Martti Haverisen saarna Helsingin Luther-kirkon messussa 24.12.2017
Jouluaatto, kaikki vuosikerrat
Luuk. 2: 1-14
Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa.
Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.
Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.” Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen:
– Jumalan on kunnia korkeuksissa,
maan päällä rauha
ihmisillä, joita hän rakastaa.
“Älkää pelätkö!”
“Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää pelätkö!””
“Älkää pelätkö!”
Miten kovasti säikähtäisit, jos ulkoiluttaisit koiraa yömyöhällä tuossa kulman takana Lapinlahden puistikon koira-aitauksessa ja yhtäkkiä sun edessäsi seisoisi enkeli?
Mutta enkeli puhuu pelkäämisestä. Enkeli sanoo, että paimenten ei tarvitse pelätä. Mitä paimenet pelkäsivät?
Fyysinen kipu
Varmaankin me kaikki pelkäämme ainakin kokea tai kohdata niitä asioita, jotka aiheuttavat fyysistä kipua eli satuttavat kehoa. Esimerkiksi se tuntuu pelottavalta ajatukselta, että kohtaisi metsässä karhun, kun sillä on niin terävät hampaat ja kynnet. Tai jos on polttanut kätensä vaikka kuumalla liedellä, niin oppii varomaan sitä.
Kun paimenet näkivät enkelin, he saattoivat pelätä sitä, että nyt heille käy huonosti, jos hän on pahantahtoinen henkiolento. Että nyt jokin heitä voimakkaampi taho satuttaa heitä.
Jos elät jatkuvasti esimerkiksi väkivallan uhan alla kotona, koulussa tai muualla, niin pelko on ihan ymmärrettävää. Pelon tunteesta ei tarvitse kokea syyllisyyttä, mutta pelon tunne ei myöskään auta löytämään ulospääsyä tilanteesta.
Jumala näkee suurennuslasilla ne vääryydet, joita sinulle tehdään, joten hänen puoleensa saat huutaa kaiken tuskasi. Ja Jumala kutsuu meitä kaikkia taistelemaan vääryyttä vastaan ja nousemaan rohkeasti esiin puolustamaan heikkoa.
Toisaalta jos paimenet tunsivat kirjoitukset, he saattoivat pelätä Herran kirkkauden kohdatessaan sitä, että nyt Jumala tuomitsee heidät ja heille käy huonosti, koska hekin ovat syntisiä ihmisiä ja ovat tehneet ja sanoneet paljon pahoja asioita.
Henkinen kipu
Fyysisen kivun lisäksi me pelkäämme henkistä kipua. Henkistä kipua tulee esimerkiksi siitä, kun menettää jotain itselle todella tärkeää, tai ei saa jotain sellaista, mitä haluaa kovasti.
Paimenet saattoivat pelätä siinä sekunnin murto-osassa myös sitä, että nyt joku heitä voimakkaampi vie heiltä pois esimerkiksi heidän lampaansa. Siinä menisi sitten työ ja toimeentulo.
Pelko on tunne
Menettämisen pelko nostaa sisimmästäsi esiin sen, mikä sinulle on tärkeää. Mikä on se ensimmäinen asia, mitä pelkäät menettäväsi?
Pelkäätkö sitä, että esimerkiksi sinun pikkuveljesi tai isosiskosi vie sinulta jotain sinulle kuuluvaa, vaikka jonkin lelun? Tai pelkäätkö sitä, että joku saa enemmän huomiota kuin sinä?
Vai pelkäätkö sitä, että joku tulee viemään sinun aikaasi?
Jos sinun eteesi ilmestyisi Herran enkeli, niin toivoisitko sitä, että hänen asiansa olisi niin lyhyt, ettei hän häiritse pitkään sun aikaasi kännykkäsi parissa, sinun pelaamistasi, tai sinun aikaasi harrastuksesi tai työprojektisi parissa.
Olisiko sinusta parasta, jos enkeli sanoisi sinulle, että: “Älä pelkää! En häiritse sua pitkään ja jätän sut ihan kohta omaan rauhaan.”
Pelkäätkö kohdata Jumalan, koska ajattelet, että hän vain vie sinun aikaasi ja häiritsee tärkeiden tavoitteidesi toteutumista?
Vai pelkäätkö synkkiä uutisia maailmantaloudessa, koska jos sinulta menee firma tai duuni alta ja omaisuutesi haihtuu, niin Jumala ei voi sinua sen jälkeen enää ruokkia ja vaatettaa? Että ei maailmankaikkeuden Luojalla kuitenkaan ole riittävästi jemmassa lastensa tarpeisiin?
Tai pelkäätkö Jumalan antamaa tehtävää palvella muita, ettei sinun sosiaalinen arvostuksesi muiden silmissä koe kolausta? Pelkäätkö kohdata totuuden ja tunnustaa sen, mitä olet tehnyt, koska et halua luopua maineestasi?
Pelon olemus
Se, minkä menettämistä pelkäät, osoittaa myös epäjumalasi. Lelut, menestyminen työssä tai muissa tavoitteissa, raha, ruutuaika, oma maine ja muut asiat ovat Jumalan hyviä lahjoja, mutta jos ne menevät Jumalan edelle, ja pelkäät enemmän niiden menettämistä tai niiden menemistä pieleen kuin jumalasuhteesi menettämistä, ne ovat epäjumalia.
Pelko estää luottamasta Jumalaan. Pelko tekee omissa ajatuksissamme Jumalasta pienen, ja ikään kuin ne asiat, joita pelkäämme, olisivat Jumalaa suurempia. Eli silloin kun sinä pelkäät, et käytännössä luota siihen, että Jumala on hyvä ja hänellä on aivan kaikki langat käsissään.
Siksi ainoa pelko, mitä tarvitaan on jumalanpelko. Jumalanpelko on sen tunnustamista, että Jumalalla on kaikki valta, voima ja kunnia, ja hänellä on valta myös minun elämääni.
Jumalan vastaus ihmiskunnan pelkoon
Mutta jouluevankeliumissa Jumalan viesti siis on, että: “Älkää pelätkö!” Mikä on Jumalan vastaus sinun ja minun pelkoihin?
Jumalan täydellinen vastaus sinun ja minun pelkoihin oli Kristus. Paimenilla oli syytä pelätä Jumalan tuomiota ja niin on meillä kaikilla. Mutta enkeli sanoi, että: “Älkää pelätkö”, koska Kristus tuli vapaaehtoisesti kärsimään ristillä meidän puolestamme meidän syntiemme rangaistuksen.
Kun Jeesus, viimeisenä yönä ennen kuolemaansa, valvoi Getsemanen puutarhassa, hän oli tuskissaan, koska hän valmistautui kohtaamaan Taivaallisen Isän vihan, meidän puolestamme, syntiemme tähden. Raamattu sanoo, että: “Silloin taivaasta ilmestyi hänelle enkeli, joka vahvisti häntä.” (Luuk. 22:43)
Jumala lähettää siis sanansaattajiaan eli enkeleitä kehiin tärkeillä hetkillä. Mutta vaikka joka yö, pelkojesi keskellä, näkisit enkeliarmeijan kuoroesityksen, niin se todellinen rohkeus löytyy vain siitä enkelin sanomasta. Enkelit ohjasivat nimittäin paimenet Jeesuksen luo.
Ja Raamattu ohjaa sinut aina, vain ja ainoastaan, Jeesuksen luokse. Ja tuo enkelin viesti pelon voittamiseksi on edelleen voimassa. Se viesti on ilosanoma siitä, että sinulla on Vapahtaja, Kristus, Herra.
Nyt Betlehemiin!
Kun enkelit olivat menneet taivaaseen, paimenet olisivat sinänsä voineet ihan hyvin sanoa, että: “Ihan sama”, ja he olisivat voineet jäädä paistamaan nuotiolla vaahtokarkkeja. Mutta he sanoivat toisilleen: “Nyt Betlehemiin”, ja he todella lähtivät vastasyntyneen, seimeen kapaloidun Vapahtajan luokse.
Pyhä Henki kutsuu myös sinua Jeesuksen luokse. Nytkään Jeesus ei ulkonaisesti näytä yhtään sen vahvemmalta. Mutta silti hän se on, Jumalan Poika, Kaikkivaltias Herra, kuningasten Kuningas ja kohtaat hänet ulkonaisesti vaatimattomissa puitteissa, Raamatun sanassa, kastevedessä ja ehtoollisleivässä ja -viinissä.
Niiden kautta Jeesuksen veri pesee sinut puhtaaksi kaikesta synnistä ja siksi sinulla on pääsy taivaaseen, Isäsi luo, joka rakastaa sinua loputtoman paljon. Kristuksen sovintoveren tähden hän sanoo myös sinulle “älä pelkää” siitä riippumatta, mikä sun taustasi on, tai mitä olet elämässäsi tehnyt. Saat tässä ja nyt uskoa kaikki sinun syntisi anteeksi.
Jumala ei tahdo sinun elävän pelossa, joten anna siksi kaikki pelkosi Jeesuksen käsiin, hänen hoidettavakseen, koska vain hänellä on valta kaikkiin niihin ihmisiin, olentoihin ja asioihin, joita sinä pelkäät tai joiden menettämistä pelkäät. Jumalan antamat armonvälineet Raamattu, kaste ja ehtoollinen ovat loputon rohkeuden lähde. Mitä enemmän esimerkiksi luet Raamattua, Jumalan Sanaa, sitä enemmän Jumalan oma rohkeus vaikuttaa sinussa.
Kiittäen ja ylistäen
Kristuksen kohtaamisessa on se merkittävä seikka, että hän muuttaa meidän pelot kiitokseksi ja ylistämiseksi Jumalaa kohtaan. Jeesuksen kohtaaminen sai paimenet kiittämään ja ylistämään Jumalaa, lähtiessään duunipaikalleen, takaisin pimeälle kedolle jatkamaan yövuoroa. Jumalan antama ilo on kestävää sorttia ja se on aivan toisenlainen perusmoodi kuin pelko.
Paimenten lailla myös me olemme Luther-kirkkona tässä kaupungissa rohkeuden lähettiläitä. Me olemme tässä kaupungissa siksi, ettei kenenkään tarvitsisi pelätä. Joka ikinen asukas tässä kaupungissa on kutsuttu synnin, kuoleman ja Paholaisen vallan alta Voittajan puolelle. Älkää pelätkö! Teille on syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.
Pastori Martti Haverinen 