Puhtaaksi pesty kasteessa – Tit. 3:4-7

Martti Haverisen saarna Helsingin Luther-kirkon messussa 13.1.2019
1 . sunnuntai loppiaisesta, 1. vuosikerta
Tit. 3: 4-7

Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin, hän pelasti meidät, ei meidän hurskaiden tekojemme tähden, vaan pelkästä armosta. Hän pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät. Tämän Hengen hän vuodatti runsaana meidän päällemme Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, jotta me hänen armonsa ansiosta tulisimme vanhurskaiksi ja saisimme osaksemme ikuisen elämän, niin kuin toivomme.

Johdanto

Tämä Paavalin kirjoittama kohta ja monet muut vastaavat raamatunkohdat puhuvat kasteesta. Kaste on niin valtavan hieno asia, että sen olemuksessa ja tarpeellisuudessa riittää mietiskelemistä koko loppuelämäksi. Kasteeseen liittyy monia teemoja, mutta katsotaan tänään kastetta ennen kaikkea pesemisenä kolmesta näkökulmasta.
1) Kristuksen veri tekee täysin puhtaaksi
2) Kasteen yksinkertaisuus
3) Kutsu päivittäiseen parannukseen

1) Kristuksen veri tekee täysin puhtaaksi

Se on ihmeellistä, että mitä kaikkia omituisia juttuja sitä muistaa lapsuudesta. Asuimme 80-luvulla Helsingin Lassilassa. Olin ehkä jotain alle 10-vuotias, kun yhdessä haisevassa ojassa oli puoliksi pinnan alla jokin sinne heitetty kehikko. Fiksuina poikina menimme kaverini kanssa tasapainoilemaan sen päälle.

Kaverini heilautti sitä sen verran, että mätkähdin siitä pitkin pituuttani ojaan, jonka vesi ei todellakaan ollut mistään puhtaimmasta päästä. Menin saman tien pesulle ja jynssäsin varpaista hiuksiin sitä kuvottavaa hajua pois.

Jo pelkästään sen ojan muisteleminen tuntuu vieläkin yhtä kuvottavalta kuin ajatus siitä, että uisi sellaisessa uima-altaassa, johon on iskenyt joku näistä viimeaikaisista omituisista sarjakakkaajista (IS 11.1.2019).

No, jos haisee tai on päältä likainen, sen tietää että siitä voi puhdistautua peseytymällä. Mutta mitä kun huomaatkin, että oma sisin on saastainen? Mitä jos esimerkiksi huomaat pistäneesi toisia ihmisiä kärsimään, jotta voit saavuttaa sen mitä tavoittelet?

Eräässä dokumentissa huumediileri myönsi tiedostavansa sen, että hän vaurastuu sillä, että hän tuhoaa monen ihmisen elämän. Hän kuitenkin yritti olla miettimättä sen enempää niitä ihmisiä. Hän oli kiinnostuneempi siitä mitä hän saa niistä ihmisistä irti kuin heidän parhaastaan.

Et ehkä ole käyttänyt toisia ihmisiä hyväksi ihan noin rajusti, mutta toisen mitätöiminen jo ajatusten tasolla on syntiä, saati sitten alistaminen henkisellä tai fyysisellä väkivallalla.

Miten sinä elät omantuntosi kanssa? Yritätkö vain unohtaa pahat tekosi ja mennä leuka pystyssä kohti uusia pettymyksiä? Jos yrität vain unohtaa jotain sisintä painavaa, se kyllä tulee vielä jossain elämän vaiheessa vastaan niin kuin muovipussiin unohdettu märkä jumppapyyhe.

70-80-lukujen rockin megabändin Dire Straitsin biisissä “Hand in Hand” kertoja tutkii omaa epäonnistunutta suhdetta rakkaaseensa. Hän toivoo, että tulisi sade, joka antaisi anteeksi tälle likaiselle kaupungille, ja antaisi sille kulauksen vettä ja kulauksen viiniä.

Ihmisen sisimmän pesee puhtaaksi kastevesi. Kun apostoli Pietari kirjoittaa ensimmäisessä kirjeessään kasteesta, hän puhuu siinä hyvän omantunnon liitosta. (1. Piet. 3:21) Apostoli Paavali puolestaan, joka ennen kääntymystään vainosi kristittyjä ja auttoi heidän murhaamisessaan, kertoo Apostolien teoissa, että aikanaan Ananias-niminen mies sanoi hänelle, että “anna kastaa itsesi, anna pestä syntisi pois”. (Ap.t. 22:16)

Hyvän omantunnon tuo siis ainoastaan se, mistä Paavali kirjoittaa tämän päivän tekstissä Tiitukselle – siis se että Jumala pelastaa pesemällä puhtaaksi, ja niin ihminen syntyy uudesti ja Pyhä Henki uudistaa hänet. (Tit. 3:5) Vaikka silmä näkee kastevedessä vain veden, siinä on puhtaaksi tekevän ja synnit anteeksi antavan Kristuksen veren voima.

Jumala pelastaa siis myös sinut, ei hurskaiden, hyvien tekojesi tähden, vaan pelkästä armosta. Jumala on kumonnut sinun synneistäsi johtuvan velkakirjan ja tehnyt sen mitättömäksi naulitsemalla sen ristiin. (Kol. 2:14)

Siksi, Kristuksen ansiosta, saat tässä ja nyt uskoa kaikki sinun syntisi anteeksi.

Eräällä kylpylällä oli ainakin takavuosina sellainen slogan kuin, että: “Meillä tehdään uusia ihmisiä.” Se on vähän monimerkityksellisesti sanottu, mutta se pätee kyllä kristilliseen kasteeseen, kun kasteessa ihminen syntyy uudesti.

Kylpylähotellien käytävillä, esimerkiksi Vantaan Flamingossa, tulee välillä sellainen fiilis, että “keitä nämä valkeavaatteiset ovat”, kun siellä näkee onnellisia ihmisiä läpsyttelemässä hotellin tossuilla ja valkoisella kylpytakilla kylpyosastolta omaan hotellihuoneeseen ja valmistautumaan ehkä kynttiläillalliseen.

Myös kasteessa sinut ensin pestään puhtaaksi ja saat sitten autuaana, valkoisiin vaatteisiin puettuna, lähteä kulkemaan kohti sinulle varattua ikuista lukaalia ja juhla-ateriaa.

2) Kasteen yksinkertaisuus

Katsotaan toiseksi kasteen yksinkertaisuutta.

Kaste on siis sakramentti niin kuin myös ehtoollinen eli sakramentteja on nämä kaksi. Uusi testamentti kertoo, kuinka Jeesus asetti kasteen ja ehtoollisen eli niistä meillä on Jeesuksen käsky. Jeesus itsekin kastettiin ja hän käski omiaan menemään kaikkialle maailmaan kastamaan. Ja Jeesus asetti myös ehtoollisen ja sanoi, että: “Niin usein kuin siitä juotte, tehkää se minun muistokseni.” (1. Kor. 11:25)

Kasteessa ja ehtoollisessa Jumalan sana yhdistyy näkyvään aineeseen, jota voi koskettaa. Ilman Jumalan sanaa ne ovat vain tavallista vettä, leipää ja viiniä.

Jumalan sanaa, Raamattua, ja sakramentteja kutsutaan armonvälineiksi, koska niiden kautta Jumala välittää meidän omaksemme itsensä Kristuksen, meidän Pelastajamme.

Samalla kun pelastuksen evankeliumi, kaste ja ehtoollinen ovat loputtoman ihmeellisiä asioita, ne ovat myös niin yksinkertaisia, että me syntiset ihmiset helposti loukkaannumme niihin. Miten noin yksinkertainen asia niin kuin kaste voi oikeasti antaa niin suuria asioita?

Jos saat sellaisen sähköpostin, jossa sanotaan, että “onneksi olkoon, olet voittanut miljoonia”, niin harva meistä uskoo. Tässä huijausten maailmassa voi olla vaikea uskoa, että noin helpon oloisesti tarjoiltu taivaallinen aarre olisi oikeasti meille ilmaista.

Naaman ja Elisa

Vanhassa testamentissa on Toisessa Kuninkaiden kirjassa sellainen hieno kohta, jossa mahtava syyrialainen sotapäällikkö Naaman tuli profeetta Elisan luo.
Naaman sairasti spitaalia ja hän halusi Elisan parantavan hänet.
Elisa käski Naamanin mennä vain Jordanille ja peseytyä siellä seitsemästi. (2. Kun. 5:10)
Naaman oli odottanut kohtaavansa jotain erikoisempia kommervenkkejä ja hän tuli vihaiseksi.

Mutta hänen palvelijansa alkoivat taivutella häntä kuitenkin toimimaan niin kuin Elisa neuvoi, ja he perustelivat sitä kiinnostavasti näin: “Jos profeetta olisi määrännyt sinulle jonkin vaikean tehtävän, etkö olisi täyttänyt sitä? Saati sitten, kun hän sanoo, että sinun on puhdistuaksesi vain peseydyttävä!” (2. Kun. 5:13)
Ja kun Naaman teki “niin kuin Jumalan mies oli määrännyt”, “hänen ihonsa tuli lapsen ihon kaltaiseksi, ja hän oli taas puhdas”. (2. Kun. 5:14)

Älä siis halveksi kastetta sen yksinkertaisuuden vuoksi.
Jumala on itse määritellyt sen, että hän toimii juuri armonvälineidensä kautta.

Jeesus sanoi, että: “Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille. Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.” (Mark. 16:15-16)
Jeesus ei siis käskenyt toimittamaan jotenkin tarpeettomia juttuja.
Hän asetti konkreettiset sakramentit ja niiden kautta saamme olla varmoja siitä, että Jumalan armo on kohdannut myös meidät, kun otamme ne uskolla vastaan.

3) Kutsu päivittäiseen parannukseen

Katsotaan kolmanneksi kastetta kutsuna päivittäiseen parannukseen.

Voit huomata kasteen merkityksen ja lohdullisuuden varsinkin silloin, jos lankeat johonkin karkeaan syntiin kovaa ja korkealta, tai joudut jatkuvasti kamppailemaan esimerkiksi jonkin riippuvuuden tai oman helmasyntisi, sinulle ylivoimaiselta tuntuvan kiusauksen tai käyttäytymistavan kanssa.

Miten tässä kävi näin? Miten tässä taas kävi näin?

Miksi taas huusin minulle rakkaalle ihmiselle ja mitätöin hänet? Miksi lankesin taas siihen, mikä vahingoittaa minua itseäni?

Silloin kasteessa saatu Jumalan armo avautuu rikkaasti. Kasteessa Jumala on ottanut sinut ja minut omakseen, eikä hän petä liittoaan, vaikka me tekisimme väärin. Sinun ja minun syntiset teot eivät mitätöi kasteessa saatua Kristuksen puhtautta.

Mutta kaste ei ole avoin valtakirja synnin tekemiseen ja välinpitämättömyyteen Jumalan lakia kohtaan. Synti ei saa hallita kuolevaista ruumistamme, niin että noudatamme sen himoja. (Room. 6:12)

Kun Martti Luther julkaisi 501 vuotta sitten 95 teesiä, niistä ensimmäisen mukaan “uskovaisen koko elämä on oleva parannusta”.

Julkisesti listatuissa osakeyhtiöissä tulosta tarkastellaan neljännesvuosittain, mutta kristityn elämässä tilivälit tulisi tarkistaa Jumalan kanssa päivittäin. Sinut on kasteessa otettu ikuiseen liittoon Jumalan kanssa ja hän kutsuu sinua joka päivä tunnustamaan omat rikkomukset ja turvaamaan syntien anteeksiantamukseen.

Paavali jatkaa tämän päivän tekstialuetta seuraavassa jakeessa, että “haluan sinun tähdentävän näitä asioita, jotta ne, jotka uskovat Jumalaan, tekisivät ahkerasti hyvää”. (Tit. 3:8) Meidät on Kristuksen veren peseminä kutsuttu joka päivä elämään pyhää ja puhdasta elämää, kunnes pääsemme Jumalan luokse taivaaseen, jossa synti ei vaivaa enää ollenkaan.

Rukoillaan. Kiitos, rakas Jumala, Kristuksen verestä ja siinä meille lahjoitetusta puhtaudesta ja pelastuksesta. Kiitos, että sinä olet liitossasi uskollinen. Anna meille voimaa vastustaa pahaa ja tehdä hyvää, elää niin, että se tuo sinun nimellesi kunniaa. Jeesuksen nimessä aamen.