Martti Haverisen saarna Helsingin Luther-kirkon messussa 27.11.2016
1. adventtisunnuntai, 2. vuosikerta
1. Piet. 1: 7-12
Koettelemuksissa teidän uskonne todetaan aidoksi, ja siitä koituu Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä ylistystä, kirkkautta ja kunniaa. Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te uskotte, vaikka ette häntä nyt näe, ja te riemuitsette sanoin kuvaamattoman, kirkastuneen ilon vallassa, sillä te saavutatte uskon päämäärän, sielujen pelastuksen.
Tätä pelastusta ovat profeetat etsineet ja tutkineet. He ovat ennustaneet ja puhuneet teidän osaksenne tulevasta armosta ja tutkineet, mihin ja millaiseen aikaan heissä vaikuttava Kristuksen Henki viittasi todistaessaan Kristuksen kärsimyksistä ja niitä seuraavasta kirkkaudesta. Heille ilmaistiin, etteivät he palvelleet itseään vaan teitä puhuessaan siitä, minkä teille nyt ovat julistaneet ne, jotka taivaasta lähetetyssä Pyhässä Hengessä ovat tuoneet teille evankeliumin. Tähän pelastukseen haluavat enkelitkin päästä edes luomaan silmäyksen.
Johdanto
Tämä saarnateksti on pätkä Ensimmäisestä Pietarin kirjeestä, jonka apostoli Pietari lähetti ensimmäisellä vuosisadalla, ehkä 60-luvun alkupuolella, nykyisen Turkin alueen seurakunnille. Siinä on todella erikoinen kohta: “Tähän pelastukseen [evankeliumiin] haluavat enkelitkin päästä edes luomaan silmäyksen.”
Mitä ihmettä tässä puhutaan? Ovatko enkelit hypnotisoituja niin, että heillä pyörii spiraalit silmissä, niin kuin animaatioissa?
Jotkut asiat vain tuppaavat olemaan niin lumoavan kauniita, että niitä kutsutaan osuvasti katseenvangitsijoiksi. Esimerkiksi vesiputouksesta on vaikea irrottaa katsetta. Tai nuotion loimusta pimeässä metsässä. Sitä tulta vain tsiigaa ja tsiigaa. Tai auringonlaskua.
Vastarakastuneet ovat vaarassa melkein hukkua, kun he katsovat niin syvälle toistensa silmiin. Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläisessä lääkäri Sinuhe rakastuu kauniiseen Neferneferneferiin, jonka “silmät ovat kuin Niili auringon paisteessa”. Tuossa kuvauksessa yhdistyvät jälleen vesi ja valo.
On niitä muitakin kauniita asioita. Esimerkiksi matemaatikot rakastavat matemaattisten totuuksien kauneutta. Ne ovat niin nerokkaita, niin täydellisiä, niin kauniita, eikä niissä ole mitään turhaa.
Enkelit ovat Jumalan luomia olentoja, ja he saavat katsella taivaassa Luojaamme, mutta silti he kaipaavat joka hetki nähdä lisää pelastuksen kauneutta. Miksi pelastus on enkeleiden mielestä koko ajan yhtä tuore juttu kuin japanilainen kalatiski?
Evankeliumi tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa suomeksi hyvää sanomaa tai ilouutista. Evankeliumi on sanoma todellisessa historiassa tapahtuneista asioista, ja niillä tapahtumilla on myös ikuinen merkitys.
Evankeliumin rikkaus ja kauneus avautuu pala kerrallaan esimerkiksi näillä kahdella apostoli Pietarin esille nostamalla tavalla:
1) Ensinnäkin evankeliumin rikkaus ja kauneus avautuu yhä runsaammin, kun huomaa, miten ikivanhat ennustukset loksahtavat kauniiksi ja ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi Jeesuksen elämän ja toiminnan kautta.
2) Toiseksi evankeliumin rikkaus ja kauneus avautuu kärsimyksen kautta ja se vaatii meiltä ihmisiltä harmittavasti kärsivällisyyttä.
Katsotaan siis tässä saarnassa tarkemmin näitä evankeliumin kahta kaunista puolta:
1) profeettojen ennustamaa ja välittämää Jumalan lupausta pelastuksesta, ja
2) uskon toteamista aidoksi koettelemuksissa.
1) Profeettojen ennustama ja välittämä Jumalan lupaus pelastuksesta
Eli ensin siis lupaus.
Tässä elämässä vaikuttavat monenlaiset lainalaisuudet. Yksi vieteri, jolla tämä maailma väännettiin liikkeelle, on sellainen ihmiselle annettu ominaisuus, että jos ei ole toivoa, niin ihmisen halu elää sammuu. Toivo on elämänhalun ehkä tärkein ainesosa. Muita ovat esimerkiksi rakkaus ja kiitollisuus.
Minkä toivon varassa sinä jaksat nousta sängynpohjalta päivästä toiseen? Onko sinulla toivo siitä, että löytäisit vielä elämäsi rakkauden? Onko sinulla toivo opiskelupaikan saamisesta tai työpaikan löytämisestä?
Tai onko toivo siitä, että jos vielä jaksan venyä duunissa, vaikka oman jaksamisen äärirajoilla jo mennään, niin saan ainakin pidettyä työpaikkani tai yritykseni alkaa menestyä?
Vai onko sinun toivosi siinä, että ihmiset arvostaisivat sinua esimerkiksi osaamisesi, kauneutesi tai sporttisuutesi takia, ja siksi panostat niihin? Tai onko sinun toivosi siinä, että jos jaksat kantaa lapsiasi heidän vaikeuksissaan, niin heillä on parempi tulevaisuus?
Toivo on sitä, että odottaa tulevaisuudelta jotain hyvää. Lupaus on jonkun antama vakuutus siitä, että hän aikoo toteuttaa jonkin hyvän asian. Toivo ja lupaus kulkevat vähän niin kuin käsi kädessä. Toivon ja lupauksen voimalla jaksaa eteenpäin, koska jotain parempaa on luvassa.
Monissa leffoissa tulevaisuudessa odottaa jokin sodan tai muun tuhon jälkeinen ankea maailma. Sitten sieltä tulevaisuudesta saapuu joku heebo aikakoneella menneisyyteen korjaamaan asioita, jotta tulevaisuus muuttuisi. Terminaattoreissa aikamatkailijoina saapuvat Iso-Arska ja erinäinen joukko muuta jengiä taistelemaan ihmiskunnan tuhosta tai pelastumisesta. Elokuvassa nimeltä “12 apinaa” tulevaisuudesta menneisyyteen lähetetään vanki, joka päätyy mielisairaalaan.
Jumala tiesi jo etukäteen, mitä ihmiskunnalle kävisi paratiisissa. Jumala päätti pelastaa ihmiskunnan kadotuksesta, mutta ei sillä tavalla, että hän olisi lähettänyt puutarhaosaston enkeleitä aikakoneella paratiisiin tuhoamaan kiellettyjä hedelmiä.
Jumala ei tarjoa parempaa tulevaisuutta niin, että hän palaisi menneisyyteen estämään ihmiskunnan syntiinlankeemuksen. Jumalan suunnitelmana oli muuttaa ihmiskunnan tulevaisuus niin, että hän lähettäisi maailmaan rakkaan Poikansa, joka sovittaisi ihmiskunnan synnin ja pahuuden.
Jumala esitti lupauksen Pelastajasta ensimmäisen kerran jo heti syntiinlankeemuksen jälkeen ja profeetat välittivät Jumalan lupauksen eri muodoissaan satojen ja tuhansien vuosien aikana. Pietarin kirje sanoo ääneen sen, että Vanha ja Uusi testamentti kuuluvat erottamattomasti yhteen. Uudessa testamentissa esitetty Jeesuksen elämä ja toiminta täytti Vanhassa testamentissa esitetyt Jumalan lupaukset ja ennustukset.
Me käytämme täällä Luther-kirkon messussa viikkomessun kaavaa ja siksi täällä luetaan evankeliumitekstin lisäksi yksi teksti joko Vanhasta testamentista tai Uuden testamentin kirjeistä. Tämän päivän Vanhan testamentin teksti on profeetta Sakarjan kirjasta ja se tekstikohta kuuluu kokonaisuudessaan näin: “Iloitse, tytär Siion! Riemuitse, tytär Jerusalem! Katso, kuninkaasi tulee. Vanhurskas ja voittoisa hän on, hän on nöyrä, hän ratsastaa aasilla, aasi on hänen kuninkaallinen ratsunsa. Hän tuhoaa sotavaunut Efraimista ja hevoset Jerusalemista, sotajouset hän lyö rikki. Hän julistaa kansoille rauhaa, hänen valtansa ulottuu merestä mereen, Eufratista maan ääriin asti.” (Sak. 9:9-10)
Tämä Sakarjan kohta on yksi osoitus siitä, kuinka kirjoitukset toteutuivat Jeesuksessa. Tämä ennustus aasilla ratsastavasta rauhan kuninkaasta annettiin jo satoja vuosia ennen Jeesuksen syntymää.
Väitetään, että ihminen muodostaa ensivaikutelmansa toisesta ihmisestä ensimmäisten seitsemän sekunnin aikana. Mitä jos Donald Trump tai Vladimir Putin saapuisi Suomen pääkaupunkiin valtiovierailulle, poliisi pysäyttäisi Mannerheimintien liikenteen, sinä jäisit jalkakäytävälle odottamaan ja sitten suuri johtaja saapuisi sieltä mopoautolla, jonka perässä on sellainen iso varoituskolmio? Se olisi kyllä aika ikimuistoinen saattue!
Kun Jeesus saapui pääkaupunkiin aasinvarsalla, hän antoi juuri sen vaikutelman kuin mikä hänelle oli tärkeää. Kuninkaat vaativat, että alamaiset saapuvat nöyrästi kuninkaan luokse. Taivaallinen Kuningas saapui itse nöyrästi ihmisten luokse.
Sen, mitä kuninkaat tarvitsevat, he ottavat alamaisiltaan. Taivaallinen Kuningas saapui antamaan sinulle kaiken sen, mitä sinä tarvitset periäksesi katoamattoman valtakunnan.
Raamattu on paksu kirja, mutta sen perusviesti on yksinkertainen. Raamattu on Jumalan lupaus sinulle.
Raamatun ilmoittaman toivon vakuutena on Jumalan allekirjoitus. Jotkut rakastuneet kaivertavat puuhun sydämen ja nimensä ikuisen rakkauden osoitukseksi. Jumala kaiversi osoituksen hänen ikuisesta rakkaudestaan sinua kohtaan ristinpuuhun ja hän kaiversi sen omalla verellään. Mitä kukaan voisi koskaan tehdä enemmän sinun puolestasi?
Jumala lupauksen takia sinulla on tiedossa ikuinen elämä taivaassa. Kun sinut on kastettu, olet siinä hetkessä tullut Jumalan Sanan lupausten omistajaksi ja saat uskoa sen todeksi myös nyt. Saat nauttia Raamatun lupaaman pelastuksen, Kristuksen ruumiin ja veren, tänään erityisesti ehtoollispöydässä.
Raamattu ei ole vain historiallinen menneisyyden kirja, vaan se on myös tämän hetken ja tulevaisuuden kirja. Mitä enemmän maltat lukea Raamattua, sen paremmin opit näkemään kauniita yhteyksiä Vanhan ja Uuden testamentin välillä. Monet vanhat raamatunopettajat sanovat elämänsä ehtoopuolella alkaneensa vasta hiukan aavistaa sitä, miten laajoja rikkauksia Raamatussa onkaan. Ja he ovat kuitenkin opettaneet Raamattua vuodesta toiseen.
Raamattu on niin rikas kirja, ettei ihminen pysty kaluamaan sitä paljaaksi luuksi. Lue Raamattua edes hiukan joka päivä, se kantaa sinua.
2) Uskon toteaminen aidoksi koettelemuksissa
Katsotaan toiseksi vielä sitä, että evankeliumin kauneus ja rikkaus avautuvat koettelemusten kautta.
Jumalan kuviot ovat sillä tavalla omituisia, että ne näyttäytyvät meille lähtökohtaisesti ristiriitaisilta. “Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa.” (Matt. 18:4) “Joka teistä on suurin, se olkoon toisten palvelija.” (Matt. 23:11) “Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa.” (2. Kor. 12:9)
Myös evankeliumin erikoisuus on siinä, että evankeliumin kirkkaus avautuu vasta erityisesti kärsimysten kautta. Sinä, joka tällä hetkellä olet Jumalan kovassa koulussa, et ehkä juuri nyt pysty kuuntelemaan iloisena tätä Pietarin kirjoittamaa asiaa, että “koettelemuksissa teidän uskonne todetaan aidoksi”.
Miksi Jumala sallii tämän tapahtua minulle? Miksi juuri minä?
Apulanta kysyy yhdessä biisissään, että: “Missä taivas on? Missä jumala on[…]? Missä kuningas, joka meidät vapauttaa?”
Eikö Jumala näe tuskaani, vai eikö hän vain välitä?
Pietari lähetti tämän kirjeen siis seurakunnille, jotka sijaitsivat nykyisen Turkin alueella. Niiden seurakuntien jäseniä vainottiin jo Rooman valtakunnassa, vaikka kristittyjen vainot eivät vielä tuolloin olleet niin mittavia kuin myöhemmissä Rooman keisarien määräämissä vainoissa. Monet kirjeen saaneiden seurakuntien jäsenistä olivat kristityksi kääntyneitä orjia, joista joidenkin isännät olivat julmia.
Pietari ei vähätellyt näiden ihmisten kärsimyksiä. Hän itse vei pelastuksen sanomaa eteenpäin kärsimyksestä ja vaaroista huolimatta ja lopulta hänet tapettiinkin sen takia.
Pietari kirjoitti antaakseen toivoa ja auttaakseen ihmisiä näkemään, mitä horisontissa tämän elämän jälkeen siintää. Evankeliumi ei kuihdu eikä kuole koettelemuksiin ja kärsimyksiin, vaan evankeliumin vahvuus ja kirkkaus murtautuu erityisesti niissä esiin.
Koettelemusten tarkoitus on osoittaa se, minkä varassa koko elämämme lopulta on. Koettelemukset osoittavat, jos oma elämä on rakennettu sellaisten väärien tukipilarien varaan, jotka eivät kestä. Siksi koettelemus on aina mahdollisuus turvautua Jumalaan, kun ne väärät tuet poistetaan. Evankeliumi on ainoa kestävä mahdollisuus kohdata oma pahuus, tämän maailman pahuus ja myös selittämättömät kärsimykset.
Jumala ei ole kääntänyt sinulle selkäänsä. Jumala ei ole jättänyt yhtään rukoustasi kuulematta. Jumala ei ole välinpitämätön sinua kohtaan. Jumalalla on homma hanskassa, vaikka se ei siltä aina vaikuta. Jumala on “sanoin kuvaamattoman, kirkastuneen ilon” lähde, eikä sitä iloa ei mikään vie pois, vaikka silmässä olisikin kyynel.
Jumala lupaa, että Kristuksen takia kärsimyksellä ei ole viimeistä sanaa sinun elämässäsi.
Jumala ei lupaa sinulle helppoa elämää tässä ajassa, vaan ikuisen elämän taivaassa. Siellä ei ole kyyneleitä, murhetta, kuolemaa. Taivaassa ei puutu rakkautta, ystävyyttä, iloa ja kestävää nautintoa.
Urheilussa hoetaan “no pain, no gain”. Vapaasti suomennettuna se tarkoittaa, että ilman kipua ei saavuta mitään. Taivaspaikkaa et voi kuitenkaan ansaita kivulla. Taivaspaikkaa et voi ansaita mitenkään. Pelastuksen voit ottaa vain vastaan.
Paikan taivaassa on sinulle ansainnut omalla kivullaan Kuningasten Kuningas, joka ratsasti nöyrästi kohti ristiä. Se kylläkin tekee todella kipeää, että joutuu myöntämään sen, että itse olen vain syntinen ihminen, ja että olen täysin riippuvainen Jumalan armosta. Tämä on se puhdas kulta, joka koettelemuksista jää jäljelle.
Seurakunta on tärkeä yhteisö siksi, että me saamme täällä opetella tukemaan ja kantamaan Kristuksen rakkaudella toinen toisiamme koettelemusten ja kärsimysten keskellä. On tärkeää, että tämä Helsingin Luther-kirkko olisi myös sellainen luottamuksellinen paikka, jossa kysymykseen “mitä kuuluu?” ei tarvitsisi vastata peittelevästi vain, että “kiitos, hyvää”, jos elämä on juuri sillä hetkellä rankkaa. Sinulla on tärkeä tehtävä Kristuksen rakkauden välittämisessä.
Hoosianna tarkoittaa “oi auta, pelasta”. Hoosianna, Daavidin Poika!
Saat jättää koko elämäsi hänen varaansa. Herra, auta ja pelasta!
Rukoillaan. Herra kiitos siitä, että synnyit ihmiseksi ja annoit itsesi kokonaan pelastaaksesi meidät. Herra, jos täällä jonkun on nyt vaikea luottaa sinun armoosi, niin Herra anna luottamusta sinun sanasi kautta uskoa kaikki synnit anteeksi annetuiksi. Kiitos joulusta ja kiitos tästä adventin ajasta. Anna voimia ja viisautta siihen, että osaisimme auttaa omalla paikallamme toisiamme ja kärsiviä tässä kaupungissa. Anna meidän olla valmiita sinun paluuseesi. Tule, Herra, pian! Jeesuksen nimessä aamen.
Pastori Martti Haverinen 