Martti Haverisen saarna Helsingin Luther-kirkon messussa 23.9.2018
18. sunnuntai helluntaista, 3. vuosikerta
Gal. 5: 22-26
Hengen hedelmää ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Näitä vastaan ei ole laki. Ne, jotka ovat Jeesuksen Kristuksen omia, ovat ristiinnaulinneet vanhan luontonsa himoineen ja haluineen. Jos me elämme Hengen varassa, meidän on myös seurattava Hengen johdatusta. Emme saa tavoitella turhaa kunniaa emmekä ärsyttää ja kadehtia toisiamme.
Johdanto
Paavali luettelee tässä siis yhdeksän upeaa asiaa, miten Hengen hedelmä ilmenee. Hengen hedelmä on Jumalan aikaansaamaa hyvää kasvua kristityn elämässä, ja säteilee hyvää myös toisten ihmisten elämään siinä ympärillä.
Aion saarnata erikseen kustakin Hengen hedelmän ominaisuudesta, ja olen tähän mennessä saarnannut numeroista yksi, neljä ja kahdeksan, jotka ovat siis rakkaus, kärsivällisyys ja lempeys. Voit lukea nuo saarnani osoitteessa marttihaverinen.fi, jonne alan pikku hiljaa koota saarnojani.
Katsotaan tänään numeroa kuusi eli hyvyyttä Hengen hedelmänä kolmesta näkökulmasta.
1) Hyvyys on sopusointuista kauneutta
2) Pahuus musertaa
3) Hyvyys kutsuu esiin
1) Hyvyys on sopusointuista kauneutta
Mitä on hyvyys? Miten hyvyys ilmenee?
Etiikassa eli siinä kun pohditaan sitä, että mikä on oikein ja väärin, hyvyys on sitä oikeanlaista toimintaa, ja sen vastakohta on väärin toimiminen ja pahuus.
Hyvyyteen liittyy myös ajatus taitavuudesta ja osaamisesta. Jos ajattelen yleisellä tasolla vaikkapa muusikkoa tai jalkapalloilijaa, niin ajattelen heitä lähtökohtaisesti siitä näkökulmasta, että minkälainen on hyvä muusikko tai hyvä jalkapallon pelaaja. Sellaiseen tyyppiin, joka koskee instrumenttiin vasta ensimmäistä kertaa elämässään, ei oikein osaa suhtautua vielä muusikkona.
Luomiskertomus
Ne ensimmäiset kerrat, kun Raamatussa mainitaan “hyvä”, liittyvät erityisesti kauneuteen, joka sisältyy harmoniseen järjestykseen, eli erilaisten asioiden sopusointuun, toisistaan erillisten asioiden täydelliseen toimintaan yhdessä. Sana “hyvä” mainitaan ensimmäisen kerran jo ihan Raamatun ensimmäisellä sivulla, Raamatun neljännessä jakeessa.
Siinä kerrotaan, että valo, jonka Jumala oli sanallaan luonut, oli hyvä. “Jumala näki, että valo oli hyvä.” (1. Moos. 1:4)
Sitten kun Jumala jatkaa siinä luomiskertomuksessa luomistyötään, niin kaikki muutkin hänen luomansa asiat ovat hänen silmissään hyvää.
Pohjalaiset eivät yleensä mahdu samaan lauseeseen vaatimattomuuden kanssa, ja olen kuullut varsinkin heidän tapaavan sanoa, että: “Tavallista yritin, mutta priimaa pukkaa tulemaan.”
Tämän universumin Luojalla on suvereeni kyky luoda hyvää ja kaunista, priimaa, jopa tyhjästä. Ja lisäksi hän arvioi itse suvereenisti sen, että mikä on sitä priimaa, hyvää ja kaunista.
Tämän universumin Luojalla on suvereeni kyky luoda hyvää ja kaunista, priimaa, jopa tyhjästä. Ja lisäksi hän arvioi itse suvereenisti sen, että mikä on sitä priimaa, hyvää ja kaunista.
Ihmisen käsitys kauneudesta
Se, että myös meillä ihmisillä on hyvyyden ja kauneuden taju, on todella jännä juttu.
Kyky haltioitua kauniista asiasta ei ole nimittäin mitenkään itsestäänselvää. Onko myös eläimillä kauneuden taju? Kuolaako koira siksi niin paljon, että se ajattelee mielessään urheiluauton virtaviivaisia muotoja ja haaveilee pääsevänsä sen kyytiin?
Onko kaunis kaunista siksi, että se on jotenkin hyödyllistä ja lumoaa siksi? Miksi esimerkiksi auringonlasku on kaunis? Mitä hyödyllistä on kauniissa auringonlaskussa?
Olisiko auringonlasku kaunis myös silloin, jos aurinko olisikin taivaalla vain iso musta neliö jotain valkoista taustaa vasten niin kuin se Kazimir Malevitšin kuuluisa maalaus vuodelta 1915?
Jumala selvästikin pursuaa hyvyyttä ja kauneutta ja haluaa nähdä meidän nauttivan siitä täysin siemauksin. Hän skaalaa kauneutta suureen kokoon ja pieneen kokoon. Galaksien sisäinen ja keskinäinen valssin pyörre näyttäytyy kauniina sinfoniana, eikä rumana sekasointina, kakofoniana. Ja lumihiutaleiden kauniiden kuvioiden loputon määrä kertoo siitä, että Jumalalla vain riittää ja riittää luovuutta myös mikroskooppisen pienelle tasolle.
Voisi sanoa melkein, että Jumala tuhlaa hyvyyttä ja kauneutta, mutta eivät ne mene hukkaan eikä Jumalan luomisvoima ehdy.
2) Pahuus musertaa
Katsotaan toiseksi sitä, että pahuus musertaa.
Yksi kauneuteen liittyvä kiinnostava ulottuvuus on ihmisen kyky tehdä taidetta, käsitellä ja ilmaista ajatuksiaan elämästä, sen tapahtumista ja ilmiöistä taiteen keinoin. Taide on myös jännästi liittynyt monenlaisten jumalten ja hallitsijoiden palvontamenoihin ja aseman vahvistamiseen.
Mitä nykytaide kertoo meidän ajastamme? Pitääkö taiteen nykyään herättää jollain tavalla esimerkiksi epämiellyttävä olo ollakseen varteenotettavaa taidetta? Mihin taide suuntaa nykyään meidän ajatuksiamme tai minkä palvomiseen?
Sellaisessa hillityssä komediaelokuvassa kuin “A New York Love Affair” ruoditaan nykytaiteen erikoisuuksia ja taiteen parissa toimivia ihmisiä, joista jokainen kamppailee tavalla tai toisella sen kanssa, että miten tulisi yhä varteenotettavammaksi taitelijana tai asiantuntijana tai uusien suuntien löytäjänä.
Siinä elokuvassa muun muassa esitellään taideteoksena “seinä joka ympäröi tilaa”.
Ja eräs taiteilija tekee siinä puolestaan kokeellista nykymusiikkia, ja hänen musiikkiteoksessaan repäistään esimerkiksi sanomalehti ja potkitaan metallista ämpäriä. Hän sanoo alkaneensa kirjoittaa musiikkia, “joka ei liity elämään millään tavalla”.
Lisäksi hän määrittelee taiteensa tavoitteeksi irtaantumisen harmoniasta.
Syntiinlankeemus
Elokuva on elokuvaa ja taide on taidetta ja jakaa joskus rankastikin mielipiteitä, mutta ihmiskunta valitsi erikoisesti irrottautua harmoniasta jo paratiisissa. Ensimmäiset ihmiset luulivat tulevansa jotenkin varteenotettavammiksi, kun he irtautuisivat Jumalan määrittelemästä sopusoinnusta. Mutta unelma Jumalasta riippumattomasta paremmasta maailmasta olikin harhakuvitelmaa.
Syntiinlankeemuskertomuksessa mainitaan, että kun houkutus kävi ylivoimaiseksi, niin sen kielletyn “puun hedelmät olivat hyviä syödä ja että se oli kaunis katsella”. (1. Moos. 3:6) Ymmärrys hyvästä ja kauniista alkoi mennä siis pois raiteiltaan siinä vaiheessa, kun hyvyys ja kauneus irtautuivat totuudesta, Jumalan sanasta.
Ymmärrys hyvästä ja kauniista alkoi mennä siis pois raiteiltaan siinä vaiheessa, kun hyvyys ja kauneus irtautuivat totuudesta, Jumalan sanasta.
Ihmiskunnan käsitys hyvästä ja kauniista ei siis ole jotain absoluuttista niin kuin se on Jumalalla, jolla on suvereeni valta määritellä hyvä. Me syntiinlangenneet ihmiset pyrimme mukauttamaan käsitystä hyvyydestä ja kauneudesta sen mukaan, mitä milloinkin himoitsemme tai mikä milloinkin tekisi meidät muiden silmissä varteenotettaviksi, mikä nostaisi omaa asemaa ja edesauttaisi kauneuden haalimista omaan haltuun.
Jumalan silmissä esimerkiksi toisten nöyrä palveleminen on kaunista ja arvokasta. Toisia palvelemalla yhteispeli futaa ilman kitkaa niin kuin rasvattu koneisto. Mutta meistä syntisistä ihmisistä saattaa olla kiusallista palvella nöyrästi toisia ihmisiä, vaikkapa niinkin hyvällä asialla kuin siivoamalla, jos pelkää että oma arvo jotenkin putoaa rankingissa toisten silmissä.
Ylpeyden takia helvetissä, itsekkäiden ja itseään korostavien diivojen valtakunnassa, on vain eriytymistä, irtonaisia osia, toistensa päälle huutamista, riitasointuja.
Paine valtameren pohjassa
Yhden uutisen yhteydessä mainittiin juuri, että valtameren pohjassa, 7,5 kilometrin syvyydessä, on niin tolkuttoman kova paine, että se vastaa sitä kuin “pikkusormen päällä olisi 800 kilon paino”. (HS 15.9.2018)
Pahuus on tuollainen paine, joka pistää käpertymään sisäänpäin ja murskaa yhteydet. Hyvyys kutsuu sitä vastoin kirkkauteen, esille, niin kuin auringonvalo, joka kutsuu kukan terälehdet aukeamaan.
Hyvyyden kevyt voima nostaa ja kantaa, ja sen suunta on yhteen. Pahuuden raskas voima liiskaa ja musertaa ja sen suunta on erilleen.
Apostoli Paavali kirjoittaa tämän päivän tekstissä, että: “Emme saa tavoitella turhaa kunniaa emmekä ärsyttää ja kadehtia toisiamme.” (Gal. 5:26)
Oletko keskittynyt tekemään itsestäsi varteenotettavan lannistamalla jatkuvasti puolisoasi tai lapsiasi, tai eri ihmisiä jotka koet kilpailijoiksesi? Heidän Luojansa on tarkoittanut heidät kukoistamaan myös sinun avullasi.
3) Hyvyys kutsuu esiin
Katsotaan kolmanneksi vielä tuota, että hyvyys kutsuu esiin.
Siinä newyorkilaisiin taidepiireihin sijoittuvassa elokuvassa eräs taiteilija kertoo pohtineensa usein sitä, että miksi hän haluaa luoda. Hän sanoo, että: “Se liittynee toisiin ihmisiin. Yritykseen kommunikoida heidän kanssaan. Koska haluan… ilmaista itseäni. Koska haluan sanoa hei. Koska haluan olla rakastettu.”
“Haluan sanoa hei.”
Jumala sanoi luomisellaan isosti “hei”. Hän loi ihmisen voidakseen kommunikoida sinun ja minun kanssa, jotta me voisimme ottaa vastaan hänen rakkauttaan, ja elää hänen hyvyytensä ympäröimänä.
Mutta hän käytti luovuuttaan ennennäkemättömällä tavalla myös siinä, miten hän päätti lunastaa sinut ja minut kadotuksen vallasta takaisin omakseen. Jos kukaan meistä ihmisistä alkaisi hahmotella tyhjän paperiarkin äärellä sitä, että miten ihminen vapautuisi pahuudestaan ja tämä rikki mennyt maailma korjattaisiin, niin mieleen ei edes pälkähtäisi ajatus ristille naulittavasta Jumalan omasta Pojasta.
Kun Jumala lähetti ainoan Poikansa tähän maailmaan hyvyytensä lähettiläänä, niin miksi hänen kuolemansa ristillä täytyi olla niin ruma, väkivaltainen ja vastenmielinen tapahtuma? Miksi risti herättää epämiellyttävän olon?
Risti on kaatopaikka, haiseva viemäri, jossa Jumalan päälle kaadettiin sinun ja minun synnin saasta, se kuinka me olemme pilkanneet teoillamme Jumalaa, epäilleet hänen hyvyyttään ja hänen sanansa hyvyyttä, juosseet himojemme perässä ja sotkeneet ihmissuhteet ja luonnon.
Jeesuksen paljaassa ruumiissa näkyivät meidän syntimme jäljet, jotka ovat rumia, väkivaltaisia ja vastenmielisiä.
Jeesuksen paljaassa ruumiissa näkyivät meidän syntimme jäljet, jotka ovat rumia, väkivaltaisia ja vastenmielisiä.
Ristillä se kaikki pahuus luettiin Jeesuksen syyksi, jotta sinä ja minä saisimme Jumalalta vapauttavan tuomion, ja saisimme pahuutemme sijaan omaksemme Jeesuksen hyvyyden ja hänen tekojensa täydellisen kauneuden.
Ristissä tuli näkyviin Jumalan hyvyys ja rakkaus sinua ja minua kohtaan. (Tit. 3:4) Jeesuksen ristinkuoleman tähden saat uskoa tässä ja nyt, että sinun kaikki syntisi on annettu sinulle anteeksi.
Kasteessa Jumala pesee meidät puhtaaksi, niin että synnymme uudesti ja Pyhä Henki uudistaa meidät. Ja hän vahvistaa sinua ja minua sanansa ja ehtoollisen kautta ja kasvattaa niiden välityksellä sinussa ja minussa hyvyyden hedelmää.
Hyvyydessä ei siis ole kyse omasta pinnistelystä, vaan siitä, että Jumala tekee meissä työtään. Älä siksi laiminlyö suhdettasi Jumalaan, vaan hakeudu rukoillen hänen sanansa pariin joka päivä ja ehtoolliselle joka sunnuntai.
Paavali kirjoittaa tämän päivän tekstissä, että: “Ne, jotka ovat Jeesuksen Kristuksen omia, ovat ristiinnaulinneet vanhan luontonsa himoineen ja haluineen.” (Gal. 5:24) Älä siis helli minkäänlaista ajatusta siitä, että sinulla olisi oikeus olla toisia dissaava tyranni kotona tai työpaikalla. Ulkonainen kauneus, hyvin laitetut hiukset, kultakorut ja mageet kledjut eivät paljon paina, jos sisin on koppava tai julma. (1. Piet. 3:3-6)
Todellista, kallisarvoista ja katoamatonta kauneutta on sydämellinen hyvyys. (1. Piet. 3:4)
Kun luomisviikko on kertomus siitä kuinka hyvä Jumala tekee hyvää, niin mitä jos tämä sinun nyt alkava viikkosi olisi sellainen, että Jumala katsoisi aina päivän päätteeksi sinussa kasvattamiaan hedelmiä ja toteaisi niistä, että kylläpäs niistä tuli hyviä. Sellaista kaunista hyvyyttä, jossa näkyy lähimmäisenrakkaus, armollisuus, toisten pyyteetön palveleminen ja huomioiminen, työn tekeminen hyvin.
Olet Jumalan hyvyyden ja kauneuden lähettiläs täällä maan päällä, ja saat heijastaa Luojasi, Lunastajasi ja Pyhittäjäsi hyvyyttä, kutsua ihmisiä seuraasi taivaan valtakuntaan, ja auttaa heitä kukoistamaan jo tässä ajassa.
Rukoillaan. Rakas Jumala, kiitos Pojastasi Jeesuksesta Kristuksesta, joka on sovittanut syntiemme rangaistuksen. Anna että koko elämämme saisi kantaa hedelmää sinun tahtomallasi tavalla oman itsemme ja lähimmäistemme parhaaksi. Kiitos, että sinä et vaadi meitä ponnistelemaan omassa voimassamme, vaan sinä annat tarvittavan voiman ylhäältä. Jeesuksen nimessä aamen.
Pastori Martti Haverinen 