Martti Haverisen saarna Helsingin Luther-kirkon messussa 10.12.2017
2. adventtisunnuntai, 3. vuosikerta
Jaak. 5:7-11
Olkaa kärsivällisiä, veljet, Herran tuloon asti. Niin maamieskin: kärsivällisesti hän odottaa maan kallista hedelmää kevään ja syksyn sadonkorjuuseen saakka. Olkaa tekin kärsivällisiä ja rohkaiskaa mielenne, sillä Herran tulo on lähellä. Älkää syytelkö toisianne, veljet, ettei teitä tuomittaisi. Tuomari seisoo jo ovella. Veljet, ottakaa vastoinkäymisten kestämisessä ja kärsivällisyydessä esikuvaksenne profeetat, jotka ovat puhuneet Herran nimessä. Niitä, jotka kestävät loppuun asti, me ylistämme autuaiksi. Te olette kuulleet Jobin kestävyydestä ja tiedätte, mihin tulokseen Herra antoi sen johtaa. Herra on laupias ja anteeksiantava.
Johdanto
Kärsivällisyys ei ole sama asia kuin keskittymiskyky, mutta kärsivällisyys liittyy keskittymiskykyyn. Jaksanko keskittyä oikeaan tavoitteeseen loppuun asti, vai sumeneeko sihti silmissäni?
Kultakala jaksaa keskittyä yhdeksän sekuntia. Pari vuotta sitten (2015) tehtiin tutkimus siitä, että miten erilaiset tietotekniset laitteet ovat vaikuttaneet meidän, ihmisten, keskittymiskykyyn.
Mitä veikkaat, kuinka kauan ihminen pystyy keskittymään? Sen tutkimuksen mukaan ihmisen keskittyminen herpaantuu keskimäärin kahdeksan sekunnin jälkeen. Eli kultakalan keskittymiskyky on nykyään parempi kuin ihmisen.
Tämä saarna on kestänyt jo yli kahdeksan sekuntia, joten sun ajatukset lienevät jo karanneet jonnekin todella kauas. Ehkä on syytä kerrata, mitä olemme tähän mennessä puhuneet.
Apostoli Paavali luettelee Galatalaiskirjeessä yhdeksän erilaista Hengen hedelmää. (Gal. 5:22-23) Koitan saarnata matkan varrella jokaisesta niistä aina, kun sellainen napsahtaa sopivasti kirkkovuoden tekstissä kohdalle. Aloitetaan nyt neljännestä hedelmästä eli kärsivällisyydestä ja katsotaan tämän päivän tekstiä kolmesta näkökulmasta.
1) Kärsimättömyys on ihmisen sydämen peili
2) Kristuksen kärsimys on Jumalan sydämen peili
3) Kärsivällisyys on katsomista voittopalkintoon
1) Kärsimättömyys on ihmisen sydämen peili
Mitä jos joku päivä sulta loppuu toimeentulo? Mitä jos toiset juonittelevat sulta sun omaisuutesi tai menetät kaiken tulipalossa ja jäät ilman oikeutta ja korvauksia? Olisitko katkera, kostaisitko jollekulle tilaisuuden tullen?
Entä mitä jos yksi tai useampi sulle todella rakas ihminen kuolee? Tai mitä jos menetät terveytesi ja joudut kokemaan sietämätöntä kipua tai huonoa olotilaa? Jaksaisitko iloita elämästä? Mitä jos ihmiset ympärilläsi kiusaavat ja syyllistävät sua? Mitä jos sun puolisosi on sulle katkera ja toivoo sun kuolevan?
Ehkä olet kokenut jotain näistä. Nuo vastoinkäymiset, joita luettelin äsken, tapahtuivat sellaiselle Vanhan testamentin henkilölle kuin Job. Mutta kun hän menetti lapsensa, omaisuutensa ja terveytensä, niin aluksi hän sanoi, että: “Alastomana minä tulin äitini kohdusta, alastomana palaan täältä. Herra antoi, Herra otti, kiitetty olkoon Herran nimi!” (Job 1:21)
Sanoisitko sinä noin tai sanoitko noin silloin, kun sinä menetit jotain sinulle tärkeää?
Mutta sitten myös Job alkoi vajota synkkyyteen ja hän alkoi menettää halunsa elää. Job sanoi: ”Mistä saan voimaa, että vielä kestän? Mistä päämäärän, että vielä jaksan? Onko minun voimani kuin kiveä, ovatko lihakseni rautaa? Ei. Minä olen lopussa, kaikki on toivotonta.” (Job 6:11-13)
Tämän päivän saarnateksti on siis Jaakobin kirjeestä ja Uudessa testamentissa Jaakob on ainoa, joka mainitsee Jobin. Jaakob nostaa Jobin esikuvaksi tämän kestävyyden takia, mutta palataan Jobiin myöhemmin tässä saarnassa.
Kärsimättömyys
Me ihmiset olemme kärsimättömiä, emme sellaisia jotka eivät kärsi, vaan sellaisia jotka emme halua kärsiä. Koska kärsimys on henkistä tai fyysistä tuskaa, niin mieluummin sitä haluaisi kokea onnea ja nautintoa kuin tuskaa ja kipua. Epämukavasta olotilasta haluaa päästä eroon mahdollisimman nopeasti.
Kärsimättömyyttä ilmenee erityyppisten asioiden yhteydessä. Ensinnäkin on sellaisia hyviä asioita, joiden toteutumista ei meinaa millään malttaa odottaa. Lapsena sun on tai oli ehkä vaikea jaksaa odottaa joululahjojen avaamista, ja jos olet nyt jo aikuinen, niin et ehkä jaksa odottaa aattoillan jouluateriaa, vaan haluat maistella kinkkua ja sinappia jo sitä ennen. Tai ehkä odotat kärsimättömästi sitä, että saisit elämääsi esimerkiksi jonkin läheisen ihmisen tai ystävän.
Sitten on sellaisia tuskaa tuottavia vastoinkäymisiä, joiden loppumista vain odottaa kärsimättömästi. “Pääsisinpä eroon tästä sairaudesta, vammasta, riippuvuudesta, surusta.“
Mitä jos odotat esimerkiksi sitä, että jatkuva henkinen tai fyysinen väkivalta loppuisi kotona, koulussa tai työpaikalla? Miksi Jumala sallii sen tapahtua, miksi hän ei lopeta sitä? Näissä vaikeissa asioissa ulkopuolisen avun saanti on tärkeää.
Tämän päivän tekstissä Jaakob painottaa sellaista kolmatta asiaa, jossa olemme usein kärsimättömiä. Hän puhuu kärsimättömyydestä toisia ihmisiä kohtaan. Jaakob kirjoittaa, että: ”Älkää syytelkö toisianne, veljet, ettei teitä tuomittaisi. Tuomari seisoo jo ovella.” (Jaak. 5:9) Se on erittäin vakavaa puhetta sinulle ja minulle.
Kärsimättömyys on sydämesi peili
Jos olet kärsimätön, niin miksi olet kärsimätön? Oletko aina tyytymätön siihen, mitä sinulla on, mitä sinulla ei ole, ja miten asiat ovat elämässäsi? Ilmaisetko kiitollisuutta yhtään mistään?
Kärsimättömyys on sinun sydämesi peili. Kärsimättömyys paljastaa syvältä sisimmästä sen, minkälainen sinun ja minun sydän on, eikä se ole kaunista katsottavaa.
Kärsimättömyys on sitä, että haluat pakottaa jonkin asian tapahtumaan Jumalan aikataulun ohi tai Jumalan laista välittämättä. Haluat pakottaa asioita tapahtumaan ohi Jumalan. Mutta Jeesus opettaa meitä Isä meidän -rukouksessa rukoilemaan nimenomaan, että: “Tapahtukoon sinun tahtosi.”
Jos olet kärsimätön toisia ihmisiä kohtaan, niin uskottelet olevasi ylivertainen heihin verrattuna, kun he ovat niin vähä-älyisiä, sivistymättömiä tai tumpeloita. Tuo lyhytpinnaisuus johtuu omasta ylpeydestäsi ja ylimielisyydestäsi muita kohtaan.
Mutta mikä sinä itse luulet olevasi Jumalaan verrattuna? Miksi sinä kohtelet hirvittävällä tavalla väärin ihmisiä, jotka ovat Jumalalle yhtä lailla rakkaita kuin sinä? Etkö näe, miten hyvä ja kärsivällinen Jumala on sinua kohtaan? ”Älkää syytelkö toisianne, veljet, ettei teitä tuomittaisi. Tuomari seisoo jo ovella.” (Jaak. 5:9)
Kun kerran kärsimättömyys on ihmisen sydämen peili, niin katsotaan nyt toiseksi Kristuksen kärsimystä Jumalan sydämen peilinä.
2) Kristuksen kärsimys on Jumalan sydämen peili
Kun Kristus eli ihmisenä täällä meidän keskuudessa, niin hän todellakin jaksoi olla kärsivällinen. Otetaan esimerkiksi ulkoiset olosuhteet ja toimeentulo. Hän oli siihen asti asunut taivaallisessa palatsissaan, mutta oli luopunut tuosta ylellisestä kodistaan ja joutui ihmisenä asumaan toisten nurkissa tai taivasalla, kokemaan vilua, nälkää ja janoa. Aloittiko hän aamunsa kärttyisesti valittamalla, vai kiittämällä ja ylistämällä Jumalaa?
Ja suunnannäyttäjänä Jeesus oli ylivertainen visionääri, älykkö, henkilöjohtaja, asiajohtaja ja aikaansaaja. Kun hänen 12 hengen tiimissään opetuslapset möläyttelivät ja kämmäsivät, nähtiinkö Jeesus ylimielisenä ja kärsimättömänä tekemässä myötähäpeästä facepalmia?
Tai kuinka moni meistä jaksaisi pysyä nöyränä ja rakastaa vihamiestä, jotain mitätöntä nilkkiä, joka käy meidän hermoille? Yksi Helsingin IFK:n mainoslauseista on “Härifrån tvättas”, täältä pesee ja IFK:n perinteiseen brändiin sisältyy uhittelu siitä, ettei landet tule hyppimään silmille.
Kun me, ihmiset, syljimme veljeksemme syntynyttä Jumalan Poikaa päin pläsiä ja pilkkasimme häntä, joka on todellinen Viisaus, niin latasiko Jeesus tulemaan, että “härifrån tvättas”?
Job
Puhuimme saarnan alussa Jobista, joka istui keho täynnä märkiviä paiseita jätekasassa, elämänsä raunioilla, kaikki lapsensa ja omaisuutensa menettäneenä, ja jopa hänen vaimonsa käski häntä kiroamaan Jumalan ja kuolemaan pois.
Jätekasassa istuessaan Jobin kohdalla kävi niin, että hän oppi näkemään oman asemansa pyhän Jumalan edessä ja ylistämään Jumalaa: “Nyt minä ymmärrän, että kaikki on sinun vallassasi eikä mikään suunnitelmasi ole mahdoton sinun toteuttaa.” (Job 42:2)
Jeesus
Kun paljon myöhemmin Jeesus oli ihmiskunnan jätekasan keskellä, keskimmäisellä ristillä, kaiken menettäneenä, alastomana, keho haavoilla, hänkään ei kironnut Jumalaa. Mutta Jumalan Poika tuli Isänsä kiroamaksi, jotta hän sovitti sinun ja minun syntien rangaistuksen, ikuisen kadotustuomion.
Kristuksen kärsimys on siksi Jumalan sydämen peili. Kristuksen kärsimys osoittaa sen, että Jumalan sydämessä on niin loputon rakkaus sinua kohtaan, että hän antoi ainoan Poikansakin kuolla voittaakseen sinut omakseen synnin, kuoleman ja Paholaisen vallasta ikuiseen elämään.
Niin kuin Jaakob kirjoittaa: “Herra on laupias ja anteeksiantava.” Anna siis oma kärsimätön sydämesi Jeesukselle, koska saat tässä ja nyt uskoa kaikki sinun syntisi anteeksi.
Kärsimyksensä keskellä Jeesus huusi: “Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni.” (Luuk. 23:46) Siinä on se ainoa osoite, jonne saat huutaa kaiken tuskasi. Saat jättää itsesi ja koko elämäsi Jumalan käsiin.
Jeesus toteutti kärsivällisesti Isänsä suunnitelman. Jeesuksen tähtäin oli siis jossain suuremmassa kuin siinä kärsimyksessä, jonka hän joutui käymään lävitse. Hän katsoi kärsimyksensä tuolle puolen. Katsotaan siksi nyt viimeiseksi sitä, että kärsivällisyys on katsomista voittopalkintoon.
3) Kärsivällisyys on katsomista voittopalkintoon
Tämä ei nyt tule sulle välttämättä yllättävänä uutisena, mutta ihminen ei voi tulla raskaaksi pelkästään tahtomalla. Vai oletko kuullut, että joku olisi joskus tullut raskaaksi ihan vain tahdonvoimalla?
Myöskään usko ja Hengen hedelmät eivät kasva sinussa, vaikka tahtoisit sitä ihan täböllä. Pelastavan uskon synnyttää ja sitä ylläpitää ainoastaan Pyhä Henki Jumalan Sanan ja kasteen ja ehtoollisen kautta. Pyhä Henki saa sinut kristittynä myös tekemään hyviä tekoja ja hän ohjaa sinua elämään elämääsi Jumalan kunniaksi, tekemään hyvää ja välttämään pahaa.
Hengen hedelmät, Jumalan hyvät aikaansaannokset, saavat kasvaa sinussa, kun annat Jumalan Sanan siementen itää sinussa runsaasti. Lue siksi ahkerasti Raamattua. Lue sitä joka aamu tai joka ilta, edes vähän, rukoillen ja mutustellen. Ja jos olet esimerkiksi perheenisä, niin huolehdi siitä, että myös jälkikasvusi saa kuulla Jumalan sanaa joka päivä. Eihän lapsi kasva, jos ei häntä ruoki.
Kohta ehtoollisella saat Kristuksen ruumiin ja veren ja siinä Jumala antaa sinulle sinun syntisi anteeksi ja saat voimaa elää kristittynä.
Jumalan käsittelyssä
Jaakob kehottaa tämän päivän tekstissä olemaan kärsivällinen erityisesti muita ihmisiä kohtaan. Jumala työstää sinua niin kuin raakatimanttia, jota pitää hioa. Se että olet hiottavana, niin tekeehän se kipeää, mutta vain sen kautta Jumala tekee sinusta sisäisesti kauniimman taideteoksen.
Timanttia voidaan hioa vain toisella timantilla. Vanhan testamentin Sananlaskujen mukaan “ihminen hioo ihmistä”. (Sananl. 27:17) Siksi Jumala on sallinut sinun lähellesi myös vaikeita ihmisiä. Pyydä Jumalalta siis voimaa opetella siunaamaan sitä vaikeaa ihmistä, kun tekee mieli haistattaa ja kirota. (Room. 12:14)
Raamattua ahkerasti lukemalla opit tuntemaan syvemmin oman syntisyytesi ja sen, miten paljon enemmän sinä itse tarvitset Jumalan kärsivällisyyttä itseäsi kohtaan. Oppimalla oman asemasi Jumalan edessä opit kärsivälliseksi myös muiden suhteen.
Herran tulo on lähellä
No, miten sitten kärsivällisyys muissa asioissa kuin ihmissuhteissa? Jaakob kannustaa katsomaan Jobin kestävyyttä. Job sai jälleen lapsia ja hänestä tuli uudestaan rikas.
Mutta Jaakob ei lohduta lukijoitaan sillä, että “kyllä teille kaikille käy hyvin tässä elämässä”, vaan sillä, että vaikka tämä kärsimys tuntuu nyt loputtomalta, se on kuitenkin kohta ohi. Jaakob nimittäin sanoo, että: “Herran tulo on lähellä.”
Ehjä kerran taivaassa
Aivan kohta, tämän maailmanajan jälkeen, Kristus tuo oikeuden ja tekee sinut täysin uudeksi. Sinun rikkinäisiä sirpaleitasi ei kyhätä taivaassa kasaan pikaliimalla ja ilmastointiteipillä, eikä märkiviä paiseitasi paikata piiloon laastareilla. Ei, vaan Jumala luo sinut täysin uudeksi ja pystyt kirmaamaan rennolla askeleella niin kuin Usain Bolt parhaina päivinään.
Jumala ei vie sinua taivaaseensa kärsimään haavoistasi. Silloin sinä olet täysin ehjä ja täysin vapaa kaikista kivuistasi, tuskastasi, odotuksestasi ja kyynelistäsi. Meidän, haavoitettujen ihmisten, on erittäin vaikea koittaa hahmottaa sitä erikoista hetkeä, että varsinkaan mitään sisäisiä haavoja ei enää ole. Mitä se on, kun niitä ei enää ole, eivätkä ne enää satuta? Ja taivaassa myös ne muut ihmiset ovat täydellisiä, ja saamme iloita toisistamme ilman, että pinna kiristyy.
Kun taivaassa, täysin sisäisesti ja ulkoisesti ehjänä ja onnellisena ihmisenä, miettii tätä maanpäällistä elämää, niin tämä mennyt elämä tuntuu lopulta olleen ohikiitävä silmänräpäys. Siksi Raamattu kehottaa sinua katsomaan aina vain tuohon voittopalkintoon kaikkien mahdollisten vastoinkäymisten läpi. Lue siis joka päivä Raamattua, jotta keskittymiskykysi kasvaa kultakalaa paremmaksi ja sulla pysyy aina voittopalkinto kirkkaana mielessäsi.
Mitä sanoisit siitä, jos me, Luther-kirkkona, saisimme Pyhän Hengen kautta kasvaa kärsivällisten yhteisönä? Emmekö me silloin heijastaisi Jumalan rakkautta, iloa ja rauhaa tähän kaupunkiin, ihmisiin ympärillämme? Siinä tulikin lueteltua Hengen hedelmistä kolme ensimmäistä.
Rukoillaan. Rakas Taivaan Isä. Kiitos siitä, että Kristuksen veressä saamme uskoa kaikki syntimme anteeksi ja elää sinun lapsinasi. Jos täällä nyt on joku, joka joutuu kokemaan tällä hetkellä todella kovia asioita, niin auta meitä kantamaan toistemme kuormia, kuuntelemaan ja auttamaan toisiamme. Anna, Herra, meille kärsivällisyyttä, rakkautta, iloa ja rauhaa sinun Sanastasi. Jeesuksen nimessä aamen.
Pastori Martti Haverinen 