Martti Haverisen saarna Helsingin Luther-kirkon messussa 10.2.2019
1. sunnuntai loppiaisesta, 1. vuosikerta
Kol. 3: 12–17
Te, jotka olette Jumalan valittuja, pyhiä ja hänelle rakkaita, pukeutukaa siis sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, lempeyteen ja kärsivällisyyteen. Pitäkää huolta, että tulette toimeen keskenänne, antakaa anteeksi toisillenne, vaikka teillä olisikin moittimisen aihetta. Niin kuin Herra on antanut teille anteeksi, niin antakaa tekin. Mutta kaiken kruunuksi tulkoon rakkaus, sillä se tekee kaiken täydelliseksi. Vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon teidät on yhden ja saman ruumiin jäseninä kutsuttu. Olkaa myös kiitollisia. Antakaa Kristuksen sanan asua runsaana keskuudessanne. Opettakaa ja neuvokaa toisianne kaikella viisaudella ja laulakaa kiitollisin mielin Jumalalle psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja. Mitä teettekin, sanoin tai teoin, tehkää kaikki Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen hänen kauttaan Jumalaa, Isäämme.
Johdanto
Paavali kirjoittaa tuossa siis, että: “Vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha.” (Kol. 3:15) Rauha on kolmas niistä yhdeksästä asiasta, jotka Paavali luettelee Galatalaiskirjeen viidennessä luvussa Hengen hedelmänä. (Gal. 5:22-23) Olen saarnannut tähän mennessä kärsivällisyydestä, rakkaudesta, lempeydestä, hyvyydestä ja uskollisuudesta.
Katsotaan tänään kolmantena mainittavaa rauhaa kolmesta näkökulmasta.
1) Megiddo – sodan kaupunki
2) Jerusalem – rauhan perustuksen kaupunki
3) Taivaallinen Jerusalem – ikuisen rauhan kaupunki
1) Megiddo – sodan kaupunki
Olimme vaimoni Soilin ja lastemme kanssa Israelissa tämän viikon, ja tulimme sieltä eilen pois. Eilisaamuna olimme vielä Galileanjärvellä. Toissapäivänä eli perjantaina seisoimme tuhoutuneen Megiddon raunioilla. Megiddo on ikivanha asuinpaikka, ja sinne rakennettiin epäjumalien temppeli tiettävästi ainakin jo yli 5 000 vuotta sitten.
Megiddon rauniot ovat niin korkealla laajan Jisreelin tasangon yllä, että sieltä näkee erittäin kauas eri suuntiin. Meillä oli siellä sellainen tolkuton wau-fiilis ennen kaikkea siksi, että sieltä näkee noin parinkymmenen kilometrin päässä Jisreelin tasangon toisella puolella vastapäisessä rinteessä olevan Nasaretin kaupungin. Jeesus varttui Nasaretissa, ja se tuntui meistä tosi ihmeelliseltä, että nuorena poikana Jeesus varmasti katseli monta kertaa sieltä päin niitä Megiddon rauniokumpuja. Varmaan hän myös kävi niillä.
Megiddon sijainti on aivan erinomainen. Siitä pystyi hallitsemaan siinä edessä Jisreelin tasangon poikki kulkenutta tietä Egyptistä Mesopotamiaan. Se tarkoittaa tosin sitä, että Megiddon luona ja Megiddosta on taisteltu historian saatossa lukuisia kertoja.
Jotkut laskeskelevat, että Megiddo voi olla taistelujen määrällä mitattuna ihmiskunnan historian sotaisimpia paikkoja, ellei jopa sotaisin. Aikojen saatossa Megiddo on tuhottu tai tuhoutunut ja rakennettu käsittämättömän monia kertoja. Uusi kaupunki on rakennettu aina edellisten päälle, ja Megiddon rauniokummusta on löydetty yli 25 päällekkäistä kerrostumaa. Megiddon rauniot jäivät luonnon armoille jo vuosisatoja ennen Jeesuksen aikaa, mutta Megiddon ympäristössä on sodittu vielä 1900-luvulla asti.
Eli siis Jeesuksen, Rauhan Ruhtinaan (Jes. 9:5), lapsuuden kaupungista avautuu näkymä ehkä maailmanhistorian sotaisimpaan paikkaan. Ja se on myös se paikka, johon Ilmestyskirjan luku 16 viittaa, kun se puhuu tämän maailmanajan lopun taistelusta, johon maanpiirin kuninkaat kootaan. (Ilm. 16:14,16) Siinä mainittu Harmageddon tarkoittaa Megiddon vuorta. (Ilm. 16:16)
Megiddo itse ei kuitenkaan ole vuorella, joten Megiddon vuori voi tarkoittaa esimerkiksi läheistä Karmelinvuorta samaisen Jisreelin tasangon reunalla. (J. Thurén) Siellä Karmelinvuorella profeetta Elia surmasi muinoin epäjumala Baalin profeetat. (1. Kun. 18:40) Yhtä lailla Harmageddon koituu kerran Jumalan vihollisten tuhoksi.
Megiddo on siis surullinen esimerkki meidän syntisten ihmisten rauhattomuudesta ja jatkuvasta taistelemisesta toisia vastaan, halusta kontrolloida ja hallita, varmistaa omia etuja ja saavuttaa jotain enemmän. Harmageddon osoittaa puolestaan sen, että syntinen ihmiskunta on sodassa ennen kaikkea Luojaansa vastaan. Luotu yrittää hallita ja nujertaa Luojansa.
Jos et ole kristitty, Jumala on sinun vihollisesi, vaikka et välittäisi hänestä pätkän vertaa. Se voi kuulostaa vähän omituiselta, mutta niin se vain on. Miksi se on niin?
Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin ajatteli, että: “Jokainen, joka valloittaa jonkin alueen, tuo sinne myös oman yhteiskuntajärjestelmänsä.” Stalin tuumasi, että jokainen levittää omaa järjestelmäänsä niin laajalle kuin armeija kykenee. Jos esimerkiksi Pariisissa ei ole kommunistihallintoa, se johtuu siitä, että Neuvostoliitolla ei ole sellaista riittävän vahvaa armeijaa, joka kykenee pääsemään Pariisiin asti.
Myös sinä ja minä tekisimme kaikenlaista tämänhetkistä pahempaakin hyötyäksemme enemmän ja saavuttaaksemme enemmän, jos meidän voimamme vain riittäisivät siihen. Ajatus voi ensin tuntua omituiselta ja kauhistuttavalta, mutta jos olisit vuosikausia diktaattorina, niin maailma alkaisi pikku hiljaa näyttää erilaiselta ja käytöksesi muuttuisi sen mukaisesti.
Mutta myös taivaan valtakunnalla on sotajoukot. (Luuk. 2:13) Minkälainen on taivaan valtakunnan hallintomalli ja järjestys, jonka puolesta se taistelee?
Taivaan valtakunta on rauhan valtakunta. (Jes. 9:6) Taivaan sotajoukot ovat siis todellisia rauhanturvajoukkoja.
Kun Jumala loi tämän maailman, siinä vallitsi rauha ja järjestys. Mutta ihminen julisti sodan Jumalaa vastaan jo paratiisissa ja rikkoi tuon täydellisen järjestyksen. Ihminen luopui noudattamasta hyvän hallitsijansa hyvää tahtoa.
Jumalan, kaiken elämän lähteen, hallintavallan hylkääminen johtaa siis konfliktiin hänen kanssaan ja sotasyyllisyyteen. Sota Jumalaa vastaan johtaa hänen rauhan valtakuntansa ulkopuolelle, ikuiseen kadotukseen, jossa ei ole mitään hyvää. Jos et ole Jumalan puolella, olet häntä vastaan.
2) Jerusalem – rauhan perustuksen kaupunki
Mutta vaikka olisit sotatilassa Jumalan kanssa, niin Jumala puolestaan tahtoo rauhaa sinun kanssasi. Katsotaan siksi nyt toiseksi rauhaa Jumalan kanssa.
Jeesuksen maanpäällinen elämä päättyi Jerusalemiin. Myös Jerusalemissa on sodittu paljon sen historian saatossa. Moni tuhottu kaupunki on sammaloitunut niille sijoilleen, mutta Jerusalem on edelleen siinä, missä se on tavannut olla vuosituhansia, vaikka se onkin toki laajentunut kovasti.
Jerusalemia kutsutaan Psalmissa 76 Salemiksi. (Ps. 76:3) Salemin ajatellaan juontuvan heprean sanasta “shalom”, joka tarkoittaa rauhaa. Siihen viittaa myös Heprealaiskirje, kun sen luvussa seitsemän puhutaan sellaisesta henkilöstä kuin Melkisedek Salemin kuninkaana eli rauhan kuninkaana. (Hepr. 7:2)
Eräs tulkinta on, että nimi Jerusalem tarkoittaa “rauhan perustusta”. Se voi tuntua vähän hassulta Jerusalemin sotaisen historian takia.
Mutta Jumalan valitsi juuri Jerusalemin, rauhan perustuksen kaupungin, rakentaakseen siellä rauhan perustuksen kuolemalla itse ristillä sinun ja minun puolesta. Jeesus sovitti ristillä meidän syntiemme rangaistuksen, ja solmi kestävän rauhan pyhän Jumalan ja meidän syntisten välille. (Kol. 1:20)
Rauhan Ruhtinas haluaa täyttää ja muuttaa sydämemme, koska ihmisen sotaisa luonne lähtee meidän jokaisen omasta sydämestä. Sota nousee pohjimmiltaan epäluottamuksesta, tarpeesta ottaa ohjat omiin käsiin ja varmistaa itselle jotain tai saavuttaa jotain enemmän. Olemme myös kokeneet toisten käsittelyssä kovia, mikä on muuttanut meitä koviksi muita kohtaan.
Raamatun kuvaaman todellisen rauhan perusta ei siis ole siinä, mitä sinä tunnet tai mitä olet saanut elämässäsi aikaan tai oletko synnitön. Rauhasi perusta on siinä, mitä Jumala on tehnyt sinulle. Rauhasi perusta on siinä, mitä Jumala on tehnyt sinun puolestasi. Jeesuksen Kristuksen ristillä vuotanut veri on puhdistanut sinut kaikesta väärästä, ja siksi saat tässä ja nyt uskoa kaikki syntisi anteeksi.
3) Taivaallinen Jerusalem – ikuisen rauhan kaupunki
Jos sinut on kastettu, mikään vihollinen ei voi riistää sinua pois Taivaallisen Isäsi käsistä. Mutta Paavali kuitenkin vielä erikseen sanoo tässä tämän päivän Kolossalaiskirjeen kohdassa, että: “Vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon teidät on yhden ja saman ruumiin jäseninä kutsuttu.” (Kol. 3:15) Mitä se tarkoittaa?
Katsotaan nyt kolmanneksi sitä, mistä Paavali puhuu Kristuksen rauhana.
Kristityllä rauhan vastakohta on murehtiminen ja levottomuus. Jos murehdit, se johtuu siitä, että et luota Jumalaan.
Mitkä ongelmat ja hankaluudet koettelevat tällä hetkellä sinun luottamustasi Jumalaan?
On hyvä huomata, että Paavali ei yritä kannustaa sinua olemaan välinpitämätön ihmisiä tai asioita kohtaan sisäisen rauhan saavuttamiseksi. Välinpitämättömyys ja itsensä turruttaminen on nimittäin vääränlaista mielenrauhaa.
Paavali sanoo tässä, että “kaiken kruunuksi tulkoon rakkaus, sillä se tekee kaiken täydelliseksi”. (Kol. 3:14) Kylmä välinpitämättömyys ei istu mitenkään yhteen kaiken täydelliseksi tekevän rakkauden kanssa. Eikä välinpitämättömyys sovi myöskään Paavalin luettelemiin sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen ja lempeyteen, joihin hän kehottaa meitä kristittyinä pukeutumaan nöyryyden ja kärsivällisyyden lisäksi. (Kol. 3:12)
Välinpitämättömyyden, itsensä kovettamisen sijaan apostoli Paavali ohjaa sinua ja minua toiseen suuntaan, luottamaan Jumalaan. Filippiläiskirjeessä hän kehottaa olemaan murehtimatta mistään niin, että sen, mitä tarvitset, saata aina Jumalan tietoon rukoillen, anoen ja kiittäen. “Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen”, varjelee sinun sydämesi ja ajatuksesi, niin että pysyt Kristuksessa Jeesuksessa. (Fil. 4:6-7) Kaiken ymmärryksen ylittävä Jumalan rauha tulee siis Jumalalta ja yhteydestä Jumalaan.
Luottamus tekee haavoittuvaiseksi, ja meistä jokainen on varmasti kokenut sen kylmän hetken, kun joku ihminen tai yhteisö on pettänyt luottamuksen. Mutta se ei ole tarpeen, että pitäisi nousta nousta sotimaan toisia vastaan esimerkiksi hyvinvoinnin tai toimeentulon varmistamiseksi. Sinun ei tule pelata likaisia pelejä noustaksesi johonkin asemaan.
Kaikki vaikeat asiat saa saattaa Jumalan tietoon kiittäen, koska Kaikkivaltias Jumala klaaraa kaikki sinun ja minun probleemat, liittyvät ne sitten terveyteesi, ihmissuhteisiisi, tarpeisiisi, tekoihisi ja valintoihisi. Tämänkin päivän tekstissä Paavali kehottaa olemaan kiitollinen. (Kol. 3:15) “Mitä teettekin, sanoin tai teoin, tehkää kaikki Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen hänen kauttaan Jumalaa, Isäämme.” (Kol. 3:17)
Jumalaa kannattaa siis jo etukäteen kiittää siitä, miten hän tulee asiasi hoitamaan, koska hän toimii kaikessa lopulta sinun ikuiseksi parhaaksesi. Kyse ei siis ole fiiliksistä, kun eihän esimerkiksi sairauden kohtaaminen tunnu kivalta. Kun sinulla on Kristuksessa solmittu rauha Jumalan kanssa (Room. 5:1) saat joka päivä levätä Kristuksen rauhassa. Kristuksen tähden sinä olet Jumalan rakas lapsi ja sinun taivaallinen Isäsi pitää sinusta huolen.
Kun olet levoton ja ahdistunut, käänny siis Jumalan puoleen, joka on rauhamme lähde. Sinun ja minun on siis syytä antaa joka päivä Jumalan vahvistaa meitä Sanansa kautta, Raamattua lukemalla, hänen luotettavasta pelastuksestaan Kristuksessa. Siksi Paavali sanoo, että: “Antakaa Kristuksen sanan asua runsaana keskuudessanne.” (Kol. 3:16)
Sinun ei tarvitse jäädä rypemään murheisiisi, vaan Jumala haluaa sinun jättävän joka päivä kaikki huolesi hänen käsiinsä rukoillen, anoen ja kiittäen. Paavali kehottaa tässä tekemään sitä myös laulamalla kiitollisin mielin Jumalalle psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja. (Kol. 3:16) Se tekee meistä jokaiselle hyvää.
Mainitsin vähän aikaa sitten Salemin kuninkaan eli rauhan kuninkaan (Hepr. 7:2) Melkisedekin. Hän toi nelisen tuhatta vuotta sitten Abramille eli Abrahamille erään voitetun taistelun jälkeen leipää ja viiniä, ja hän siunasi Abramin. (1. Moos. 14:17-20) Kohta myös sinä saat maistaa Kristuksen tarjoamaa leipää ja viiniä, yhteyden ja kiitoksen aterialla. Kristuksen ruumiissa ja veressä saat syntisi anteeksi. Ehtoollinen on siis todellisen rauhan ateria.
Kristuksen rauha on vastaus meistä jokaisen sotaisaan mieleen, joka kumpuaa epäluottamuksesta. Meidät on kutsuttu tuohon Kristuksen rauhaan “yhden ja saman ruumiin jäseninä”. (Kol. 3:15)
Kristuksen tähden myös sinua odottaa kerran pääsy taivaalliseen Jerusalemiin, kotikaupunkiin, ikuisen rauhan kaupunkiin, jonka muureilla ei koskaan sodita, ja joka ei milloinkaan muutu rauniokasaksi.
Rukoillaan. Rakas Jumala, kiitos rauhasta, jonka toit meille Kristuksessa. Auta meitä lepäämään joka päivä sinun rauhassasi. Kiitos siitä, että me saamme olla tässä maailmassa sinun lähettiläinäsi edistämässä rauhaa myös eri ihmissuhteissamme. Jeesuksen nimessä aamen.
Pastori Martti Haverinen 