Rakentakaa elämänne hänen varaansa – Kol. 2:6-10

Martti Haverisen saarna Helsingin Luther-kirkon messussa 30.12.2018
1. sunnuntai joulusta, kaikki vuosikerrat
Kol. 2: 6-10

Kun kerran olette ottaneet omaksenne Herran Kristuksen Jeesuksen, eläkää hänen yhteydessään. Juurtukaa häneen, rakentakaa elämänne hänen varaansa ja vahvistukaa uskossa sen mukaan kuin teille on opetettu. Kaikukoon kiitoksenne runsaana. Pitäkää varanne, ettei kukaan houkuttele teitä harhaan tyhjillä ja pettävillä viisauden opeilla, jotka nojautuvat ihmisten perinnäisiin käsityksiin ja maailman alkuvoimiin eivätkä Kristukseen. Hänessä on jumaluus ruumiillistunut koko täyteydessään, ja hänen yhteydessään myös te olette tulleet tästä täyteydestä osallisiksi. Hän on kaikkien valtojen ja voimien pää.

Johdanto

Saitko tänä jouluna kortteja tai joulukirjeitä? Saitko kortin tai kirjeen vangilta?

Se voisi vähän hätkähdyttää, jos saisi kirjeen iloiselta ja elämänmyönteiseltä vangilta, joka on vähän huolissaan sinusta, ja joka sitten antaa paljon erinomaisia elämänohjeita.

Tämän päivän saarnateksti on apostoli Paavalin kirjeestä kolossalaisille, ja Paavali on sen tekemisen aikaan vangittuna, ilmeisesti Roomassa.

Mitä vangittu Paavali kirjoittaisi sinulle tänä päivänä? Mistä asioista hän iloitsisi sinun elämässäsi, ja mistä hän olisi sinun suhteesi huolissaan, niin että pysyisit oikealla tiellä? Mitä hän kirjoittaisi meille, Paavalin kirjeessä Helsingin lutherkirkkolaisille?

Paavali kehottaa rakentamaan elämän Kristuksen varaan, ja katsotaan sitä tänään kolmesta näkökulmasta.
1) Rakentaminen armahdettuna
2) Rakentaminen itsensä antaen
3) Rakentaminen kiitollisuudessa

1) Rakentaminen armahdettuna

Kolossan kaupunki sijaitsi nykyisen Turkin länsiosassa. Siinä tämän messun monisteessa on kartta, ja löydät Kolossan sen keskeltä.

Kolossan naapurissa, noin parinkymmenen kilometrin päässä, oli sen niminen kaupunki kuin Laodikea. Raamatun viimeisessä kirjassa, Ilmestyskirjassa, myös Laodikean seurakunta sai kirjeen, ja sen saneli ylösnoussut Kristus. Sen mukaan Laodikean seurakunnalla meni rikkaassa kaupungissa niin lujaa, että itse Kirkon Herra, Jeesus Kristus, oli erikoisesti joutunut sen ulkopuolelle kolkuttelemaan, josko hän pääsisi sisälle Kirkkonsa seurakuntaan. (Ilm. 3:14-22) Jos sinusta joskus vaikuttaa siltä, että seurakuntaan on vaikea päästä mukaan, niin ainakin Jeesus näyttää tietävän, että miltä se tuntuu.

Paavali ei itse käynyt lähetysmatkoillaan Kolossassa. Kolossan seurakunnan perusti tai ainakin siihen kaupunkiin evankeliumin sanoman toi Epafras. (Kol. 1:6-7, 4:12-13) Myös Epafras oli nyt Roomassa, niin ikään vankina joko sillä hetkellä tai jossain muussa vaiheessa. (Filem. 1:23) Paavali välittää kirjeessään Epafraksen terveisiä kolossalaisille (Kol. 4:12-13), joista suurin osa oli entisiä pakanoita (Kol. 1:21,27, Kol. 3:5-7) eikä juutalaisia, vaikka juutalaisia asui tuolla alueella tiettävästi paljon (J. Thurén).

Kolossan kaupunki tuhoutui maanjäristyksessä vuosien 60-61 tienoilla jälkeen Kristuksen, joten Kolossalaiskirje lienee kirjoitettu hiukan ennen sitä tuhoa. Ehkä siellä oli järissyt jo aiemminkin, kun ekassa luvussa Paavali intoutuu puhumaan pysymisestä lujana uskon perustalla. (Kol. 1:23)

Olette ottaneet omaksenne

Tämän päivän tekstissä Paavali sanoo siis, että: “Kun kerran olette ottaneet omaksenne Herran Kristuksen Jeesuksen, eläkää hänen yhteydessään.” (Kol. 2:6) Paavali kehottaa sinuakin rakentamaan elämäsi Kristuksen varaan.

Oletko tullut tänään tänne kirkkoon siksi, että pohdit sitä, että onko Jeesus sinun omasi? Toivotko sitä, että sinä olisit Jumalan oma ja Jeesus olisi sinun omasi?

Miten se Jeesuksen omaksi ottaminen tapahtuu? Pitääkö tehdä todella hyviä uudenvuodenlupauksia ja yrittää tulla paremmaksi ihmiseksi?

Evankeliumi on siitä erikoinen juttu, että ensin Jumala antaa meille lahjaksi pelastuksen yksin uskosta, yksin armosta, Kristuksen tähden. Jumala lahjoittaa Jeesuksen ja hänen sovitystyönsä ja täydellisyytensä kasteessa.

Vasta tuon lahjan jälkeen alkaa elämä kristittynä ja sen pohtiminen, että miten Jumala tahtoo hänen omiensa elävän. Elämän rakentaminen Kristuksen varaan ei siis tarkoita jotain orjatyömaata, jossa pitäisi raataa hiki päässä ansaitakseen iankaikkisen elämän taivaassa. Elämän rakentaminen Kristuksen varaan on armahdetun, synnin orjuudesta vapautetun ihmisen vapaa suhde Pelastajaansa.

Kun olet kasteessa pukeutunut Kristuksen pyhyyteen, niin Kristus on sinussa ja sinä jatkuvasti uudistut tullaksesi hänen kaltaisekseen. (Kol. 3:10-11) Saat siis rakentaa elämääsi armahdettuna Jumalan kirkkauden voiman varassa. (Kol. 1:11)

2) Rakentaminen itsensä antaen

Katsotaan sitten toiseksi rakentamista itsensä antaen.

Vaikka Paavali ei ollut perustanut Kolossan seurakuntaa, hän kuitenkin huolehti siitä, että se pysyisi oikeilla raiteilla. Liikkeellä kun tuppaa aina olemaan monenlaisia ismejä ja harhaoppeja, joista monet vaikuttavat sinänsä järkeenkäyviltä, mutta jotka kuitenkin lopulta etäännyttävät Jeesuksesta.

Paavali mainitsee muutamaa jaetta myöhemmin, että esimerkiksi sellainen omatekoinen hurskaus, nöyryyden harjoitus ja ruumiin kurittaminen, joka tyydyttää vain ihmisen omaa ylpeyttä, on arvotonta. (Kol. 2:23) Evankeliumin sanomalle vieraat opit ja ajatukset taivuttavat huomion siis ihmiseen itseensä, pois Kristuksesta.

Juurtuminen

Miten sitten Kristukseen voi juurtua oikein Paavalin kehotuksen mukaisesti? (Kol. 2:7-8) Tapahtuuko juurtuminen itsekseen vai ei? Pitääkö kukkaa erikseen kehottaa juurtumaan, vai tapahtuuko se autopilotilla?

Joskus kun eronneet ruotivat julkisesti omaa avioeroaan, niin siinä saattaa esiintyä sellainen ilmaisu kuin että “kasvoimme erilleen”. Kasvulla on siis selvästikin kaksi päinvastaista suuntaa. On erilleen kasvamista, ja sitten on kasvamista tiiviimmin yhteen niin kuin siinä Juha Tapion biisissä, jossa kaksi vanhaa sateen pieksämää puuta ovat kaiken aikaa punoneet juuriaan yhteen.

Yhteen kasvaminen

Meillä ihmisillä tuo erilleen kasvaminen tapahtuu yleensä itsekseen, mutta yhteen kasvaminen edellyttää niiden asioiden huomioimista, jotka edistävät sitä. Ensinnäkin pitää tarkkailla sitä, että mihin sitä on ylipäätään juurtumassa.

Esimerkiksi parisuhde ei vahvistu, jos toinen tai kumpikaan osapuoli ei panosta siihen riittävästi. Jos muut asiat ajavat aina oman puolison ohi, niin siinä näkyy käytännössä oman elämän arvojärjestys eli se, mihin asiaan oma sydän juurtuu yhä vahvemmin.

Jos vaikkapa työ tai harrastus menee aina itsestään selvästi puolison tai lasten tarpeiden edelle, niin työ tai harrastus on käytännössä korkeammalla rankingissa kuin nuo läheiset ihmiset.

Jumala-suhteen vahvistuminen

Mitä Jumala-suhteen vaaliminen siis edellyttää sinulta ja minulta? Jotkut tykkäävät hieronnasta rakkauden osoituksena, mutta miten Jeesuksen hartioita voisi hieroa päivän päätteeksi? Miten Kristuksen yhteydessä eletään, miten häneen juurrutaan, miten suhde Jumalaan vahvistuu?

Paavali sanoo, että “vahvistukaa uskossa sen mukaan kuin teille on opetettu”. (Kol. 2:7) Juurtuminen ja uskossa vahvistuminen liittyy siis ennen kaikkea Jumalan sanaan ja sen studeeraamiseen. Niinpä Paavali kehottaa Kolossalaiskirjeen kolmannessa luvussa, että: “Antakaa Kristuksen sanan asua runsaana keskuudessanne.” (Kol. 3:16)

Ihmissuhteissa elämän arvojärjestykset näkyvät konkreettisesti kalenterissa ja lompakossa eli siinä, mihin käytät aikasi ja rahasi. Mikä kaikki sinun kalenterissasi ja lompakossasi menee Jumalan edelle?

Minkä verran sinulta liikenee päivässä Raamatun lukemiselle ja rukoukselle? Pyhitätkö lepopäivän antamalla aikaa messulle ja kristittyjen yhteydelle, vai onko sinulla tapana jyvittää se päivä rästitöille?

Kristuksen tuntemisessa on tarkoitus kasvaa täysi-ikäiseksi. (Kol. 1:28) Kasvu jää heikoksi ilman ravintoa, jos lukee vain harvoin Raamattua tai käy harvoin kuuntelemassa opetusta.

Tai ajatteletko, että varat, jotka olet Jumalalta saanut, kannattaa käyttää huolellisesti vain oman itsensä ja oman kodin rakentamiseen, mutta Jumalan valtakunnan rakentamiseen jääköön sitten se, mitä siitä nyt sattuu jäämään jäljelle?

Eläminen Kristuksen yhteydessä

Paavali kehottaa elämään Jeesuksen Kristuksen yhteydessä, mutta ainakin toisinaan tuo suhde näkymättömään Jumalaan voi vaikuttaa ennemminkin vaikeasti ylläpidettävältä kaukosuhteelta. Kaukosuhteisiin pätee yleensä sellainen sanonta kuin “poissa silmistä, poissa mielestä”.

Paavali tiedostaa tämän ja sanoo myöhemmin Kolossalaiskirjeessä, että: “Ajatelkaa sitä mikä on ylhäällä, älkää sitä mikä on maan päällä.” (Kol. 3:2) Sinun ja minun ei siis kannata ankkuroida ajatuksia tämänpuoleiseen, vaan Jumalan valtakuntaan.

Elämän rakentaminen Kristuksen varaan

Jeesusta ei ole tarkoitus pitää oven ulkopuolella niin kuin Laodikeassa tai edes vierashuoneessa. Elämän rakentaminen Jeesuksen varaan tarkoittaa oman elämän, kodin, tavoitteiden ja resurssien jakamista, yhteistä elämää Jeesuksen kanssa.

Jeesus ei omasta puolestaan suhtaudu sinuun itseään suojellen niin, että “katsotaan nyt rauhassa mihin tämä johtaa”, jos osoittaudutkin itsekkääksi, epäluotettavaksi tai epätäydelliseksi. Hän rakentaa teidän yhteistä elämäänne täysin itsensä antaen.

Hän on täysin omistautunut sinulle, ja hän on jakanut kotinsa sinulle, ja hän on jakanut kaiken rikkautensa sinulle. Hän antoi itsensä jopa naulittavaksi irtonaiseen puuhun, pelastaakseen sinut itsekkyyden pääteasemasta, ikuisesta kadotuksesta, ja saadakseen sinut omakseen.

Kristus kärsi ja kuoli asettaakseen sinut pyhänä, nuhteettomana ja moitteettomana Jumalan eteen. (Kol. 1:22) Siksi Kristuksen nimessä ja veressä kaikki sinun syntisi, myös kaikki itsekkyytesi, on annettu anteeksi. Kristus ei ole jossain kaukana, vaan hän on todellisesti läsnä kohta ehtoollispöydässä, jossa saat huulillasi koskettaa häntä.

3) Rakentaminen kiitollisuudessa

Katsotaan vielä kolmanneksi rakentamista kiitollisuudessa.

Apostoli Paavali sanoo, että: “Kaikukoon kiitoksenne runsaana.” (Kol. 2:7) Hän kehottaa meitä kiittämään iloiten Isää siitä, että hän “on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan”. (Kol. 1:12-13)

Alkukirkon kristityt suostuivat kestämään aivan tolkuttomia vaikeuksia evankeliumin menemiseksi eteenpäin. Paavali kertoo Kolossalaiskirjeen ensimmäisessä luvussa jopa iloitsevansa saadessaan kärsiä seurakunnan hyväksi. (Kol. 1:24)

Kaikesta kivusta ja kärsimyksestä huolimatta Paavali rohkaisee siis rakentamaan elämän Kristuksen varaan.

Elämän rakentaminen Kristuksen varaan on yhteisen kodin, Jumalan ikuisen valtakunnan rakentamista.

Olkaamme siksi sellainen Jumalaa kiittävä yhteisö, jossa sinä ja minä emme vain aina odota muiden tekevän kodin hommia, vaan jossa sinä ja minä astumme Jumalan voimassa oman mukavuusalueen ulkopuolelle evankeliumin menemiseksi eteenpäin. Me saamme tehdä sen kiitollisina Jumalalle.

Rukoillaan. Kiitos, rakas Jumala, siitä, että vaikka me olemme itsekkäitä ja omaa etua ajavia, niin silti sinä annoit meille kaikkein arvokkaimpasi, Poikasi Jeesuksen. Kiitos siitä, että Kristuksen veren tähden saamme uskoa kaikki syntimme anteeksi ja rakentaa koko elämämme hänen varaansa. Anna meille sanasi ja sakramenttiesi kautta ilosi ja rakkautesi niin, että pystymme palvelemaan lähimmäisiämme. Tee meistä Kristuksen kaltaisia. Jeesuksen nimessä aamen.