Martti Haverisen saarna Helsingin Luther-kirkon messussa 16.4.2017
3. paastonajan sunnuntai (Oculi), 2. vuosikerta
Ilm. 3: 14-22
”Laodikean seurakunnan enkelille kirjoita:
Näin sanoo Aamen, uskollinen ja luotettava todistaja, Jumalan luomakunnan alku:
Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä kuuma. Kunpa olisitkin joko kylmä tai kuuma! Mutta sinä olet haalea, et kuuma etkä kylmä, ja siksi minä oksennan sinut suustani.
Sinä kerskut, että olet rikas, entistäkin varakkaampi, etkä tarvitse enää mitään. Et tajua, mikä todella olet: surkea ja säälittävä, köyhä, sokea ja alaston. Annan sinulle neuvon: osta minulta tulessa puhdistettua kultaa, niin tulet rikkaaksi, osta valkoiset vaatteet ja pue ne yllesi, niin häpeällinen alastomuutesi peittyy, osta silmävoidetta ja voitele silmäsi, niin näet. Jokaista, jota rakastan, minä nuhtelen ja kuritan. Tee siis parannus, luovu penseydestäsi! Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän.
Sen, joka voittaa, minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niin kuin minäkin olen voittoni jälkeen asettunut Isäni kanssa hänen valtaistuimelleen.
Jolla on korvat, se kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnille.”
Johdanto
Piispa emeritus Eero Huovinen toimi 60-70-luvun taitteessa täällä Luther-kirkossa opiskelijapastorina. Hän kertoi viime keväänä Luther-kirkon avajaisissa, että hän yritti kerran päästä katsomaan yhtä täällä toiminutta ravintolaa, mutta portsari ei päästänyt häntä sisälle, koska hänellä oli lenkkarit jalassa.
Tämän päivän tekstissä on vähän sama homma, mutta vähän tylymmällä meiningillä. Itse Kirkon Herra on koputtelemassa seurakunnan oven ulkopuolella, että josko joku päästäisi hänet sisään. Aika absurdi tilanne. Mitä jos itsenäisyyspäivän vastaanoton aikana tasavallan presidentti koputtelisi pressanlinnan ulkopuolella, että “päästäisittekö mut sisään”?
Katsotaan tässä saarnassa seuraavia asioita.
1) Joko sydämessäsi on Kristus, tai sitten siellä ei ole Kristusta.
2) Itseriittoinen ei tarvitse Kristusta.
3) Kristuksen veri on arvokkainta, mitä voit omistaa.
1) Joko sydämessäsi on Kristus, tai sitten siellä ei ole Kristusta
Laskeskelin, että täällä Luther-kirkossa on remonttiaikana ja käyttöönoton jälkeen käynyt ainakin viisi piispaa. Voi niitä olla käynyt enemmänkin. Viimeksi piispat toivat tänne sellaisia isoja ehtoollisleipiä murrettavaksi ja otetaan sellainen käyttöön nyt tänään ehtoollisen yhteydessä. Vaikka täällä on käynyt paljon piispoja, niin varsinaisesti he eivät ole tehneet piispantarkastusta.
Tämän päivän saarnateksti on Ilmestyskirjasta, jonka alkupuolella Kristus, Kirkon Herra, lähettää oman tarkastusraporttinsa seitsemään seurakuntaan. Ylösnoussut Kristus saneli oletettavasti noin vuonna 95 jKr. Johannekselle seitsemän eri kirjettä seitsemälle seurakunnalle, jotka sijaitsivat nykyisen Länsi-Turkin alueella: Efesos, Smyrna, Pergamon, Tyatira, Sardes, Filadelfia, Laodikea. Tuo Vähä-Aasia oli ensimmäisellä vuosisadalla yksi kristinuskon tärkeimmistä kasvualueista.
Seitsemässä kirjeessä Kristus kertoo, mikä on missäkin seurakunnassa hyvin, mikä huonosti ja mitä pitäisi tehdä toisin. Kuninkaiden Kuninkaalta ei mikään jää huomaamatta.
Vain kahta seurakuntaa, Smyrnaa ja Filadelfiaa, Vapahtaja ei moiti mistään. Niitä hän vain lohduttaa ja kannustaa. Siksi maailmalla moni seurakunta on nimetty Filadelfiaksi, ja myös tuossa parin korttelin päässä on yksi sen niminen seurakunta, joka on nykyään tosin lyhennettynä muotoon “Fila”.
Jeesus ei sano Laodikean seurakunnasta mitään hyvää. Voi olla, ettei yksikään seurakunta missään muualla maailmassa ole nimetty Laodikeaksi.
Mikähän sen slogan olisi? “Meillä Kristusta pidetään takapihalla lukkojen takana”?
Minulle ei ole tullut yhtään Laodikea-nimistä seurakuntaa vastaan, mutta silti sen kaltaisia seurakuntia voi olla paljon.
Laodikean tarkastusraportissa on monta vaikeaa kohtaa, että miten ne pitäisi tulkita, ja eri raamatunselittäjien tulkinnat ovat keskenään aika erilaisia. Yksi kysymys on se, että mitä ihmettä kylmä, kuuma ja haalea ylipäätään tarkoittavat?
Yleensä “kylmä” tulkitaan niin, että se tarkoittaa sellaista ihmistä, joka on Kristusta kohtaan välinpitämätön tai vihamielinen tai ei ole kuullut hänestä, ja “kuuma” on Jumalalle uskollinen kristitty. Joissain hengellisissä piireissä tuohon “palavuuteen” käytännössä liittyy usein myös ajatus siitä, että hengellisten asioiden äärellä pitäisi kokea isoja tunteita ja usko on kuollutta, jos fiilis-ekg ei värähdä.
Haalea on tässä jaottelussa vaikeammin hahmotettavissa ja siksi yleensä tätä kohtaa lukiessa alkaa ahdistaa, että onko minun uskoni kuolemassa ja että onko kristinuskossa kuitenkin lopulta jokin rima, joka pitää itse pystyä ylittämään? Miten voisin kääntää hengellistä termostaattiani kuumemmalle?
Mutta miksi ihmeessä Vapahtajan mukaan olisi parempi olla kylmä ei-kristitty kuin haalea nimikristitty, jota ei Jumalan sana kiinnosta?
Ja mitä kun tässä puhutaan ensisijaisesti seurakunnasta? Minkälainen on kylmä seurakunta, jos haaleakin seurakunta on vaarassa saada kenkää?
Toinen selitysmalli puolestaan katsoo kiinnostavasti, että kylmä, kuuma ja haalea tarkoittavat vain kaksijakoisesti sitä, että onko vesi joko käyttökelpoista tai käyttökelvotonta juomavetenä.
Laodikean vieressä oli sellainen kaupunki kuin Hierapolis, nykyisin Pamukkale, ja tämä Hierapolis-Pamukkale on Unescon maailmanperintökohde. Siellä on korkea rinne, jota pitkin virtaa hitaasti 35-50 astetta lämmintä kalkkipitoista vettä. Rinteeseen on pengertynyt erikoisia vitivalkoisia kalkkikivitasanteita ja vesialtaita. Kuuma mineraalipitoinen vesi on hyödyllistä ja mahdollista juoda.
Laodikeaan vettä johdettiin akveduktilla, mutta Laodikean kohdalla vesi oli jo haaleaa ja luonnon mineraalivesi on haaleana sen verran pahan makuista, että se alkaa oksettaa. Läheinen Kolossan kaupunki sai raikkaampaa vettä Honaz-vuorelta. Haalea vesi on kaukana lähteestä, oli sitten kyse kylmästä tai kuumasta lähteestä.
Eli kun Jeesus sanoo, että: “Kunpa olisitkin joko kylmä tai kuuma!”, niin tämän tulkinnan mukaan Jeesus ei siis toivo, että kunpa penseä kristitty olisi mieluummin vaikka Kristukselle vihamielinen ei-kristitty. Pointti ei ole myöskään siis siinä, mitä tunnet fiilistasolla, vaan siinä, että elätkö elävän veden lähteen äärellä. Joko sydämessäsi on Kristus, tai sitten siellä ei ole Kristusta.
2) Itseriittoinen ei tarvitse Kristusta
Joka tapauksessa Kristus selvästi siis varoittaa jostakin. Seitsemästä seurakunnasta Kristus nuhtelee Laodikean seurakuntaa ja neljää muuta. Efesos on luopunut ensi ajan rakkaudesta, Pergamonissa monet seuraavat harhaoppeja, Tyatirassa väärä profeetta johtaa ihmisiä siveettömyyteen ja Sardeksen seurakunta on kuolemaisillaan. Katsotaan nyt toiseksi tarkemmin sitä, mikä Laodikeassa mättää.
Onneksi Kristus sanoo itse, mitä hän tarkoittaa penseällä.
”Sinä kerskut, että olet rikas, entistäkin varakkaampi, etkä tarvitse enää mitään. Et tajua, mikä todella olet: surkea ja säälittävä, köyhä, sokea ja alaston.” (Ilm. 3:17)
Laodikea on rikas seurakunta, ja ylpeilee sillä, ettei se tarvitse mitään, ei edes Kristusta. Laodikea on itseriittoinen, se on sen penseyden lähde. Mutta Kristus haluaa pelastaa myös penseät ihmiset: “Tee siis parannus, luovu penseydestäsi!”
Kristus antaa Laodikean seurakunnalle erikoisen ostoslistan:
1) “osta minulta tulessa puhdistettua kultaa, niin tulet rikkaaksi”
2) “osta valkoiset vaatteet ja pue ne yllesi, niin häpeällinen alastomuutesi peittyy”
3) “osta silmävoidetta ja voitele silmäsi, niin näet”
Kristus tietää tasan tarkkaan, mistä naruista hän vetää, kun hän puhuu laodikealaisille juuri näistä asioista.
Mihin ensinnäkin tämä rikkaaksi tuleminen liittyy?
Laodikea sijaitsi tärkeän kauppareitin varrella ja oli niin rikas bisneskaupunki, että kun se sortui maanjäristyksessä vuonna 60 jKr. ja Rooma tarjoutui kustantamaan tämän valtakuntansa kaupungin jälleenrakennuksen, niin Laodikea ei ottanut tukea vastaan, vaan rakensi kaupungin pystyyn omilla varoillaan. Kristuksen mukaan rikkaan bisneskaupungin rikas seurakunta onkin hengellisesti köyhä.
No, mikä on toiseksi tuon valkoisten vanhurskauden vaatteiden juju?
Se, että Laodikea oli tunnettu erinomaisesta mustasta kiiltävästä villasta. Vaatebrändi-kaupungin seurakunta on hengellisesti alaston.
Mitä sisältyy kolmanneksi tuohon kehotukseen voidella silmät?
Laodikeassa oli merkittävä lääketieteellinen koulu ja siellä valmistettiin muun muassa parantavia silmävoiteita. Silmäsairauksiin erikoistuneen kaupungin seurakunta on hengellisesti sokea.
Itseriittoinen on hengellisesti köyhä, hengellisesti alaston ja hengellisesti sokea, koska sen rikkaus on jokin muu kuin Kristus. Penseä on tyytyväinen itseensä, ylpeä ja särkymätön. Penseä voi elää päällisin puolin moraalisesti esimerkillisesti, mutta Kristus ei hetkauta häntä suuntaan tai toiseen. Penseä on se, jolla Kristus ei ole elämän ykkössijalla.
Se mikä on Kristuksen sisällä, lentää lopulta komeassa kaaressa Kristuksen suusta ulos, jos se jatkaa sotimistaan Kristusta vastaan, eikä tee parannusta ja ota Kristuksen lääkkeitä vastaan.
Kirkon Herra kulkee Pyhän Henkensä kautta myös tämän Luther-kirkon seurakunnan keskellä, tänäänkin, ja tutkii meitä.
Mitä Kristus sanoo meille seurakuntana nyt? Mitä hän sanoo meille aikojen lopulla?
Mitä Kristus sanoo minulle paimenena? Mitä Kristus sanoo sinulle ja minulle Jeesuksen seuraajana, seurakuntalaisena, vastuunkantajana, lähimmäisenä?
Mikä tekee minusta itseriittoisen? Millä minä täytän sydäntäni? Millä kaikella muulla kuin Kristuksella?
Minkä annan sitoa itseäni pois Kristuksesta? Olenko omistautunut työlleni, enkä halua antaa minkään, en edes Jumalan vaarantaa uraani? Etsinkö todellista iloa elämääni irtosuhteista, pornosta, peleistä, aineista, omaisuuden keräämisestä, enkä Kristuksesta?
Palvonko kaikkein eniten omaa mukavuudenhaluani? Mistä kaikesta haluan pitää kiinni enemmän kuin siitä, että joutuisin kärsimään Kristuksen nimen tähden?
Häpeänkö Kristusta, koska pelkään menettäväni maineeni? Onko maineeni mulle suurempi rikkaus kuin Kristus?
Kaipaanko päästä Luojani hoidettavaksi edes kerran viikossa? Saako minussa kiroilukin enemmän viboja aikaan kuin Raamatun lukeminen?
Jeesus varoittaa vakavasti, koska jos mikä tahansa muu asia kuin Kristus on elämäni tärkein juttu, niin se tekee minusta pikku hiljaa penseän. Alan itse lakaista Kristusta maton alle ja sitten oven ulkopuolelle. Kristus itse kuitenkin on pitkämielinen ja taistelee saadakseen pitää sinut ja minut omanaan.
Kun mietin omaa elämääni, niin on ihmeiden ihme on, että Kristus on ollut niin pitkämielinen, että hän ei ole oksentanut minua, vaikka välinpitämättömyyteni onkin varmasti oksettanut häntä.
Tuntuvatko Kristuksen nuhteet loukkaavilta?
Kun Kristus sanoo, että “tee parannus”, niin on vähän paha mennä syyttämään häntä lakihenkisyydestä.
Minkälaista sitten on oikea parannus? Parannus on nöyrtymistä Jumalan lain edessä, sen tunnustamista, että tarvitsen armahdusta myös siitä, että eri asiat tuppaavat nousta epäjumalikseni.
Jeesus sanoo: “Jokaista, jota rakastan, minä nuhtelen ja kuritan.” (Ilm. 3:19)
Oletko valmis pomppuisaan kyytiin Jeesuksen seurassa? Oletko valmis siihen, että Kristus alkaa karistaa sinusta penseyttäsi pois kivuliaiden vaiheiden kautta vain siksi, että hän tulisi elämäsi tärkeimmäksi asiaksi?
Kristus tahtoo siis vain ja ainoastaan sinun ja minun pelastumistamme. Hän tahtoo auttaa sinua siinä, ettet vähitellen ala heivata häntä ulos elämästäsi.
Kristus pysyy ykkösasiana, kun annat Jumalan lain jatkuvasti tutkia ja myös satuttaa sinua, koska silloin todella huomaat tarvitsevasi evankeliumia. Silloin Kristuksen veri on sinulle kalliimpaa kuin mikään kulta.
3) Kristuksen veri on arvokkainta, mitä voit omistaa
Jeesus saapui taivaan yltäkylläisyydestä surkeaksi ja säälittäväksi, köyhäksi, sokeaksi ja alastomaksi, jotta hän saisi sinut omakseen. Kun Kristus riisuttiin ristille alasti, hänen vanhurskautensa tuli sinun vaatteeksesi, jotta sinun ei tarvitse olla alastomana Kuninkaan valtaistuinsalissa.
Jeesuksen vangitsijat peittivät hänen kasvonsa ja hakkasivat häntä. (Mark. 14:65) Hän otti silmät peitettyinä vastaan iskut, jotta sinä saisit kyvyn nähdä sen, mitä Kristus suostui kärsimään puolestasi.
Kristuksen veri on sinun, köyhän syntisen, ainoa todellinen rikkaus, ja saat uskolla omistaa sen myös omalle kohdallesi. Kristus on kalleinta, mitä koskaan voit omistaa.
Mutta miten Jumalalta voisi ostaa yhtään mitään? Puuttuuko Jumalalta jotain? Puuttuuko Jumalalta kokoelmistaan vanha markka-ajan seteli, jossa on Kekkosen kuva? Puuttuuko häneltä android-kännykkä? Tarvitseeko hän ylivertaista älykkyyttäsi ratkaisemaan universumin vaikeimpia yhtälöitä ja ongelmia? Janoaako hän rakkauttasi saadakseen itsetunnolleen buustia?
Miten sinä ja minä voisimme ostaa Jumalalta yhtään mitään yhtään millään?
Kun annat Kristukselle köyhyytesi saadaksesi kultaa, annat hänelle häpeällisen alastomuutesi saadaksesi vanhurskauden vaatteet ja sokeutesi saadaksesi uskon silmät, sitä kutsutaan autuaaksi vaihtokaupaksi. Kristus on jo maksanut koko hinnan sinun puolestasi ja siksi saat pelastuksen ilmaisena lahjana, pelkästä armosta.
Kristus on armollinen, mutta hän ei pakota ketään taivaaseen. Hän ei tule ovesta väkisin sisään ovenkarmit kaulassaan niin kuin poliisin karhuryhmä. Jos haluat, että hän pysyy ulkopuolella, niin kyllä hän siellä pysyy.
Fanit piirittävät hotelleja silloin, kun he yrittävät nähdä jostain starasta edes vilauksen. Mutta tämän maailmankaikkeuden kirkkain Kuningas on niin nöyrä, että hän on koputtaa sinun ovellasi ja tuo valtakuntansa aarteet sinun luoksesi.
Ehkä olet täällä Luther-kirkossa nyt sen takia, että olet kuullut jotain omituista koputusta, ja haluat ottaa siitä selvää. Mietitkö kuumeisesti, että mitä ihmettä nyt pitäisi tehdä?
“Mitä minulle tapahtuu, jos Jeesus paukkasee ovesta sisään? Meneekö multa oikeus ajatella asioita, häviääkö minun elämästäni ilo ja värit, mitä ihmiset minusta sitten sanoo?”
Sitä minäkin aikoinaan mietin, mutta hyvin siinä kävi. Kristuksen rikkauden arvo paljastuu lisää aina vähän kerrallaan.
Anna hänen ravita sinut, anna hänen pelastaa sinut. Kristuksen tähden sinä saat tässä ja nyt uskoa kaikki syntisi anteeksi.
Se jolla on pelastuksen nälkä, hänen ruokansa on Kristuksen ruumis. Joka janoaa Kristusta, hänen juomansa on Kristuksen veri. Vain usko näkee leivässä ja viinissä sen, että Kristus lahjoittaa itsensä sinulle siinä aivan kokonaan.
Kristus ei halua sitä, että joudut elämään jatkuvassa epävarmuudessa, että kelpaatko sinä Jumalalle. Kristus rakastaa sinua ja turvaudu siksi hänen sanaansa.