Martti Haverisen saarna Helsingin Luther-kirkon messussa 14.5.2017
4. sunnuntai pääsiäisestä (Cantate), 2. vuosikerta
Joh. 17: 6-10
Jeesus rukoili ja sanoi:
”Minä olen ilmoittanut sinun nimesi niille ihmisille, jotka valitsit maailmasta ja annoit minulle. He olivat sinun, ja sinä uskoit heidät minulle. He ovat ottaneet omakseen sinun sanasi ja tietävät nyt, että kaikki, minkä olet minulle antanut, on tullut sinulta. Kaiken sen, minkä olet puhuttavakseni antanut, minä olen puhunut heille, ja he ovat ottaneet puheeni vastaan. Nyt he tietävät, että minä olen tullut sinun luotasi, ja uskovat, että sinä olet minut lähettänyt.
Minä rukoilen heidän puolestaan. Maailman puolesta minä en rukoile, vaan niiden, jotka sinä olet minulle antanut, koska he kuuluvat sinulle. Kaikki, mikä on minun, on sinun, ja mikä on sinun, on minun, ja minun kirkkauteni on tullut julki heissä.”
Johdanto
Rakastan Matti Nykäsen sitaatteja, koska niissä on usein jokin nerokas koukku, kuten esimerkiksi tässä: “Kaiken kokeneena voin sanoa, että vielä on jotain kokematta.”
Mitä jos tietäisit kuolevasi kuluvan vuorokauden aikana eli nyt olisi jo menossa elämäsi viimeiset 24 tuntia? Mitä haluaisit sanoa läheisimmille ihmisillesi? Mitä legendaarista sinä haluaisit jättää jälkeesi?
Maailmanhistoriaan merkittävästi vaikuttanut fyysikko sir Isaac Newtonin kerrotaan sanoneen viimeisinä sanoinaan tähän tapaan ja tämä suomennos on omani: “En tiedä, minkälaiselta vaikutan maailman mielestä. Omasta mielestäni olen ollut vain kuin rannalla leikkivä poika, joka löytää silloin tällöin tavallista sileämmän pikkukiven tai kauniimman simpukankuoren, samalla kun edessäni levittäytyy suuri totuuden tutkimaton valtameri.”
Jeesuksen sanat tämän päivän tekstissä ovat hänen maanpäällisen elämänsä viimeisen vuorokauden sanoja ja hän kertoo, että Taivaallinen Isä oli pakannut puheensa ja sanansa Jeesuksen mukana maailmaan tuliaisiksi. Katsotaan sitä tässä saarnassa kolmesta näkökulmasta.
1) Sanassa on elämä ja rakkaus.
2) Sanassa on ikuinen elämä.
3) Sanassa on Jumalan valtakunnan kasvuvoima.
1) Sanassa on elämä ja rakkaus
Milloin teit mahdollisesti päätöksen syntyä tähän maailmaan, ja minkälaiset ominaisuudet päätit valita itsellesi äitisi kohtuun?
Et ole olemassa omasta tahdostasi, et ole päättänyt syntyä tähän elämään, et ole valinnut milloin, missä, missä muodossa ja minkälaisilla geeneillä synnyt, etkä ole valinnut vanhempiasi.
Koska kukaan ihminen ei koskaan ole valinnut syntymistään ja kun mennään ketjua taaksepäin ihan alkupisteeseen asti, niin miten homma on alun perin pistetty käyntiin? Miten elämä, elävät solut ja tietoisuus olisivat päättäneet alkaa olla olemassa, kun ne eivät ole olleet olemassa siinä vaiheessa, kun päätös elämän synnystä tapahtui?
Perinnölliseen informaatioon perustuva elämä ei synny tyhjästä, vaan sillä täytyy olla ajatteleva suunnittelija.
Raamatun alkulehdillä on kuvattu, että Jumalan puheessa on voima synnyttää elämää tyhjästä. Luomiskertomuksessa se, mitä Jumala sanoi, se tapahtui. Siksi maailmankaikkeuden ja elämän olemassaolo perustuu siihen, että Jumala jakaa meille omastaan puheensa kautta.
Olet siis olemassa siitä syystä, että rakastava Jumala on sanallaan kutsunut sinut elämään. Et ole täällä sattumalta.
Vaikka sinun vanhempasi olisivat suhtautuneet nihkeästi sinun syntymääsi, niin sinun elämäsi on Jumalan toiseksi arvokkain lahja sinulle, jonka olet häneltä koskaan saanut. Palaan myöhemmin siihen, että mikä on se arvokkain lahja.
Rikas Jumala on antanut myös ihmiskunnalle lahjaksi taidon puhua, lukea ja kirjoittaa, ja ne auttavat ihmisiä sukeltamaan tiedollisesti syvemmälle Jumalan luomakunnan ihmeellisyyksiin kuin mihin eläinkunta on saanut kyvyt.
Silloin tällöin eri puolilla maailmaa löydetään lapsia, jotka ovat kasvaneet villieläinten parissa, ja he eivät osaa edes puhua ihmisten kielellä.
Mitä jos kukaan ei missään elämäsi vaiheessa olisi opettanut sinua puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan? Miten hahmottaisit maailman ja mitä kaikkia syvyyksiä tästä elämästä sinulta olisi jäänyt ymmärtämättä?
Lukutaito ja sanojen varasto antaa ylivertaisen valmiuden kasvaa ja kehittyä, koska osaaminen kumuloituu sanojen perustalle. Ilman luku- ja kirjoitustaitoa ihmiskunta ei olisi käynyt kuussa tai valtameren pohjassa, eikä nyt olisi nettiä, jonka ansiosta on mahdollista hakea tietoa monesta sellaisesta asiasta, josta viime vuosisadan alun savupirtissä ei ollut hajuakaan.
Sinä et olisi nykyinen sinä, jos sinulle ei olisi jaettu ja opetettu taitoa puhua, lukea ja kirjoittaa ja päästetty siten osalliseksi ihmiskunnan yhteisistä aarteista. Ja silti, miten vähän vieläkään hallitset tiedoillasi tätä elämää, niin kuin Newton kuvasi viimeisissä sanoissaan.
Etsitkö tässä elämässä niitä sanoja, jotka täyttävät pääsi, vai myös niitä sanoja, jotka täyttävät sydämesi? Sanoilla on nimittäin myös sellainen merkittävä ominaisuus ja tehtävä, että niiden kautta syntyy yhteys persoonien välillä.
Puhe välittää ja jakaa toiselle tiedon siitä, mitä puhuja ajattelee, tietää ja tuntee tai jos ei halua jakaa itsestään mitään, niin sitten voi vaieta niin kuin suomalainen sujuvasti kaikilla osaamillaan kielillä.
Kun nyt Jeesus on siis välittänyt Isän puheen ihmiskunnalle ja sinulle, niin mitä Jumala välittää sinulle omalta sydämeltään?
Jumala loi sanallaan sinut hänen rakkautensa kohteeksi, voidakseen rakastaa juuri sinua. Jumalan sana jakaa sinulle Jumalan rakkauden, jotta sinä voisit saada kokea sen mielettömän upean asian, että tämän maailmankaikkeuden Luoja rakastaa sinua ilman ehtoja, ilman sellaista soutamista ja huopaamista kuin mistä Elokuun biisi kertoo.
Siksi Jumalan sana on kaikkein kauneinta ja tärkeintä, mitä voit koskaan koskaan kuulla ja omistaa, vaikka Jumalan puhe voisikin joskus ensin kuulostaa omituiselta tai kovalta. Hänen sanoissaan on elämä.
Minkälaisia ajatuksia ja tunteita sinä puolestasi välität sanoillasi Jumalaa kohtaan tai ihmisille ympärillesi? Minkälaista jälkeä sinun puheesi luo ja saa aikaan, minkälaista ilmapiiriä sinä luot sanoillasi kotona, työpaikalla, kaveripiirissäsi, sukulaisten keskuudessa?
Välittääkö sinun puheesi rakkautta, vai haluatko pistää sanoillasi jonkun kärsimään? Onko naljailu, nöyryyttävä tai alistava puhe sinulle suurinta herkkua, jota haluat joka päivä nauttia? Tuleeko sinulle siitä raikas ja kevyt olo?
Mitä sinun päivittäinen puheesi paljastaa sinun sydämestäsi?
Vai oletko kenties niin innokas puhumaan omia asioistasi muille, että puhut toisten päälle, etkä jaksa edes yrittää kuunnella vastavuoroisesti muita tai odottaa sitä, että myös ne saisivat joskus puheenvuoron, jotka eivät uskalla avata suutaan yhtä nopeasti tai rohkeasti kuin sinä?
Jos todella välittää toisesta, ei ole kiinnostunut pelkästään omista ajatuksista vaan kuulemaan myös, mitä hän tahtoo sanoa.
2) Sanassa on ikuinen elämä
Katsotaan nyt toiseksi sitä, että Sanassa on ikuinen elämä.
Sanoin tuolla edellä, että se, että olet olemassa, on Jumalan toiseksi suurin lahja sinulle.
Ihmiskunnan syntiinlankeemuksen takia sinä ja minä olemme syntisiä ihmisiä ja kylvämme sanoillamme kuolemaa, mutta jokaisesta sanasta on kerran tehtävä tili. Synnin palkka on helvetin kadotus ja ikuinen ero Jumalasta.
Siksi Jumalan suurin lahja sinulle ja minulle on hänen Sanansa isolla s-kirjaimella. Johanneksen evankeliumin mukaan Jeesus Kristus on tuo Sana.
Jeesus sanoo vähän myöhemmin opetuslapsistaan, että: “Minä en rukoile vain heidän puolestaan, vaan myös niiden puolesta, jotka heidän todistuksensa tähden uskovat minuun.” (Joh. 17:20) Jumalan suurimman lahjan voit ottaa vastaan uskomalla siis hänen Sanansa.
Kristuksen sydän on vereslihalla, kun hän on niin täynnä rakkautta rukoillessaan sinun puolestasi. Hän haluaa kerran nähdä sinut edessään ja viettää ikuisuuden sinun kanssasi. Siksi hän haluaa, että otat vastaan hänen tarjoamansa syntien sovituksen.
Silloin kun annat ristillä vuotaneen Kristuksen veren pestä sinut synneistäsi puhtaaksi, Jumala katsoo Kristuksen haavoja, eikä hän rankaise sinua niistä haavoista, joita olet sanoillasi ja teoillasi iskenyt toisiin ihmisiin ja itseesi. Kun tässä ja nyt turvaudut Kristuksen haavoihin, sinun kaikki syntisi annetaan sinulle anteeksi. Hänen haavoissaan on elämä.
Kun Jeesus sanoo rukouksessaan, että: “Minä olen ilmoittanut sinun nimesi niille ihmisille, jotka valitsit maailmasta ja annoit minulle”, niin mikä juttu tämä oikein on?
Jos Jumala on siis valinnut tiettyjä ihmisiä ja antanut ne Jeesukselle, niin valitseeko Jumala vain jotkut ihmiset pelastumaan jollain mielivaltaisella entten-tentten-periatteella tai pärstäkertoimen perusteella? Mistä voisin tietää, onko tuollainen arpa osunut omalle kohdalle?
Martti Luther sanoi, että sitä, mitä Raamattu puhuu Jumalan valinnasta, ei ole pantu sinne tekemään murheelliseksi ja pelottamaan “ahdistettuja sieluja, jotka tuntevat syntinsä ja mielellään niistä vapautuisivat”, vaan lohduttamaan. Lutherin mukaan maailmassa ei nimittäin ole “voimakkaampaa lohdutusta kuin se, minkä Kristus itse tässä sinulle antaa […] [S]inä olet Jumalan oma ja hänen rakas lapsensa, jos hänen sanansa miellyttää sinua ja sinun sydämesi taipuu hänen puoleensa.”
Kun siis uskot sen, että Jeesus on se Sana, jonka Isä lähetti maailmaan sovittamaan ristillä kaikki sinun syntisi, sinä pelastut ja Jumala on jo ennen maailman luomista valinnut sinut omakseen.
Jos sinä haluaisit uskoa, mutta sinusta tuntuu, että et oikein osaa tai pysty, niin sano se Jeesukselle. Kukaan meistä ei nimittäin itsessämme osaa uskoa. Kun pyydät häntä avuksi, niin hän auttaa sinua.
“Minä uskon! Auta minua epäuskossani!” (Mark. 9:24) Usko on juuri sitä, että jätät kaiken, myös oman epäuskosi, Kristuksen kannettavaksi.
3) Sanassa on Jumalan valtakunnan kasvuvoima
Katsotaan vielä viimeiseksi sitä, että Sanassa on Jumalan valtakunnan kasvuvoima.
Tänään on vuosi täynnä siitä, kun täällä Luther-kirkossa oli avajaismessu remontin jälkeen. Tämä on ollut ihmeellisen mainio vuosi ja siitä kiitos kaikille teille.
Helsingin Luther-kirkon strategian viimeisenä kohtana on kasvaa kiinni Kristukseen niin, että meistä tulee lähettävä seurakunta eli että me autamme syntymään uusia seurakuntia.
Pääkaupunkiseudulla asuu 1,1 miljoonaa ihmistä. Mitä jos siitä joukosta 5 prosenttia kävisi joka viikko ev.lut. seurakuntien ja muiden kirkkokuntien jumalanpalveluksissa? Se tarkoittaisi sitä, että joka viikko messuissa kävisi 55 000 ihmistä.
Näissä Luther-kirkon sunnuntain suomenkielisissä messuissa kävi nyt tammi-huhtikuun aikana keskimäärin 141,9 ihmistä. Jos siis pääkaupunkiseudulla messuissa kävisi viikoittain 55 000 ihmistä, niin 100 ihmisen keskimääräisellä osallistujamäärällä messuja pitäisi olla 550. Jos messuissa kävisi keskimäärin 200 ihmistä, niin pääkaupunkiseudulla pitäisi olla joka sunnuntai 275 messua. Sekin on aika paljon, mutta ei mitenkään mahdotonta, koska meidän Jumalamme osaa sanallaan herättää hengellisesti kuolleista eläviä.
Jumalan Sana ei vain auta kasvamaan niin kuin ihmiskunnan sanojen varasto, vaan se luo kasvua! Mikä estää meistä unelmoimasta ja rukoilemasta vaikka sellaista viiden prosentin Helsinkiä ja tekemästä kovasti töitä sen eteen, kun se kerran on mahdollista jopa New Yorkissa?
Miten sellainen määrä vaikuttaisi kotikaupunkimme ilmapiiriin? Meidän rukouksemme on, että Jumalan Sana tekisi tästä kaupungista elävän.
Miten Jumalan valtakunta menee siis eteenpäin?
Jeesus sanoo tässä Isälleen, että: “Kaikki, mikä on minun, on sinun, ja mikä on sinun, on minun, ja minun kirkkauteni on tullut julki heissä.” Myös kaikki se, mitä sinulla ja minulla on, on Jumalan. Sinut ja minut on tarkoitettu saamaan, mutta myös jakamaan Jumalan rakastavaa kauneutta eteenpäin.
Kuka jakaa omastaan ellen minä, kristitty? Jakaako ateisti omastaan, jotta Jumalan valtakunta kasvaisi? Jakaako muslimi omastaan, jotta Kristuksen Kirkko kasvaisi?
Kristittynä minun suuri kunniatehtäväni on jakaa omastani ja pistää hartioitani likoon, jotta Jumalan valtakunta kasvaisi ja meistä jokaisella on tärkeä tehtävämme siinä. Sen löytäminen, että mikä on siinä tehtävässä sinun paikkasi, on sinulla kihelmöivän jännittävää selvittää Jumalan kanssa itse.
Jos sinusta tuntuu siltä, että olet hengellisesti kuivunut niin kuin liitutaulun sieni, ja ettei sulla ole rakkautta, aikaa, apua, sydäntä tai korvia tai mitään hengellistä annettavaksi muille, niin siihen on erittäin simppeli suunta: turvaudu kaikkein rikkaimpaan antajaan, tämän maailmankaikkeuden Luojaan. Kun ihmiskunnan yhteiset aarteet on jaettu sinulle siis sanojen kautta, niin samalla tavalla ikuisesti kestävät taivaan valtakunnan aarteet jaetaan sinulle Jumalan sanan kautta.
Mutta miten voisit olla ravittu ja hyvissä voimissa, jos et syö koko päivän aikana yhtään mitään? Miten kaivossasi voisi olla vettä, jos et anna Jumalan elävän veden jatkuvasti täyttää sitä hänen sanansa kautta?
Yksi hienoimmista tavoista kiittää Jumalaa elämän lahjasta ja hänen sanastaan – on mikä?
Siten että luet Raamattua elämäsi jokaisena päivänä!
Elämässä on paljon iloisia asioita, niin kuin puhelimen räplääminen, urheilu, kokkaaminen ja ystävien näkeminen, mutta yleensä joka päivä tuppaa käymään vain niin, että ne kaikki hyvät asiat yhdessä estävät käyttämästä edes yhtä minuuttia Raamatun lukemiseen, edes yhtä minuuttia elämän tärkeimmälle lähteelle.
Minä tiedän sen, koska se on minullekin vaikeaa.
Kehitä siksi itsellesi jonkinlainen rutiini siihen, että luet Raamattua joka päivä edes vähän, jotta saat ruokaa ja vahvistut. Jos et vain pysty kykenemään, niin tule juttelemaan vaikka minun tai Soilin kanssa, niin koitetaan yhdessä löytää hyviä keinoja.
Kohta ehtoollisella Jumalan näkymätön Sana yhdistyy näkyvään leipään ja viiniin, ja se antaa meille epäonnistuneille ja väsyneille syntien anteeksiantamuksen ja voiman. Jumalan Sanassa on sellainen erikoinen ominaisuus, että se tuppaa saamaan meissä aikaan kasvua.
Ja kun Jumala siunaa sen, mitä sinä jaat, niin siinä on sellainen erikoisuus, että se moninkertaistuu. Olkoon se siunaukseksi tälle kaupungille!
Pastori Martti Haverinen 