Kaiken sen tuli käydä toteen – Luuk. 24:36-49

Martti Haverisen saarna Helsingin Luther-kirkon messussa 8.4.2018
1. sunnuntai pääsiäisestä (Quasimodogeniti), 3. vuosikerta
Luuk. 24:36-49

Yhtäkkiä Jeesus itse seisoi opetuslastensa keskellä ja sanoi: ”Rauha teille.” He pelästyivät suunnattomasti, sillä he luulivat näkevänsä aaveen. Mutta Jeesus sanoi heille: ”Miksi te olette noin kauhuissanne? Miksi teidän mieleenne nousee epäilyksiä? Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani: minä tässä olen, ei kukaan muu. Koskettakaa minua, nähkää itse. Ei aaveella ole lihaa eikä luita, niin kuin te näette minussa olevan.” Näin puhuessaan hän näytti heille kätensä ja jalkansa. Kuitenkaan he eivät vielä tienneet, mitä uskoa, niin iloissaan ja ihmeissään he nyt olivat. Silloin Jeesus kysyi: ”Onko teillä täällä mitään syötävää?” He antoivat hänelle palan paistettua kalaa ja näkivät, kuinka hän otti sen käteensä ja söi.
Jeesus sanoi heille: ”Tätä minä tarkoitin, kun ollessani vielä teidän kanssanne puhuin teille. Kaiken sen tuli käydä toteen, mitä Mooseksen laissa, profeettojen kirjoissa ja psalmeissa on minusta kirjoitettu.” Nyt hän avasi heidän mielensä ymmärtämään kirjoitukset. Hän sanoi heille: ”Näin on kirjoitettu. Kristuksen tuli kärsiä kuolema ja kolmantena päivänä nousta kuolleista, ja kaikille kansoille, Jerusalemista alkaen, on hänen nimessään saarnattava parannusta ja syntien anteeksiantamista. Te olette tämän todistajat. Minä lähetän teille sen, minkä Isäni on luvannut. Pysykää tässä kaupungissa, kunnes saatte varustukseksenne voiman korkeudesta.”

 

Johdanto

Mitä olet tullut etsimään täältä kirkosta? Etsitkö totuutta siitä, että onko Jeesus noussut kuolleista vai ei? Yleisimmin esitettyjä vaihtoehtoja on ehkä neljä.

1) Ensinnäkin jotkut väittävät, että Jeesusta ei ole ollut koskaan edes olemassa. Joku tai jotkut ovat siis keksineet Jeesuksen ja hänen omaperäisen stoorinsa omasta päästään.

2) Toisten näkemyksen mukaan Jeesus oli todellinen historiallinen henkilö ja kuoli, mutta hän ei noussut kuolleista. Esimerkiksi juutalaiset suhtautuvat Jeesukseen näin.

Uusateistit, jotka eivät siis usko Jumalan olemassaoloon eivätkä kuoleman jälkeiseen elämään, pitävät Jeesusta joko ykkösvaihtoehdon mukaisesti fiktiivisenä hahmona tai kakkosvaihtoehdon mukaisesti todellisena henkilönä, joka eli ja dallasi tässä maailmassa, mutta on nyt tukevasti kuollut ja elää korkeintaan kristittyjen pään sisällä. Jeesuksesta ei ole mitään todellista apua, jos hän ei ole voittanut kuolemaa.

3) Kolmannet katsovat, että Jeesus eli mutta ei kuollut. Esimerkiksi islaminuskoisille Jeesus on profeetta, jota ei ollenkaan ristiinnaulittu, vaan hänet otettiin suoraan taivaaseen.

Ja ne, jotka eivät usko yliluonnolliseen, saattavat väittää, että Jeesus menetti ristillä esimerkiksi vain tajuntansa, muttei kuollut. Tästä skenaariosta saa kehiteltyä villejä Elvis elää -tyyppisiä teorioita, että mitä Jeesus teki ja minne hän lopulta päätyi sen jälkeen kun hän sai könyttyä ulos haudasta. Mutta kyllä ne roomalaiset osasivat pitää huolen siitä, että ristille myös kuoltiin, eli ei risti ollut mikään kahden minuutin jäähyaitio.

4) Neljäs vaihtoehto menee niin kuin Raamattu opettaa, että Jeesus eli todellisena henkilönä ja kuoli todellisesti, mutta myös nousi todellisesti kuolleista.

Historialliset todisteet

Tuohon Jeesuksen olemassaoloon liittyen sanottakoon, että on olemassa myös Uuden testamentin ulkopuolisia historiallisia lähteitä, jotka puhuvat Jeesuksesta historiallisena henkilönä. Näin kertoo esimerkiksi Tacitus, joka on yksi Rooman merkittävimmistä historioitsijoista.

Publius Cornelius Tacitus syntyi noin vuonna 55 ja hänestä tuli aikanaan senaattori. Toisen vuosisadan alussa Tacitus kirjoitti teoksen Annales, joka on suomennettu nimellä Keisarillisen Rooman historia. Siinä hän toteaa, että kristittyjen nimitys sai alkunsa Kristuksesta, joka kärsi äärimmäisen rangaistuksen Tiberiuksen hallintokaudella, prokuraattori Pontius Pilatuksen käsissä. (Annales, 15.44)

Jeesuksen kuolema on siis osa pakanallisen Rooman valtakunnan dokumentoitua historiaa.

Vanhan testamentin ennustukset

Mutta voiko Raamattuun luottaa siinä, että Jeesus myös pääsi pois sieltä haudasta? Jeesus sanoo tämän päivän tekstissä opetuslapsille kolmijakoa käyttäen, että: “Kaiken sen tuli käydä toteen, mitä Mooseksen laissa, profeettojen kirjoissa ja psalmeissa on minusta kirjoitettu.” (Luuk. 24:44)

Juutalaiset jaottelevat Tanakin eli kristittyjen Vanhan testamentin kirjat kolmeen osaan (joka eroaa kristillisten kirkkokuntien jaottelusta): 1) Ensinnäkin lakiin eli Mooseksen kirjoihin (juutalaisten Toora) 2) toiseksi profeettojen kirjoihin (Nevi’im) 3) ja kolmanneksi kirjoituksiin (Ketuvim). Tässä Jeesus käyttää kirjoituksista tosin sanaa psalmit.

Jeesuksen mukaan Vanha testamentti sisältää siis häntä koskevia ennustuksia, jotka todistavat hänestä. Vanha testamentti syntyi ennakoimaan Kristuksen tuloa ja Uusi testamentti syntyi siksi, että Kristus todella nousi kuolleista.

Tarkastellaan nyt yhtä Vanhan testamentin suoranaista ennustusta, joka puhuu Raamatun luotettavuudesta, sekä yhtä tärkeää ennakkokuvaa, joka puhuu Raamatun sisältöjen monikerroksisuudesta. Niissä molemmissa esiintyy Joosef-niminen henkilö, mutta heidän välillään oli ajallista eroa lähes pari tuhatta vuotta.

 

Joosef Arimatialainen

Moni ihminen sai palvella Jeesusta hänen eläessään, mutta muutamat palvelivat häntä silloin, kun hän oli kuollut. Yhdestä, joka palveli Kristusta, olen erityisen kiitollinen, ja jos voisin, esittäisin hänelle erityiskiitoksen koko kaikkina aikoina eläneen kristikunnan puolesta.

Esittäisin kiitoksen hänelle, joka rohkaisi mielensä (Mark. 15:43) pitkäperjantaina, tuona pelottavan vihan päivänä, pisti itsensä vaaralle ja menetyksille alttiiksi, ja meni Jeesukselle kuolemantuomion määränneen maaherra Pilatuksen puheille pyytämään saada haudata Vapahtajamme ruumiin, sen sijaan, että olisi antanut ruumiin jäädä esimerkiksi lintujen nokittavaksi.

Esittäisin kiitoksen hänelle, joka rohkaisi mielensä pitkäperjantaina, tuona pelottavan vihan päivänä, pisti itsensä vaaralle ja menetyksille alttiiksi, ja meni Jeesukselle kuolemantuomion määränneen maaherra Pilatuksen puheille pyytämään saada haudata Vapahtajamme ruumiin, sen sijaan, että olisi antanut ruumiin jäädä esimerkiksi lintujen nokittavaksi.

 

Tuo henkilö oli kotoisin Arimatiasta ja hänen nimensä oli Joosef. Hän oli rikas (Mark. 27:57) ja arvossa pidetty Suuren neuvoston (Sanhedrinin) eli juutalaisten korkeimman hallintoelimen jäsen (Mark. 15:43). Ehkä juuri siksi maaherra Pontius Pilatus otti hänet vastaan ja antoi hänelle pyytämänsä luvan haudata Jeesus.

Joosef Arimatialainen oli Jeesuksen opetuslapsi ja Johanneksen evankeliumissa kerrotaan, että hän oli sitä salaa. (Joh. 19:38) Joosef Arimatialaisen avuksi tuli toinen Suuren neuvoston jäsen, Nikodemos (Joh. 19:39), joka oli Jeesuksen eläessä käynyt tapaamassa Jeesusta yöllä, ehkä siksi, että se tapahtuisi salaa. (Joh. 3:1-2) Noihin hautajaisiin osallistui myös ainakin Magdalan Maria ja toinen Maria.

Joosef Arimatialainen laski kuolleen Herramme ruumiin alas ristiltä, kääri sen puhtaaseen pellavavaatteeseen ja hautasi ruumiin kunniallisesti Joosefin omaan hautaan, joka oli hakattu kallioon. (Matt. 27:59)

Jo satoja vuosia aiemmin profeetta Jesaja ennakoi Kristuksen kuolemasta luvussa 53 puhuessaan, joka, että: ”Hänet oli määrä haudata jumalattomien joukkoon. Rikkaan haudassa hän sai leposijansa.” (Jes. 53:9) Jeesukseen ja Joosef Arimatialaiseen liittyi siis yksi Vanhan testamentin monista ennustuksista, joka täyttyi täsmällisesti.

Joosef Arimatialaisen henkilöllisyys ja Jeesuksen hautaaminen kerrotaan niin yksityiskohtaisesti, että jos Joosef Arimatialaista ei olisi ollut olemassakaan tai hän olisi ollut, mutta hän ei olisi tehnyt tuollaista operaatiota, niin siinä olisi tarjottu Jeesuksen vastustajille kultatarjottimella mahdollisuus kumota väitteet.

Raamatun kuvaamat asiat ovat tapahtuneet historiassa, ne ovat tapahtuneet oikeasti ja oikeille ihmisille ja Vanhan testamentin lupaukset toteutuivat Kristuksessa.
Raamattuun voit siis luottaa.

Ja niin kuin edellä sanoin, niin suoranaisten ennustusten lisäksi Vanha testamentti on täynnä myös Kristuksen ennakkokuvia eli erikoisia henkilöhistorioita, tapahtumia, asioita ja jopa esineitä, jotka edeltä käsin kuvasivat sen, millainen Kristus ja hänen elämänsä tulivat olemaan.

Otetaan tällaisista ennakkokuvaista yhtenä esimerkkinä eräs toinen Joosef, Jaakobin poika, jonka mukaan myös Joosef Arimatialainen on todennäköisesti saanut nimensä. Joosefin elämä oli aikamoista vuoristorataa ja se oli kirjoitettu kirjaan jo todella kauan ennen kuin Jeesus syntyi ihmiseksi tähän maailmaan.

 

Joosef Jaakobin poika

Joosef Jaakobin poika eli isossa paimentolaisperheessä Kanaaninmaassa eli nykyisessä Israelissa lähes parituhatta ennen Jeesuksen syntymää. Hänestä ja hänen veljistään polveutuivat Israelin heimot.

Eräänä päivänä Jaakob, heidän isänsä, lähetti Joosefin, rakkaimman poikansa, veljiensä luo, jotka olivat kaukana isästä. Joosefin veljet eivät sietäneet Joosefia, koska hän oli kertonut nähneensä unia, joiden mukaan kerran he kaikki joutuisivat kumartamaan häntä, tuota ärsyttävää isän suosikkia. He vihasivat häntä niin paljon, että halusivat tappaa hänet.

Synti on jo sitä, kun kateellisena on vaikea toivoa mitään hyvää siinä lähellä olevalle ihmiselle ja toisen menestys tuntuu olevan vain itseltä pois.

Synti on jo sitä, kun kateellisena on vaikea toivoa mitään hyvää siinä lähellä olevalle ihmiselle ja toisen menestys tuntuu olevan vain itseltä pois.

 

Taivaallinen Isä lähetti rakkaan Poikansa, Jeesuksen, tähän maailmaan, mutta hänen oma kansansa halusi tappaa hänet. He eivät voineet sietää puhetta siitä, että kerran he joutuisivat kumartamaan tätä duunariperheen jamppaa, joka kävi heidän hermoilleen.

Veljekset heittivät Joosefin kaivoon kuolemaan, syvyyteen, mutta päättivät sitten kuitenkin antaa hänen kohtalonsa vieraan kansan käsiin. He myivät hänet orjaksi ohi kulkeneille kauppiaille, jotka olivat matkalla Egyptiin. He saivat hänestä 20 hopeasekeliä. (1. Moos. 37:28)

Jeesuskin myytiin, 30 hopearahasta (Matt. 26:15), ja sitten juutalaiset jättivät Jeesuksen kohtalon roomalaisten käsiin. Jeesus syöstiin syvyyteen, jotta hän vapauttaisi muut orjuudesta.

Joosef päätyi Egyptissä Potifar-nimisen korkea-arvoisen hoviherran orjaksi. Potifarin vaimo yritti toistuvasti vietellä Joosefin, mutta Joosef ei langennut kiellettyyn suhteeseen. Potifarin vaimo kosti sen, ja Joosef tuomittiin väärien syytösten perusteella, vaikka hän oli syytön.

Joosef joutui elämässään vaikeuksiin siksi, että hän teki oikein, eikä antanut houkutuksille periksi. Minkä varassa sinä olet varustautunut kohtaamaan kiusaukset?

Kun Jeesusta kiusattiin, hän selvisi kiusauksista turvautumalla ja vetoamalla Jumalan sanaan. Jeesus ei tehnyt koko elämänsä aikana mitään väärää, mutta niin kuin Joosefia myös häntä syytettiin valheellisin perustein ja hänet tuomittiin, vaikka hän oli syytön.

Joosef sai Jumalalta viisautta selittää unia, ihmisiltä salattuja asioita. Jeesus opetti ihmisiltä salattuja asioita niin kuin se, jolle on annettu valta.

Joosef pääsi ihmeellisesti vapaaksi vankeudesta ja farao korotti hänet hallitsijan asemaan.

Jeesus herätettiin ihmeellisesti kuolleista ja Jumala korotti “hänet yli kaiken” ja antoi “hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman”, ja “Jeesuksen nimeä kunnioittaen on kaikkien polvistuttava”. (Fil. 2:9-10) Kerran siis myös sinun ja minun on kumarrettava Kristusta hänen valtaistuimensa edessä. Ne jotka häntä rakastavat, tekevät sen mielellään.

Joosef oli siinä asemassa, että nälkävuosina viljaa sai vain hänen kauttaan.

Jeesus on ainoa tie taivaaseen, eikä kukaan tule Isän luo muuten kuin hänen kauttaan. Jeesus sanoo: “Minä olen tämä elävä leipä, joka on tullut taivaasta, ja se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti.” (Joh. 6:51)

Joosef oli siinä asemassa, että nälkävuosina viljaa sai vain hänen kauttaan. Jeesus on ainoa tie taivaaseen, eikä kukaan tule Isän luo muuten kuin hänen kauttaan. Jeesus sanoo: “Minä olen tämä elävä leipä, joka on tullut taivaasta, ja se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti.” (Joh. 6:51)

 

Kun vuosien ja vuosien jälkeen Joosefin omat veljet saapuivat nälän pakottamina Egyptiin, he eivät tunnistaneet Joosefia ennen kuin hän paljasti heille, kuka hän on, kun ketään vierasta ei ollut läsnä. He eivät mitenkään osanneet odottaa, että heidän nuorena orjaksi myymänsä veli, paimentolainen, olisi tuo egyptiläisittäin hienosti pukeutunut, vierasta kieltä puhuva, korkea-arvoinen käskynhaltija, jonka edessä he olivat langenneet kasvoilleen maahan.

Kun Jeesus ilmestyi ylösnousemuksensa päivänä Magdalan Marialle puutarhassa ja opetuslapsille tiellä Emmaus-nimiseen kylään, he eivät aluksi tunnistaneet häntä. He eivät mitenkään osanneet odottaa kuolleen elävän.

Jeesus sanoo tämän päivän tekstissä opetuslapsille: “Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani: minä tässä olen, ei kukaan muu. Koskettakaa minua, nähkää itse.” Jeesuksen tunnistaa Kristukseksi vain hänen naulojen lävistämien käsiensä ja jalkojensa kautta.

Se on ihmeellistä, että Joosef antoi veljilleen anteeksi heidän hirvittävän rikoksensa. Se ei ole mitenkään itsestään selvää, koska hän olisi voinut ihan hyvin toimia toisinkin ja teloituttaa heidät niin kuin joku hirmuvaltias voimansa tunnossa.

Jeesus, Kaikkivaltias, on armollinen hallitsija, ja hän antoi anteeksi kieltäjilleen, epäilijöilleen, pilkkaajilleen ja niille, jotka olivat häntä vahingoittaneet.

Ikuinen Jumala syntyi itse ihmiseksi ja sovitti sinun ja minun syntien rangaistuksen pelastaakseen meidät väärintekijät, jotta me emme joutuisi kadotukseen syntimme ja rikkomustemme, myös vihamme ja kateutemme tähden. Siksi Kristuksen haavojen ja hänen ristillä vuotaneen verensä tähden myös sinä saat uskoa kaikki syntisi anteeksi, tässä ja nyt.

Joosef kutsui omansa asumaan sinne, missä hän oli hallitsija (Ap.t. 7:14), ja siksi Jumala oli lähettänyt Joosefin, muiden edellä Egyptiin, pelastamaan heidät, jotta Israelin suku jäisi eloon ja säilyisi. (1. Moos. 45:5,7)

Pienen Jeesuksen pelasti kuningas Herodeksen määräämästä lasten surmaamisesta, Egyptiin viemällä rakennusmies Joosef, Jeesuksen adoptioisä, jolle Jumala ilmoitti asioita ja ohjeita erikoisesti unien kautta.

Tuo Jeesus pelastaa meidät ikuisesta kadotuksesta ja vie omansa asumaan sinne, missä hän hallitsee ikuisesti. Jeesus sanoo: “Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen.” (Joh. 14:3)

Joosefin veljet todistelivat Joosefin vaatteen avulla, että hän on kuollut, mutta Jeesuksen hautaan jäänyt käärinliina kertoo, että Jeesus elää. Hän ilmestyi ylösnousseena monille, myös samanaikaisesti, joten kyseessä ei ole yksittäisen ihmisen toiveuni tai aistiharha.

 

Lähetettynä kertomaan että hän elää

Raamattu ei ole fiktiota ja mytologiaa, vaan aidosti elettyä ja dokumentoitua historiaa. Raamattu on ihmisten kirjoittama, mutta se on Jumalan sommittelema ja inspiroima. Raamattu on pullollaan erikoisia yksityiskohtia, mutta siellä ei ole mitään sattumalta. Ne kaikki kertovat Jumalan monikerroksisesta suunnitelmasta ja tulevat ymmärrettäviksi Kristuksen elämän kautta.

Etsi kaikkialta Raamatusta siis Kristusta, hänen kuolemaansa ristillä ja ylösnousemustaan. Se on se ainoa totuus, joka voi vapauttaa sinut ja antaa sinulle kestävän rauhan ja ikuisen elämän.

Ja nyt Kristus on lähettänyt sinut ja minut kertomaan, että Kristus elää, niin kuin Joosef Jaakobin poika lähetti veljensä kertomaan, että hän on elossa. Jeesus sanoo tämän päivän tekstissä opetuslapsille: “[K]aikille kansoille, Jerusalemista alkaen, on hänen nimessään saarnattava parannusta ja syntien anteeksiantamista.”

Joosef Jaakobin poika, Jeesuksen adoptioisä Joosef ja Joosef Arimatialainen palvelivat Jumalaa asemasta tai olosuhteista riippumatta ja heidän tekonsa tullaan muistamaan ikuisesti. Anna siksi Jumalan sanan vahvistaa sinua ja pitää sinut oikealla tiellä ja lue ahkerasti Raamattua, rukoillen, edes vähän joka päivä, ja kohta ehtoollisella saat suullasi koskettaa ikuisesti hallitsevan Kristuksen haavoja.

Rukoillaan. Herra, kiitos siitä, että kerroit suuren suunnitelmasi jo etukäteen ja että olemme saaneet nähdä sen toteutuneen Kristuksessa. Kiitos Kristuksen verestä, armostasi, johon turvaamalla me pääsemme luoksesi taivaaseen. Auta meitä Joosefin ja Jeesuksen tavoin antamaan anteeksi niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Jeesuksen nimessä aamen.