Ikuinen yhteys Luojaan – Joh. 1:29-34

Martti Haverisen saarna Helsingin Luther-kirkon messussa 8.1.2017
1. sunnuntai loppiaisesta, 2. vuosikerta
Joh. 1: 29–34

Seuraavana päivänä Johannes näki, että Jeesus oli tulossa hänen luokseen. Johannes sanoi: ”Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! Hän on se, josta sanoin: ’Minun jälkeeni tuleva kulkee edelläni, sillä hän on ollut ennen minua.’ Minäkään en tuntenut häntä, mutta juuri sitä varten olen tullut kastamaan vedellä, että Israel saisi tietää, kuka hän on.”
Johannes todisti: ”Minä olen nähnyt, kuinka Henki laskeutui taivaasta kyyhkysen tavoin ja jäi hänen päälleen. Minäkään en häntä tuntenut. Mutta hän, joka lähetti minut kastamaan vedellä, sanoi minulle: ’Se, jonka päälle näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, kastaa Pyhällä Hengellä.’ Minä olen sen nähnyt ja todistan, että tämä mies on Jumalan Poika.”

Johdanto

Parikymppisenä teologian opiskelijana mä kuuluin “Men In Blackiin”. Olin nimittäin lauantaisin Malmin hautausmaalla siunaustilaisuuksissa vahtimestarina. Meidän työpaikan pesisjengin nimi oli “Kalmiston näpäys”.

Ensimmäinen työpäiväni alkoi aika hurjasti, kun ensimmäinen työtehtäväni oli avata arkku, ottaa kasvoliina pois ja näyttää vainaja sureville omaisille. Sitä ennen mä olin ehkä kerran itse nähnyt kuolleen ihmisen.

Kun olin aina kerran viikossa tekemisissä siunaustilaisuuksien, kukkalaitteiden, kylmiössä olevien arkkujen, krematorion, uurnien, hautakivirivistöjen, hautaanlaskujen ja yleensä melko harvalukuisten saattoväkien kanssa, se antoi mulle perspektiiviä tähän elämään. Joskus olin ainoana saattajana laskemassa uurnaa hautaan, ja silloin harmitti, että en tuntenut vainajaa henkilökohtaisesti. Moni meistä helsinkiläisistä lähtee tästä elämästä unohdettuna, aivan yksin.

Kristillisessä kasteessa risteävät erikoisesti kuolema ja elämä. Jumala vastaa kasteen kautta ihmisen haluun elää ikuisesti. Sinua ei ole tarkoitettu häviämään ja katoamaan yksin ja unohdettuna ajan virtaan. Sinut on luotu sitä varten, että eläisit ikuisesti yhteydessä Luojaasi.

Katsotaan tämän päivän saarnatekstin pohjalta kolmea kasteeseen liittyvää asiaa:
1) näkökykyä
2) uutta elämää raskausajan näkökulmasta ja
3) lohdutusta.

1) Näkökyky

Tämän päivän evankeliumitekstissä esiintyvä Johannes on sen niminen kaveri kuin Johannes Kastaja. Hän oli viimeinen profeetta siinä vuosisatojen ajan toimineiden profeettojen sarjassa, joiden tehtävänä oli julistaa ihmisille, että Jumala lähettää maailmaan Pelastajan.

Johannes Kastaja sanoo tässä pariin kertaan, että: “Minäkään en tuntenut häntä.” (Joh. 1:31) On jännä, että juuri hän sanoo niin. Johannes Kastaja oli sukua Jeesukselle, koska heidän äitinsä Elisabet ja Maria olivat sukulaisia. Maria vieraili kolmen kuukauden ajan Elisabetin luona, silloin kun he molemmat odottivat näitä esikoisiaan. (Luuk. 1:56) Luukkaan evankeliumin mukaan silloin, kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hän täyttyi Pyhällä Hengellä ja lapsi hänen kohdussaan hypähti riemusta. (Luuk. 1:41,44) Johannes Kastaja riemuitsi Pyhän Hengen kautta Jeesuksesta jo ennen kuin oli edes syntynyt!

Johannes ei kuitenkaan välttämättä ollut nähnyt Jeesusta omin silmin kertaakaan, ennen kuin Jeesus saapui noin Jordan-joelle kastettavaksi. Johannes ja Jeesus olivat silloin noin kolmekymppisiä. Mutta kun Johannes Kastaja sanoo pariin kertaan, että “minäkään en tuntenut häntä”, niin hän tarkoittaa ennen kaikkea Jeesuksen syvimmän olemuksen tuntemista. Silti sekin on jännä, että hän sanoo niin, koska Johannes oli sentään Jumalan valitsema profeetta jo ennen hänen syntymäänsä ja Jumala oli lähettänyt hänet raivaamaan tietä nimenomaan kohta saapuvalle Herralle.

Jeesuksen todellinen tunteminen

Saatat istua nyt siinä sillä mielellä, että et oikein tunne Jeesusta ja punnitset sydämessäsi, että voiko hän oikeasti olla Jumalan Poika. Edes Jeesuksen läheisimmät sukulaiset, joissa virtasi saman suvun veri kuin Jeesuksessa, eivät heti tunnistaneet Jeesuksen taivaallista kuninkuutta.

Jotta voisi ymmärtää, kuka Jeesus todella on, tarvitaan siis sellainen erityinen kyky nähdä, jota ihmisellä ei ole luonnostaan. Vaikka kuinka yrittäisit siristellä silmiäsi, et näe kuin epäselvän hahmon ääriviivat.

Jeesuksen todellista kuninkuutta et voi nähdä ilman Pyhää Henkeä. Voit tuntea todellisen Jeesuksen vain silloin, kun Jeesus on sinun ylösnoussut Vapahtajasi. Voit riemuita Jeesuksesta vain Pyhän Hengen avulla niin kuin Johannes Kastaja riemuitsi äitinsä kohdussa. Kun Pyhä Henki antaa sinulle hengellisen näkökyvyn, todellisuus tuntuu todellisemmalta kuin koskaan ennen ja tämä maailma asettuu oikeisiin mittasuhteisiin.

Pyhä Henki kutsuu sinua tälläkin hetkellä luottamaan siihen, että Jeesus on Herra, joka elää ja hallitsee myös sinun elämääsi. Siksi Jeesus kastaa Pyhällä Hengellä. (Joh. 1:33)

Kun Jeesus oli kuollut, ylösnoussut ja astunut taivaaseen, opetuslapset saivat Pyhän Hengen helluntaina. Pyhän Hengen antaman viisauden ja rohkeuden myötä apostoli Pietari julisti: ”Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen. Teitä tämä lupaus tarkoittaa, teitä ja teidän lapsianne, ja myös kaikkia niitä, jotka ovat etäällä – keitä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu.” (Ap.t. 2:38-39)

Jos sinut on kastettu, olet siis saanut Pyhän Hengen Jeesuksen asettaman kasteen kautta. Jos sinua ei ole kastettu, niin tule juttelemaan kanssani.

2) Uusi elämä raskausajan näkökulmasta

Katsotaan nyt toiseksi uutta elämää raskausajan näkökulmasta.

Jumalan luo pääsee vain Jumalan puhdistamana, kokonaan uutena luomuksena, ja sitä hän avoimesti tarjoaa sinulle. Jeesus sanoo, että ”jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa”. (Joh. 3:3) Ja sitten hän jatkaa: ”Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan. Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa, mikä on syntynyt Hengestä, on henkeä.” (Joh. 3:5-6)

Marian hedelmöittyminen tapahtui ihmeellisesti niin, että Jeesus sikisi Pyhästä Hengestä. Jos sinut on kastettu kolmiyhteisen Jumalan nimeen, niin Pyhä Henki on synnyttänyt sinut ihmeellisesti uudesti. Uudesti siksi, että olet jo kerran, sen yhden ja ainoan kerran, syntynyt äitisi kohdusta tähän maailmaan, äitisi ja isäsi lapsena. Mutta niin ihana tapahtuma kuin se olikin, ihmiskunnan historian alussa tapahtuneen syntiinlankeemuksen takia synnyit valitettavasti synnin, kuoleman ja paholaisen alamaiseksi. Koska mikään epäpyhä ei kestä Jumalan pyhyyden voimaa, hän on ratkaissut asian niin, että hän itse tekee ihmisen pyhäksi.

Kasteessa sinusta on tullut kristitty ja olet syntynyt Pyhän Hengen kautta uudesti, Jumalan lapseksi, pyhäksi ja puhtaaksi, hengelliseksi ihmiseksi, taivaan kansalaiseksi. Se on yhtä lailla ainutkertainen syntymä, eikä kukaan voi ottaa sitä sinulta pois. Siksi kaste on ainutkertainen, eikä sinua tarvitse kastaa toistamiseen tai joka päivä uudelleen, vaikka teetkin syntiä. ”Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste!” (Ef. 4:5)

Kohtu ei ole kaikki, mitä on

Kastevedellä on pysyvä vaikutus. Se ei ole niin kuin aamusuihku, jonka vaikutus katoaa vähitellen, viimeistään siinä vaiheessa, kun menee punttisalille tai lenkille. Kastevesi on kuin lapsivesi, jossa vauva saa kellua raskauden ajan. Lapsivesi pitää vauvan puhtaana ja antaa suojaa ja lämpöä ja auttaa vauvaa kasvamaan ja kehittymään.

Kasteesta alkavaa kristityn maanpäällistä elämää voi muutenkin ajatella vähän niin kuin raskausajaksi. Äitinsä kohdussa lapsi kuulee ääniä, tuntee liikettä ja kosketuksia ja aistii valon vaihtelua, mutta kuitenkaan hän ei voi ymmärtää, että kohdun ulkopuolella olisi jotain, tai että miten ihmeellinen todellisuus siellä ylipäätään voisi olla. Miten me voisimme ymmärtää vain tämän ajallisen elämän perusteella, kun ei meillä ole muusta kokemusta, että miten valtavan ihana paikka taivas lopulta onkaan?

Kun esikoisemme syntyi, hän yritti äitinsä rinnan päällä kaikin keinoin pitää silmiään auki lautasen kokoisina, vaikka ne painuivatkin pakosta aina välillä kiinni. Se vaikutti siltä, että hän vain ihmetteli, että voiko näin isoa paikkaa – synnytyssali – olla olemassakaan? Mikä tää ihmeellinen mesta oikein on?

Vauva voi luulla, että kohtu on kaikki, mitä on olemassa. Kohtu ei kuitenkaan ole vauvan päämäärä, vaan välivaihe. Sinne ei ole tarkoitus jäädä, vaan sieltä tullaan pois, eikö vain?
Vastaavalla tavalla myöskään tämä ajallinen elämä ei ole sinun päämääräsi, vaan Jumalan lapseksi kastettuna saat odottaa pääseväsi parempaan paikkaan, sellaiseen paikkaan, jonka ihmeellisyys ja ihanuus ylittää lopulta kaikki odotuksemme.

Luojan kasvojen näkeminen

Kohdussa oleva vauva ei ymmärrä odottaa äitinsä kasvojen näkemistä, mutta kristitty odottaa Luojansa kasvojen näkemistä, vaikka hänen luokseen päästäänkin vasta tämän ajallisen elämän päässä odottavan ja pelottavan kuoleman kautta. Kerran koittaa se hetki, kun saat astua uudessa, kirkkaassa, terveessä ja täydellisessä ruumiissa sinun Luojasi kasvojen eteen, ihmeellisen isossa ja kauniissa mestassa.

Vanhassa testamentissa on sellainen kaunis kirja kuin Jobin kirja, ja yhdessä kohdassa paljon kärsinyt Job huokaa näin: ”Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä. Ja sitten, kun minun nahkani on riekaleina ja lihani on riistetty irti, minä saan nähdä Jumalan, saan katsella häntä omin silmin, ja silmäni näkevät: hän ei ole minulle outo! Tätä minun sydämeni kaipaa.” (Job 19:25-27)

Niin kuin äiti odottaa vauvansa näkemistä, myös sinun Luojasi odottaa sinun näkemistäsi hänen valtaistuimensa edessä. Hän haluaa ruokkia sinua hänen juhlapöydässään ja pitää sinua täydellisen hyvässä hoidossa. Herra sanoo profeetta Jesajan kautta: ”Unohtaako äiti rintalapsensa, unohtaisiko hoivata kohtunsa hedelmää? Vaikka hän unohtaisikin, minä en sinua unohda. Käsieni ihoon minä olen sinut piirtänyt” (Jes. 49:15-16)

Menneessä maailmassa omistajan nimi piirrettiin orjan ihoon. Jumala tuli orjaksi sinun sijaasi. Sinut on piirretty Kristuksen käsien ihoon sillä hetkellä, kun naulat lävistivät ne ristillä. ”Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” (Joh. 1:29)
Myös sinun kaikki syntisi on pesty pois Kristuksen verellä ja olet saanut nimikoidun paikan Karitsan ikuiselle hääaterialle.

3) Lohdutus

Katsotaan kolmanneksi sitä, että miten kaste vaikuttaa ja lohduttaa, kun joka päivä sitä kuitenkin lankeaa syntiin. Tänäänkin olen spekuloinut toisesta pahoja asioita tämän selän takana, dissannut omia lapsiani, katsonut himoiten, ollut riippuvainen jostain joka hajottaa omaa ja toisten elämää, olen ollut tottelematon, ollut auttamatta apua tarvitsevaa, kadehtinut toiselle kuuluvaa, varastanut eri tavoin työnantajaltani. Mistä voin tietää, että Jumala antaa minulle syntini anteeksi?

Jumala välittää armonsa sinulle eli antaa sinulle syntisi Jeesuksen ristinkuoleman tähden anteeksi kolmen asian kautta: 1) evankeliumin sanan, 2) kasteen ja 3) ehtoollisen kautta. Niissä kohtaat Jumalan anteeksiannon yhä uudelleen. Koska Jumala välittää armonsa sinulle niiden kautta, niitä kutsutaan armonvälineiksi. Kastetta ja ehtoollista kutsutaan erikseen myös sakramenteiksi. Niissä Jumalan Sana yhdistyy näkyvään aineeseen, veteen, leipään ja viiniin.

Vanhan raamatunkäännöksen sanamuodoin: ”Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.” (Mark. 16:16, KR-38)

Kasteen välittämä syntien anteeksiantamus otetaan vastaan uskolla. Mutta jos et usko, että Jumala antaa synnit anteeksi Kristuksen tähden tai et ylipäätään tunnusta olevasi syntinen ja tarvitsevasi Jumalan Karitsaa, niin jäät Jumalan tarjoaman pelastuksen ulkopuolelle ja vastaamaan Jumalan edessä syntiesi rangaistuksesta. Jumala haluaa sinun pelastuvan, mutta hän ei pakota sinua väkisin luokseen. Hän on ilmoittanut sen ainoan tavan, miten syntinen pääsee hänen luokseen: tartu siksi nöyrästi siihen.

Usko on siis tarpeen, koska kasteen tarjoamat ikuisen elämän aarteet otetaan vastaan ja uskomalla Jumalan lupauksiin. Omakohtainen usko on uskoa syntien anteeksiantamukseen Kristuksen tähden. Kaste herättää uskon ja vahvistaa sitä matkan varrella. Jos uskominen tuntuu sinusta vaikealta, niin voit huutaa Jeesusta avuksesi esimerkiksi näillä sanoilla, niin kuin eräs mies kerran Markuksen evankeliumin mukaan huusi: ”Minä uskon! Auta minua epäuskossani!” (Mark. 9:24) Usko on Jeesuksen puoleen kääntymistä ja se mahdollisuus Jumalan puolelta voimassa sinulle koko ajan, vaikka olisit elänyt vuosikymmeniä erossa hänestä. Ei Jumala jätä sinua yksin, ellet sinä itse torju häntä.

Olet Jumalan lapsi siksi, että hän on uudestisynnyttänyt sinut ja tehnyt sinut täysin puhtaaksi kasteen kautta, etkä siksi, että olisit ollut niin hyvä ihminen, että Jumala olisi siksi kelpuuttanut sinut lapsekseen. Jumalan armo on varma, eikä siitä tarvitse olla epävarma. Kaste on siis annettu sinulle aseeksi ja lohdutukseksi epätoivoa vastaan ja jokapäiväiseksi voimaksi taisteluun syntiä vastaan. Se että olet pelastettu Jumalan lapsi, saa sinut palvelemaan häntä palavalla sydämellä ja kertomaan tässä kaupungissa kavereille ihmiseksi tulleesta Pelastajasta.

Rukoillaan. Kiitos siitä, että lähetit Poikasi Jeesuksen tähän maailmaan. Kiitos, että Jeesus kärsi ja kuoli meistä jokaisen puolesta. Kiitos, että nyt hän elää ja hallitsee ja olet ottanut meidät omaksi lapseksesi pyhän kasteen kautta. Auta Jeesus aina turvaamaan uskossa sinuun, ja elämään sinun tahtosi mukaista elämää. Jeesuksen nimessä aamen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s