Martti Haverisen saarna Helsingin Luther-kirkon messussa 18.9.2016
18. sunnuntai helluntaista, 1. vuosikerta
Luuk. 14: 1-6
Jeesus meni sapattina erään fariseusten johtomiehen kotiin aterialle, ja kaikki tarkkailivat, mitä hän tekisi. Kävi niin, että hänen luokseen tuli vesipöhöä sairastava mies. Jeesus kääntyi lainopettajien ja fariseusten puoleen ja kysyi: ”Onko sapattina lupa parantaa vai ei?” He eivät sanoneet siihen mitään. Silloin Jeesus kosketti miestä, paransi hänet ja lähetti hänet pois. Sitten hän taas kysyi: ”Miten te itse teette? Jos jonkun poika tai härkä putoaa kaivoon, niin kai hän heti nostaa sen sieltä, vaikka olisikin sapatti?” Tähän he eivät kyenneet vastaamaan.
Johdanto
Fariseukset olivat sellaisia juutalaisia, jotka noudattivat tarkasti Jumalan lakia ja myös erinäisiä säädöksiä, mutta eivät nähneet, että heidän sydämensä oli rakkaudeton ja läpimätä. Siksi tämä episodi on melko absurdi.
Ensinnäkin, jos Jumalan ainoa Poika istuisi sinun ruokapöydässäsi, niin mitä sinä tekisit? Ottaisitko kaveriselfien ja pistäisit jotain nokkelaa kuvatekstiksi Facebookiin? Kysyisitkö, että miltä siellä taivaassa oikein näyttää?
Mieti, mikä mahdollisuus ja kunnia on saada Jeesus vieraaksi sinun kotiisi! Mutta ei, nämä kaverit halusivat saada Jeesuksen kiinni heidän omien sääntöjensä rikkomisesta.
Toiseksi tämä episodi on todella absurdi siksi, että eikö se olisi aivan mahtavaa, jos sinun kotonasi joku parantaisi tuosta vain jonkun vaikean sairauden?
Mutta ei. Vähän niin kuin sääntö-Suomessa pahimmillaan, nämä kaverit ajattelivat lähinnä työaikalakia, että nyt homma meni kyllä ylitöiksi. Missä on ilo siitä, että on tapahtunut ihme ja sairas on parantunut? Missä on pelko siitä, että kuka minun luokseni oikein tulikaan kylään?
“Sabbat” ei ole tässä metallibändi, vaan tarkoittaa lepäämistä ja jouten olemista. Juutalaiset viettävät sapattia eli lepopäiväänsä viikon viimeisenä päivänä eli lauantaina, mutta koska Jeesus nousi haudasta viikon ensimmäisenä päivänä eli sunnuntaina, niin kristityt alkoivat viettää pyhäpäiväänsä sunnuntaina. Siksi meidän kalentereissamme sunnuntai on aseteltu viikon viimeiseksi päiväksi.
Maailma on muuttunut sen verran paljon Jeesuksen ajoista, että sä saatat kysyä mielessäsi, että mitä merkitystä tällä kysymyksellä on, että saako sapattina parantaa. Sunnuntaisin on kaupat ja biletysmestat auki ja sairaaloissakin on päivystys, joten kai nyt sapattina saa parantaa.
Tässä hommassa on kuitenkin ainakin muutama juttu, joilla on merkitystä myös sinun elämällesi.
Katsotaan tässä saarnassa siis seuraavia asioita. Ensinnäkin, että mikä on lepopäivän idea. Toiseksi, että mikä on fariseusten ja sairaiden levon hinta. Kolmanneksi katsotaan sitä, että miten me voimme auttaa toinen toistamme lepäämään.
1) Mikä on lepopäivän idea?
Kymmenestä käskystä kolmas kuuluu, että pyhitä lepopäivä, mutta mikä on lepopäivän idea?
Raamatun alussa kerrotaan, että Jumala loi maailman kuudessa päivässä ja seitsemännen päivän hän lepäsi. Voiko Jumala siis väsyä? Ottiko maailmankaikkeuden luominen niin lujille, että Jumalan oli pakko ottaa yksi päivä iisisti?
Onko Jumala poissa maisemista sunnuntaisin, vaikka olisin hädässä? Onko taivaassa sunnuntaisin vain vastaajaviesti päällä? Että: “Palvelemme sinua maanantaista lauantaihin. Ole hyvä, ja ota yhteyttä uudelleen.”
Jumala piti lepopäivän vasta, kun hän oli luonut ihmisen. Miksi? Siksi, että Jumala haluaa viettää tuon päivän ihmisen kanssa, tai oikeastaan ihmisessä.
Maailmankaikkeuden Luoja haluaa viettää lepopäivän sinussa.
Kysymys ei siis ole siitä, että Jumala väsyisi, vaan siitä, että Jumala rakastaa sinua ja minua niin paljon, että haluaa viettää ainakin yhden erityisen päivän sinun ja minun kanssani joka viikko.
Ruumis menee jumiin ja aivot tilttiin, jos niitä ei päästä vapaalle. Lepopäivänä ruumis ja aivot saavat levätä, mutta vielä tärkeämpää on, että sinun sielusi saa levätä.
Miten sielu lepää?
Jokainen meistä pelkää olla yksin onton sielunsa kanssa. Onttoa sielua on taipumus täyttää turhalla roinalla, mutta sitä ei ole tarkoitettu kaatopaikaksi, vaan saamaan puhdasta priimaa.
Applen laitteita voi ladata vain Applen omilla latureilla. Sinun sielusi voi ladata vain yksi laturi.
Jumala on luonut sinun sielusi, Hän on synnyttänyt sinun sielusi tyhjästä ja siksi vain Hänen käsissään sinun sielusi on ainoassa mahdollisessa hoidossa. Sinun sielusi on levoton niin kauan, kunnes se saa olla hoidettavana Luojansa käsissä. “Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.” (Matt. 11:28), sanoo Jeesus.
Sielu lepää Jumalan käsissä, mutta miten se käytännössä tapahtuu eli miten lepopäivä siis pyhitetään?
“Ihminen on sitä, mitä hän syö.” Näin lauloi Juice Leskinen jouluisessa Sika-kappaleessaan ja lainasi saksalaista filosofia.
Tämä pätee sillä tavalla, että on olemassa vain yksi ruoka, joka voi tehdä sinut pyhäksi eli pyhittää sinut. Mikä se ruoka on?
Raamatun mukaan Kristus itse on leipä, joka antaa elämän. Kristus on elämän leipä. Raamattu sanoo myös, että Kristus on Jumalan Sana. Eli kun syöt Jumalan sanaa, syöt elämän leipää, sellaista leipää, joka uudistaa sinut kokonaan ja tekee sinut pyhäksi.
Lepopäivä tulee pyhittää Jumalan sanalla, jotta Jumalan sana saa pyhittää ihmisen. Lepopäivä siis joko on tai ei ole pyhitetty ainoastaan sen mukaan, nautimmeko silloin Jumalan sanaa. Pyhä Henki toimii Jumalan sanan kautta ja tekee sydämessä Kristusta kirkkaammaksi.
Tie ikuiseen lepoon taivaassa kulkee viikoittaisten lepokeitaiden kautta. Jos sielu ei saa levätä Kristuksessa, se alkaa nääntyä matkalle. Se tarkoittaa sitä, että alkaa ajautua Kristuksesta kauemmas, eroon Jumalasta ja kadotuksessa on vain levottomuutta.
Siksi lepopäivän pyhittäminen on kolmantena käskynä kymmenen käskyn joukossa, ettei niin kävisi kenellekään. Senkin käskyn sisältö on siis Jumalan rakkaus ihmistä kohtaan.
Lepopäivä antaa tilaisuuden edes yhtenä päivänä viikossa osallistua jumalanpalvelukseen kuulemaan ja harjoittamaan Jumalan sanaa sekä ylistämään Jumalaa ja rukoilemaan. On kuitenkin tärkeää, että uskosi saa ravintoa myös arkipäivinä, joten Jumalan sanaa tulisi käyttää joka päivä.
2) Mikä on levon hinta?
Katsotaan toiseksi sitten sitä, että fariseusten ja sairaiden vapauden hintana on Kristus.
Kun Jeesus sai kutsun fariseusten johtomiehen kotiin, se oli aika jäätävä tilanne. Lucky Luke -sarjakuvissa kanjoneissa on usein väijytys ja siellä kivien takana puristetaan sotakirvestä tai Winchesteriä. Tämä ateriakutsu oli väijytys, jossa Jeesus koitettiin saada kiinni siitä, että hän tekee hyvää sapattina. Oli siis väijyjät, sairas ja Jeesus.
Jos mietit, että onko Kristus sinun Vapahtajasi, niin esitän sinulle kysymyksen. Koetatko fariseusten tavoin saada Jeesuksen kiinni jostain virheestä? Vai koetko olevasi sairas ja tarvitsevasi Jeesusta parantajaksesi, mutta pelkäät muita ihmisiä, että mitä ne sitten sinusta ajattelevat, jos sinä tulet uskoon?
Katsotaan ensiksi sitä tilannetta, että jos koetat saada Jeesuksen kiinni jostain vääryydestä.
Mitä se kertoo Jeesuksesta, että vaikka hän kaikkivaltiaana tietää, että ateriakutsun esittäneillä ei ole hyvät aikeet, niin silti hän tulee mestoille?
Se kertoo a) sen, että hän ei pelkää mitään ja b) että hän haluaa jokaiselle hyvää. Hän haluaa hyvää kaikille meille, jotka luonnostamme vihaamme häntä.
Jeesus ei ollut sydämeltään syntinen, eikä tehnyt syntiä, mutta hän ei juossut karkuun syntisiä ihmisiä. Eihän hän olisi voinut tulla maailmaan ollenkaan, jos hän ei olisi halunnut kohdata syntisiä. Mutta hän tuli maailmaan juuri siksi, että hän kohtaisi sinut ja minut. Mitä tahansa kysymyksiä, epäilyksiä tai syytöksiä sinulla on Jeesukselle, hän haluaa kohdata ne.
Mutta koska hän tuntee sinun elämäsi läpikotaisin, hän kysyy myös sinulta sellaisia kysymyksiä, jotka pistävät sinut selkä seinää vasten.
Jeesus esitti fariseuksille kaksi kysymystä, mutta he eivät vastanneet tai osanneet vastata kumpaankaan niistä. Hän kysyi, että 1) “onko sapattina lupa parantaa vai ei” ja että 2) jos jonkun poika tai härkä putoaa kaivoon, niin eikö sitä tulisi sapattinakin nostettua ne sieltä pois.
Näillä kysymyksillä hän kysyy myös sinulta tässä ja nyt, että huomaatko, ettet sydämessäsi lopulta rakasta kärsivää lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, ja että sovellat itseesi joustavasti eri sääntöjä, jos sinulla on oma lehmä ojassa. Jeesus paljastaa siis fariseusten oman pöhön, ja sinun ja minun perimmäisen synnin.
Fariseusten olisi ollut mahdollista parantua Jeesuksen hoidossa tuona sapattina, mutta he eivät vastanneet Jeesukselle mitään.
Älä vaikene Jeesuksen edessä tai lähde häntä karkuun, vaan anna hänen tänään parantaa itsesi. Hän tuntee sinut ja kestää epäilyksesi kyllä.
No, mitä jos koet olevasi juuri nyt sellainen sairas ja kipeä, joka tarvitsee Jeesusta, mutta pelkäätkö tulla Jeesuksen luo, koska pelkäät ihmisiä ympärilläsi tai pelkäät Jeesuksen tuomitsevan sinut? Pelkäätkö sitä, että mitä se raati siinä sinun ympärilläsi, mitä läheiset ihmiset tai työkaverit sinusta ajattelevat, jos annat Jeesuksen parantaa sinun syvimmät haavasi?
Ei se raati siinä ympärilläsi välitä siitä, että paranetko sinä. Ei se raati välitä sinun pelastumisestasi.
Jos sinun koko ikuisuutesi on kiinni siitä, että pelkäät mitä muut sinusta ajattelevat, niin huuda tämäkin tuskasi Jeesukselle. Se on todellinen tuska, ja meistä jokainen joutuu sen kanssa painimaan, mutta sitä suurempi on kerran se ilo, joka jokaista Jeesukseen turvaavaa odottaa. Anna Jeesuksen parantaa sinut.
Saat uskoa kaikki syntisi anteeksi tässä ja nyt aivan siitä riippumatta, mitä olet elämässäsi tehnyt. Olkoon tämä päivä sinun ensimmäinen todellinen lepopäiväsi.
Mikä on se hinta, jonka Jeesus on maksanut meidän fariseusten ja sairaiden puolesta, että me saamme levätä?
Jeesus kysyi, että jos poika putoaa kaivoon, niin kai nyt faija poimii hänet sieltä pois.
Itse asiassa Jeesus itse oli yhtenä sapattina paljon pahemmassa paikassa kuin kaivossa. Jeesus ristiinnaulittiin perjantaina. Isä hylkäsi ainoan Poikansa tuonelaan sapatiksi. Isä hylkäsi Jeesuksen sinne, jotta hänen ei koskaan tarvitsisi hylätä sinua ja minua.
Jeesus oli kuuliainen Jumalan Sanalle kaikissa niissäkin asioissa, missä sinä ja minä olemme sen laiminlyöneet, kuten sen, että emme ole pistäneet Jumalan Sanaa kaiken muun edelle. Jeesus on kärsinyt sinun ja minun syntien rangaistuksen, jotta meillä olisi lepo. Jeesus on meidän lepomme hinta.
Mutta Jeesus nousi kuolleista sunnuntaina, ja siksi me juhlimme tänään ylösnoussutta Kristusta, ja kohta nautimme yhdessä Jeesuksen itsensä tarjoileman kiitosaterian. Jeesuksen ateriakutsu on sillä tavalla erilainen kuin fariseusten tarjoama ateria, että Jeesus ei kyylää ja toivo sinun epäonnistumistasi, vaan hän kutsuu sinut epäonnistuneena omalle aterialleen. Se ei ole sellainen ateriayhteys, jolla yritetään tehdä vaikutus muihin, vaan sillä aterialle sinulle lahjoitetaan syntien anteeksiantamus, lepo ja rauha.
Kristuksen lepo ja rauha on hänen ruumiissaan ja veressään. Tule Herran pöytään!
3) Toisen auttaminen lepäämään
Katsotaan vielä kolmanneksi sitä, että miten me voimme auttaa toinen toistamme lepäämään. Tämä on ainakin mulle itselleni sellainen asia, jossa täytyy kilvoitella joka päivä, eikä se mitenkään onnistu ilman Jeesuksen apua.
Fariseukset virittivät Jeesukselle ansan, kyyläsivät, odottivat ja toivoivat hänen epäonnistumistaan. Se ei ainakaan ole kovin levollista meininkiä.
Jeesus antaa meidän levätä, joten miten me voimme antaa myös toinen toisemme levätä tässä Luther-kirkossa?
Luther-kirkossa on tarkoitus poistaa niitä kynnyksiä, joihin apua tarvitseva ihminen voi kompastua, kun hän etsii Jumalan yhteyttä. Jokaisen meistä pitää ottaa koko ajan vakavasti se asia, ettei kampitteluasenne pesiydy koskaan tänne.
Iloitsenko enemmän toisen epäonnistumisesta vai onnistumisesta? Puhunko toisesta pahaa vai hyvää hänen selkänsä takana? Levitänkö toisesta herkullisia juoruja, vai teenkö mieluummin kaikkeni suojellakseni toisen mainetta?
Näissä asioissa me kaikki tarvitsemme Jeesuksen apua. Hän on Mestari ja antaa meille oman voimansa tehdä hyvää.
Aletaan siis tukea toinen toisiamme ja rukoillaan Jumalaa antamaan rohkaisemisen armolahjoja oikein runsaasti meille tämän seurakunnan jäsenille, eiköstä juu. Iloitaan Jeesuksesta ja iloitaan siksi myös toinen toisistamme ja jokaisesta, jonka Jeesus tähän seurakuntaan lähettää.
Rukoillaan. Rakas Jumala, kiitos siitä, että sinä haluat parantaa meistä jokaisen tässä ja nyt. Kiitos siitä, että kuolit puolestamme, ja nyt sinä elät ja hallitset ikuisesti. Kosketa nyt erityisesti häntä, joka nyt ensimmäistä kertaa kaipaa kuulla sen, että sinä rakastat ja sinä annat kaikki synnit anteeksi riippumatta siitä, mitä elämässä olisikaan tullut tehtyä. Kiitos siitä, että meillä on ikuinen lepo sinun yhteydessäsi. Pyydämme, että saisimme tähän seurakuntaan sellaisen ilmapiirin, että osaisimme rohkaista ja tukea toinen toisiamme ja kaikkia helsinkiläisiä. Anna rohkaisemisen armolahjoja oikein runsaasti meille tämän seurakunnan jäsenille. Jeesuksen nimessä aamen.