olemme. Osoita, Herra, meille tiesi, ja auta meitä aina olemaan nöyriä ja kuuliaisia sinua kohtaan, ja pelkäämään sinun nimeäsi niin, ettemme vihaisi ja alistaisi toisia. Anna rakkautesi vaikuttaa meidän kauttamme hyvää tässä kaupungissa sinun kunniaksesi. Anna Kristuksen rakkauden ja voiman peittää heikkouteni, jotta kaikki ajatukseni ja tekoni olisivat Kristuksen tähden sinulle mieluisat. Jeesuksen nimessä aamen.
Pastori Martti Haverinen 