Martti Haverisen saarna Helsingin Luther-kirkon messussa 3.6.2018
2. sunnuntai helluntaista, 3. vuosikerta
1. Tim. 6:6-12
Usko on suuri rikkauden lähde, kun tyydymme siihen mitä meillä on. Emme me ole tuoneet mitään mukanamme maailmaan emmekä voi viedä mitään täältä pois. Kun meillä on ruoka ja vaatteet, saamme olla tyytyväisiä. Ne, jotka tahtovat rikastua, joutuvat kiusaukseen ja lankeavat ansaan, monenlaisten järjettömien ja vahingollisten halujen valtaan, jotka syöksevät ihmiset tuhoon ja perikatoon. Rahanhimo on kaiken pahan alkujuuri. Rahaa havitellessaan monet ovat eksyneet pois uskosta ja tuottaneet itselleen monenlaista kärsimystä.
Mutta sinä, Jumalan ihminen, karta kaikkea tätä! Pyri nuhteettomaan elämään, hurskauteen ja uskoon, pyri rakkauteen, kestävyyteen ja lempeyteen. Käy uskon jalo kilpailu ja voita omaksesi ikuinen elämä, johon sinut on kutsuttu ja jonka olet tunnustanut päämääräksesi, kun monien todistajien läsnä ollessa lausuit hyvän tunnustuksen.
Johdanto
Apostoli Paavali luettelee Galatalaiskirjeen viidennessä luvussa yhdeksän Hengen hedelmää. Ne ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. (Gal. 5:22-23)
Saarnaan kustakin Hengen hedelmästä erikseen aina matkan varrella, kun kirkkovuoden tekstissä sellainen tulee sopivasti vastaan. Olen tähän mennessä saarnannut rakkaudesta (11.2.2018) ja kärsivällisyydestä (10.12.2017). Tämän päivän teksti on siis Ensimmäisestä kirjeestä Timoteukselle ja Paavali kehottaa siinä pyrkimään lempeyteen.
Katsotaan lempeyttä kolmesta näkökulmasta.
1) Ilkeys on muurin pystyttämistä
2) Tapa jolla valtaan päästään määrittelee vallankäyttöä
3) Tulkoon teidän lempeytenne kaikkien tietoon
Saarnaan tuosta rahasta ja rahanhimosta toisella kertaa.
1) Ilkeys on muurin pystyttämistä
Lempeys on jokseenkin hankala käsite määritellä, että mitä se oikein on. Lempeys on sydämellisyyttä, ei sydämettömyyttä, hyväntahtoisuutta, ei pahansuopuutta,
helläkätisyyttä, ei kovakouraisuutta, alttiutta rohkaisuun, ei kärkkäyttä arvosteluun. Lempeys on siis hyväsydämistä ja ymmärtäväistä myötätuntoa.
Jos käyttäydyn kärsimättömästi, pinnani katkeaa lyhyeen ja ärsyynnyn helposti ja suustani tulvii ryöppynä karkeita sanoja, siitä ei tule ensimmäisenä mieleen lempeys.
Valta
Lempeys liittyy ennen kaikkea sellaisiin vuorovaikutustilanteisiin, joissa toisella on valtaa toiseen asemansa puolesta. Työpaikan esimies voi olla häijy tai lempeä. Vanhemmalla on valtaa lapseen ja hän voi tehdä kasvun ilmapiiristä ilkeän tai lempeän, samoin kuin kasvattaja koulussa tai päiväkodissa.
Vaikka vaatimustaso duunissa tai kasvatuksessa olisi kova, ilmapiirin kannalta on iso ero sillä, että miten virheitä käsitellään. Kohdellaanko virheitä tehnyttä nöyryyttävästi vai kunnioittavasti?
Monet niistä, jotka ovat oppineet lukemaan ja laskemaan kansakoulunopettajien karttakepin varjossa, saattavat vieläkin muistaa ehkä tarpeettoman tai epäoikeudenmukaiselta tuntuneen nöyryytyksen.
Lempeä tai armoton käyttää siis valtaa, yksilönä tai yhteisön edustajana, erityisesti sellaista kohtaan, joka on epäonnistunut sääntöjen noudattamisessa tai tavoitteiden saavuttamisessa.
Kovuus ja armottomuus
Pahantahtoinen pyrkii joko tuhoamaan toisen tai hyötymään tilanteesta tai haluaa pakottaa toisen alistumaan valtansa alle. Historia on täynnä julmia hallitsijoita, julmia kansoja ja julmia valtakuntia, savuavia maita ja savuavia raunioita. Tässä tylyssä maailmassa hävinneiden ja alistettujen kohtalo on ollut kova ja syntisen ihmiskunnan historia on täynnä hirveyksiä. Sitä toivoo, että lempeydellä olisi ollut enemmän sijaa.
Mutta syntisiä olemme mekin, sukupolvia myöhemmin, edelleen perisynnin alaisia, ja samaa armottomuutta, toisen kampittamista ja karkeaa julmuutta sinä ja minä viljelemme itsekin muita kohtaan. Viiltoja syvälle toisen ihon alle, nujerrettuja itsetuntoja, riippuvuussuhteiden luomista niin että toinen on kuin peukaloruuvissa.
Muurin pystyttäminen
Tylyys ja ilkeys on muurin pystyttämistä. Jos käyttäydyt tympeästi jotain ihmistä kohtaan, haluat pysäyttää hänet siihen paikkaan niin, ettei hän pääse yhtään sinua lähemmäs tai ettei hän saa yhtään enempää jalansijaa.
Perheessä tai kaveripiirissä se voi ilmetä esimerkiksi niin, että jonkun vitseille ei kukaan naura, vaikka ne olisivat ihan oikeasti hyviä vitsejä. Hänet on eristetty ja lytätty rooliinsa, ja hänet halutaan pitää pienenä ja statistina.
Tai onko sinulla tapana tylyttää tai dissata puolisoasi jatkuvasti muiden kuullen hänen läsnäollessaan tai hänen selkänsä takana? Tai lastasi, sukulaistasi, työkaveriasi, tai jotain inhokkiasi?
Tyly käytös on siis muurin pystyttämistä ja on tarkoitus, että toinen törmää siihen muuriin, ehkä mahdollisimman kovaa. Väkivaltainen voimankäyttö nujertaa.
Miten sinä käyttäydyt sellaista ihmistä kohtaan, joka ärsyttää sinua syystä tai toisesta? Oletko varannut itsellesi erityisoikeuden äksyillä ja sättiä ilkeästi?
Lempeydettömyytesi toista kohtaan pitäisi olla sinulle itsellesi suurempi ongelma kuin se asia, josta syytät toista ja jolla perustelet huonon käytöksesi.
2) Tapa jolla valtaan päästään määrittelee vallankäyttöä
Katsotaan toiseksi sellaista ajatusta, että tapa jolla valtaan päästään määrittelee vallankäyttöä.
Yleltä tuli vähän aikaa sitten (maaliskuussa 2018) kiinnostava dokumenttisarja nimeltään Ihmisen kaupunki, jossa tutustuttiin kuuteen suuren kaupunkiin, että miten niissä on onnistuttu ratkaisemaan vaikeita haasteita ja ongelmia. Ensimmäisessä jaksossa tutustuttiin Kolumbian Medellíniin, joka oli 1990-luvulla yksi maailman väkivaltaisimmista kaupungeista. Sitä hallitsi silloin Pablo Escobarin huumekartelli. Helsingin Sanomissakin oli pitkä juttu Medellínistä viime sunnuntaina (27.5.2018) ja toinen juttu eilen.
Medellínissä oli jatkuvan ammuskelun ja pommien takia alueita, jonne ei uskaltanut mennä, jos ei ollut pakko mennä. Kaupungin asukasluku on nykyään kolme miljoonaa ja vuodesta 1980 alkaen viime vuoteen mennessä siellä on tapettu arviolta 100 000 ihmistä. Helsinkiin verrattuna on ahdistavaa kuvitella elämistä sellaisessa ympäristössä, jossa autoissa on panssarilasit ja ympärillä henkivartijoita, vahtikoiria, muureja ja piikkilankoja.
Ihmeellisesti väkivalta on kuitenkin Medellínissä vähentynyt merkittävästi ja kaupunki on alkanut muuttua rauhallisemmaksi ja paremmaksi paikaksi elää. On todella hienoa nähdä, että julman ja väkivaltaisen kaupunkiyhteisön ilmapiirin on mahdollista muuttua rakentavaksi ja kannustavaksi rohkean ja määrätietoisen työn kautta.
Yksi tärkeä henkilö Medellínin uudistumisessa oli Sergio Fajardo, joka kampanjoi kaduilla muutosten puolesta ja hänet valittiin pormestariksi. Hän sanoi Ylen dokumentissa kiinnostavasti, että: “Tapa jolla valtaan päästään määrittelee tulevaa vallankäyttöä. Jos lahjoo tiensä valtaan, alkaa varastaa.” Tapa jolla valtaan päästään määrittelee tulevaa vallankäyttöä.
Jumalan valtakunta
Kuninkaiden Kuningas tuli tähän maailmaan tuomaan muutoksen täysin epätoivoiseen ja mahdottomaan tilanteeseen, pelastamaan kadotuksen alaisen, väkivaltaisen ihmiskunnan. Miten hän tuli tuomaan muutoksen?
Kun Matteus kommentoi evankeliumikirjassaan sitä, kun Jeesus ratsasti Jerusalemiin aasilla, hän siteeraa profeetallista sanaa: “Sanokaa tytär Siionille: Katso, kuninkaasi tulee! Hän tulee luoksesi lempeänä, ratsastaen aasilla, työjuhdan varsalla.” (Matt. 21:5)
Hän tuli luoksemme lempeänä, ja suostui kantamaan ristillä Jumalan vihan sinun ja minun syntiä kohtaan, sovittaakseen meidän ja koko maailman synnin, jotta me emme joutuisi ikuiseen kadotukseen. Hän, lempeä Kuningas, kärsi puolestamme Jumalan brutaalin vihan, jotta meidän ei tarvitse sitä kohdata.
Jeesus ristillä
Jeesuksen viereisellä ristillä roikkui kuolemaantuomittu rikollinen, joka sai taivaallisen ymmärryksen nähdä, että hänen vierellään oli syytön Jumalan Poika. Hän sanoi: “Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi.” (Luuk. 23:42)
Mitä Jeesus olisi voinut vastata hänelle? Jos Jeesus olisi tullut tähän maailmaan tylyttämään ihmisiä fataaleista mokista, niin hän olisi voinut vastata, että: “No, en todellakaan”, tai: “Mitäs olit niin nuija, että pilasit elämäsi?” Mutta ei, Jeesus ei tehnyt niin.
Kuoleman kielissä hän vastasi pahantekijälle lempeästi, täynnä rakkautta, ainutlaatuisin sanoin, avaten tuolle elämässään epäonnistuneelle tyypille tien taivaaseen: “Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa.” (Luuk. 23:43)
Sinäkin saat huutaa avuksi Kristusta aina, riippumatta siitä, miten elämäsi on mennyt tai menee ja hän vastaa ja Kristus kohtaa sinut lempeästi. Kristuksen veren tähden saat tässä ja nyt uskoa kaikki syntisi anteeksi, myös kaiken sen ilkeyden ja väkivallan, jolla olet runnellut muita.
Kristus on meidän rauhamme. Jeesus ei pystytä muureja, vaan hän on hajottanut eri ihmisryhmiä erottaneen vihollisuuden muurin. (Ef. 2:14)
3) Tulkoon teidän lempeytenne kaikkien tietoon
Katsotaan vielä kolmanneksi sitä, että apostoli Paavali kehottaa meitä lempeyteen.
Hän kehottaa tämän päivän teksissä meitä pyrkimään nuhteettomaan elämään, hurskauteen ja uskoon, rakkauteen, kestävyyteen ja lempeyteen. Filippiläiskirjeessä hän kirjoittaa puolestaan, että: “Tulkoon teidän lempeytenne kaikkien ihmisten tietoon.” (Fil. 4:5) Tulkoon teidän lempeytenne kaikkien ihmisten tietoon.
Lempeys ei ole ensisijaisesti tunne, vaan se on näkyvää toimintaa. Paavali haluaisi kaikkien näkevän kristittyjen lempeyden.
Käyttäydymmekö me, Helsingin Luther-kirkon ihmiset, lempeästi niin, että se saa tulla kaikkien helsinkiläisten tietoon? Olemmeko me tehneet asioita, joissa lempeytemme näkyy?
Sanat, katse, kosketus ja tukeminen
Vanhassa testamentissa lempeys esiintyy usein sanojen ja puheen yhteydessä.
Esimerkiksi Sananlaskujen kirjassa sanotaan, että: “Pahantekijän juonia Herra kammoksuu, lempeät sanat ovat hänelle mieleen.” (Sananl. 15:26) Lempeät sanat ovat Herralle mieleen.
Lempeys on siis näkyvää toimintaa ja se joko välittyy tai on välittymättä erityisesti siinä, mitä sinä sanot ja millä äänensävyllä sanot. Lempeys välittyy myös siinä, miten sinä katsot toista, tai kosketat toista, tai siinä, ettet jätä epäonnistujaa yksin. Lempeys on sitä, että välität toisesta, erityisesti sellaisesta, jonka kanssa on vaikea tulla toimeen, ja se vasta vaikeaa onkin.
Lempeys eri elämän osa-alueilla
Mutta mitä jos kotona teini vain haistattelee eikä tee niin kuin käsketään, vaikka häntä yrittää kohdella lempeästi? Voiko kristitty viranomainen tai poliitikko toimia lempeästi? Voiko työyhteisössä toimia lempeästi? Voiko yritysmaailmassa toimia lempeästi?
Onko lempeys vain hampaatonta ja huonoa johtamista? Onko lempeä johtaja aseeton, jos alainen on piittaamaton? Meneekö viesti ollenkaan jakeluun, jos sanoja ei huuda toisen tärykalvoille?
Kyllä Jeesuksen antama malli johtajuudesta ja hänen johtajuusoppinsa ovat kaikkein parhaat, myös arjessa. Ei meitä ole tarkoitettu näyttelemään lempeitä seurakunnan keskellä sunnuntaisin, vaan olemaan lempeitä joka päivä.
Lempeys on ennen kaikkea asennetta toista kohtaan, sitä että kohtelet häntä arvostavasti ja etsit hänen parastaan, etkä pidä itseäsi häntä parempana. Lempeys on sellainen voima, joka auttaa heikon ja epäonnistuneen jalkeille ja luo maaperää uudenlaiselle kasvulle.
Syntiset seurakunnassa
Mutta lempeys ei tarkoita selkärangattomuutta, koska meidät on tarkoitettu edistämään oikeudenmukaisuutta ja totuutta. Esimerkiksi syntiä ei tule painaa villaisella.
Paavali ohjeistaa Galatalaiskirjeessä seurakuntaa niin, että: “[J]os joku tavataan tekemästä väärin, on teidän, joita Henki ohjaa, lempeästi ojennettava häntä. Olkaa kuitenkin varuillanne, ettette itse joudu kiusaukseen.” (Gal. 6:1)
Jos nyt mietit omaa elämääsi ja sitä, että miten ihmeessä sinusta voisi tulla lempeä, niin huomaa se, mitä Paavali kirjoittaa tämän päivän tekstissä: “Emme me ole tuoneet mitään mukanamme maailmaan emmekä voi viedä mitään täältä pois.”
Aivan kaikki on siis Jumalalta saatua lahjaa, eli myös lempeys, ja lempeys saa kasvaa Hengen hedelmänä meissä kastetuissa kristityissä sen kautta, että luemme ahkerasti Raamattua eli annamme Jumalan Sanan vaikuttaa meissä runsaasti, käymme ehtoollisella, syntien anteeksiantamuksen aterialla josta saamme voimaa arkeen, ja pyydämme yhdessä toisten kristittyjen kanssa rukoillen Jumalaa kasvattamaan meitä.
Jumala antaa meille voimaa välittää hänen lempeyttään kotona, koulussa, työpaikalla ja kaikissa niissä yhteisöissä joissa toimimme.
Rukoillaan. Kiitos, rakas Jumala, Kristuksesta, joka tuli tähän maailmaan sovittamaan syntimme. Kiitos siitä, että sinä olet lempeä meitä kohtaan Kristuksessa. Auta meitä aina muistamaan se, että olemme itse saaneet sinulta paljot syntimme anteeksi, ja kohtelemaan kiitollisuudesta sinua kohtaan muita lempeästi. Anna meille voimaa lukea joka päivä sinun Sanaasi, ja saamaan siitä voimaa palvella muita. Jeesuksen nimessä aamen.
Pastori Martti Haverinen 