Seuraavana päivänä – Joh. 1:29-34

Martti Haverisen saarna Helsingin Luther-kirkon messussa 12.1.2020
1. sunnuntai loppiaisesta, 2. vuosikerta
Joh. 1: 29–34

Seuraavana päivänä Johannes näki, että Jeesus oli tulossa hänen luokseen. Johannes sanoi: ”Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! Hän on se, josta sanoin: ’Minun jälkeeni tuleva kulkee edelläni, sillä hän on ollut ennen minua.’ Minäkään en tuntenut häntä, mutta juuri sitä varten olen tullut kastamaan vedellä, että Israel saisi tietää, kuka hän on.”
Johannes todisti: ”Minä olen nähnyt, kuinka Henki laskeutui taivaasta kyyhkysen tavoin ja jäi hänen päälleen. Minäkään en häntä tuntenut. Mutta hän, joka lähetti minut kastamaan vedellä, sanoi minulle: ’Se, jonka päälle näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, kastaa Pyhällä Hengellä.’ Minä olen sen nähnyt ja todistan, että tämä mies on Jumalan Poika.”

Johdanto

Kun alkaa kertoa Jeesuksesta, niin mistä se oikein pitäisi aloittaa?

Evankeliumien ajallinen syntyjärjestys saattaa olla Markus, Matteus, Luukas, Johannes. Jos ne ovat syntyneet juuri tuossa järjestyksessä, niin siinä on se hauska puoli, että jokainen heistä siirtää aloittamisen ponnistuslautaa aina edellistä taaemmas.

Markus aloittaa evankeliuminsa Jeesuksen kasteesta eli hänen julkisen toimintansa alusta, kun Jeesus on noin kolmekymppinen mies. Matteus lähtee puolestaan liikkeelle Jeesuksen sukuluettelosta, ja aloittaa sen Abrahamista. Luukaskin kertoo Jeesuksen sukuluettelon, mutta se menee Abrahamiakin pidemmälle aina ensimmäiseen ihmiseen Adamiin ja Jumalaan asti (Luuk. 3:38).

Johannes astui mahdollisesti viimeisenä evankeliumin kirjoittajana kehiin, mutta hän löi edeltäjänsä laudalta siinä, että hän aloittaa kertomuksensa Jeesuksesta jo ennen maailman luomista. Johanneksen evankeliumi alkaa nimittäin ytimekkäillä ja mieleenpainuvilla sanoilla: “Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala.” (Joh. 1:1) Se viittaa siis jopa luomiskertomuksen tuolle puolen.

Katsotaan tässä saarnassa kahta asiaa:
1) Luomisen päivät
2) Temppeli Jumalan kohtaamisen paikkana

1) Luomisen päivät

Koko Raamattu alkaa mahtavilla sanoilla: “Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet, ja Jumalan henki liikkui vetten yllä.” (1. Moos. 1:1-2)

Koska Johannes viittaa evankeliuminsa alussa tähän luomiskertomukseen ja sen tuolle puolen, niin Johanneksen evankeliumin alkupuolella huomio kiinnittyy pariin tavalliseen sanaan, joita hän sitten toistaa erikoisesti. Hän nimittäin toistaa sanaparia “seuraavana päivänä”. (Joh. 1:29,35,43) Tämänpäiväinen raamatunkohta alkaa juuri noilla sanoilla “seuraavana päivänä” (Joh. 1:29), ja se on itse asiassa ensimmäinen kerta, kun Johannes käyttää noita sanoja. “Seuraavana päivänä” viitannee siis – toiseen päivään.

Kun alkaa katsoa sitten tarkemmin, niin Johanneksen evankeliumin alussa voi nähdä kiinnostavia yhtymäkohtia luomiskertomukseen. Eli on niin kuin Johannes alkaisi kertoa nyt siis uudesta luomisesta.

Alussa Sana, Logos eli Kristus oli Jumalan luona ja kaikki syntyi Sanan voimalla. Sitten Jumala lähetti hänet tähän syntiinlangenneeseen maailmaan, luodakseen uutta elämää jälleen hänen kauttaan. Uusi luominen alkaa siis jälleen Kristuksessa.

Luomiskertomuksen ensimmäisenä päivänä luotiin valo ja Jumala erotti valon pimeydestä. (1. Moos. 1:3-5)

Johanneksen evankeliumin alussa puolestaan selostetaan Kristuksesta, että: “Todellinen valo, joka valaisee jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan.” (Joh. 1:9) “Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa.” (Joh. 1:5)

Luomisen toisena päivänä Jumala erotti vedet toisistaan, toiset vedet kaartuvan kannen alapuolelle, toiset sen yläpuolelle. (1. Moos. 1:6-8)

Johanneksen evankeliumissa “seuraavana päivänä” eli juuri tämän päivän tekstissä, on Jeesuksen kastehetken kuvaus. Siinä Johannes Kastaja kertoo, että hän näki, “kuinka Henki laskeutui taivaasta kyyhkysen tavoin ja jäi hänen päälleen” eli Jeesuksen päälle. Sitten Johannes Kastaja jatkaa, että: “[H]än, joka lähetti minut kastamaan vedellä, sanoi minulle: ’Se, jonka päälle näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, kastaa Pyhällä Hengellä.”

Luomisen kolmantena päivänä Jumala kokosi vedet niin, että maan kamara tuli näkyviin. Ja hän “nimitti kiinteän kamaran maaksi“. (1. Moos. 1:9-10)

Johanneksen evankeliumissa “seuraavana päivänä” Jeesus kohtaa Simon Pietarin ja sanoo: ““Nimesi on oleva Keefas” – se merkitsee: Kallio.” (Joh. 1:42)

Luomisen neljäntenä päivänä “Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman hallitsemaan päivää ja pienemmän hallitsemaan yötä, sekä tähdet”. (1. Moos. 1:16) Ne oli tarkoitettu osoittamaan “määräaikoja, hetkiä ja vuosia”, loistamaan taivaankannesta ja antamaan valoa maan päälle. (1. Moos. 1:14-18)

Johanneksen evankeliumissa “seuraavana päivänä” Jeesus sanoo, että: “Totisesti, totisesti: te saatte nähdä taivaan avoinna, ja te näette Jumalan enkelien kulkevan ylös ja alas siinä, missä Ihmisen Poika on.” (Joh. 1:43,51) Nuo Jeesuksen sanat viittaavat suoraan Vanhan testamentin kertomukseen Jaakobista, joka näki (Betelissä) unessa portaat maasta taivaaseen ja Jumalan enkelien kulkevan niitä ylös ja alas. (1. Moos. 28:12) Tuon Jaakobin poika, Joosef, näki unen, jossa esiintyivät aurinko, kuu ja yksitoista tähteä. (1. Moos. 37:9)

Kolmantena päivänä

Kun tämän jälkeen Johanneksen evankeliumissa siirrytään ensimmäisestä luvusta toiseen, niin toinen luku alkaa meidän nykyisessä raamatunkäännöksessämme sanoilla: “Viikon kolmantena päivänä.” (Joh. 2.1) Alkukielessä siinä kylläkin lukee ytimekkäästi vain, että: “Kolmantena päivänä.” Sillä tavalla eli pelkkänä “kolmantena päivänä” se oli käännetty myös aiemmassa, vuoden 33/38 raamatunkäännöksessä. Tästä “kolmannesta päivästä” on erilaisia tulkintoja, mutta se voi olla kolmas päivä edellisen kerran tuossa edellä mainitusta sanaparista “seuraavana päivänä” (Joh. 1:43).

Ja nyt on hyvä huomata se, että juutalaisilla tuo ilmaus “kolmas päivä” on erilainen kuin meillä. Esimerkiksi kun Jeesus nousi kuolleista “kolmantena päivänä”, niin sillä tarkoitetaan aikaväliä pitkäperjantaista ja sunnuntaihin.

Niinpä tämä “kolmantena päivänä” on kuin Johanneksen evankeliumissa hypättäisiin luomiskertomuksen neljännestä päivästä viidennen päivän yli suoraan kuudenteen päivään.
Luomiskertomuksen kuudentena päivänä luotiin ihminen, mieheksi ja naiseksi. Ja Jumala siunasi heidät ja sanoi heille: “Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne.” (1. Moos. 1:28)

No, mistä Johannes nyt sitten kertoo evankeliumissaan asioiden tässä vaiheessa? Hän kertoo Jeesuksen ensimmäisestä tunnusteosta, joka tapahtui hääjuhlassa, jossa mies ja nainen saavat toisensa! Galilean Kaanassa vietetyssä hääjuhlassa Jeesus muutti kuudessa kivisessä vesiastiassa veden viiniksi.

2) Temppeli Jumalan kohtaamisen paikkana

Katsotaan nyt toiseksi temppeliä Jumalan kohtaamisen paikkana.

Kaanan häiden jälkeen Johannes kertoo, kuinka Jeesus lähti pääsiäisjuhlaan Jerusalemiin ja puhdisti temppelin. Jerusalemin temppeli oli siis paikka, jossa oli tarkoitus kohdata Jumala, uhrata eläimiä syntien sovittamiseksi, rukoilla ja kiittää Jumalaa

Kun ihmisiä tuli kaukaa ja paljon, niin sillä laajalla temppelialueella oli sitten kaikenlaista markkinavoimaa. Jeesus sanoi siellä kauppiaille ja rahanvaihtajille: “Älkää tehkö Isäni talosta markkinapaikkaa!” (Joh. 2:16) ja ajoi heidät temppelistä.

Luomisen jälkeen kävi niin, että Jumala ajoi ihmisen pois paratiisista. Ihminen oli alkanut käydä tulevaisuudestaan kauppaa pistämällä vaakakuppiin kuuliaisuutensa Jumalaa kohtaan. Mutta käärmeen houkutteleva tarjous olikin ollut petosta, rikkauden vaihtamista kurjuuteen. Ihminen oli rikkonut Jumalan täydellisen luomistyön.

Paratiisi oli ollut se paikka, jossa ihminen oli voinut kohdata Jumalan ja elää hänen yhteydessään, mutta se menetettiin. Sitten Jumala antoi israelilaisille temppelin kohtaamisensa paikaksi, mutta siitäkin oli tehty markkinapaikka.

Yritätkö sinä käydä kauppaa Jumalan kanssa? Yritätkö ostaa häneltä jotain esittelemällä hänelle hyviä tekojasi? Yritätkö saada vaihtosuhteen itsellesi mahdollisimman edulliseksi?
Onko sinun rakkautesi Jumalaa kohtaan sitä, että sinä haluat vain hyötyä hänestä? Oletko sydämessäsi vaihtanut kuuliaisuuden Jumalan sanaa kohtaan houkutteleviin tarjouksiin tässä ajallisessa elämässä?

Meidät syntiset ihmiset heivattiin ulos paratiisista, mutta me totta totisesti tarvitsemme paikan, jossa voimme kohdata Jumalan, jotta emme joutuisi lopulta helvettiin.

Tuossa Jerusalemin temppelin puhdistamisen yhteydessä Jeesus alkoikin puhua omasta ruumistaan temppelinä. Kristuksessa meille ihmisille avautui siis aivan uudenlainen tie taivaaseen, takaisin Isän yhteyteen. Kyse ei olekaan enää kivisen temppelin kivisistä seinistä, vaan Kristuksesta, joka on elävä temppeli (ja elävistä kivistä). Ainoastaan Kristuksessa meillä on mahdollisuus kohdata Jumala.

Jerusalemin temppelissä uhrattiin jatkuvasti eläinuhreja, mutta Kristus on temppelin lisäksi myös kertakaikkinen uhri, Jumalan Karitsa, josta Johannes Kastaja puhui. Hänessä me puhdistumme synnistämme niin, että saamme kohdata pyhän Jumalan. Siksi Jumalan ihmeellisessä suunnitelmassa, uudessa luomisessa, meidän hengellisesti kuolleiden herättämiseksi hengellisesti eläviksi, Kristuksen täytyi tulla itse tähän syntiinlangenneeseen maailmaan. Jumala luo uutta elämää Kristuksessa, Kristuksen kautta.

Luomiskertomuksen lopuksi kerrotaan, että: “Jumala oli saanut työnsä päätökseen, ja seitsemäntenä päivänä hän lepäsi kaikesta työstään.” (1. Moos. 2:2) Kun Jeesus oli ristillä, sotilaat nostivat hänelle hapanviiniä ja Jeesus joi. Sitten hän sanoi viimeiset sanansa: ”Se on täytetty.” (Joh. 19:30)

Kun Johannes kertoi siitä, kuinka Jeesus puhdisti Jerusalemin temppelin, siinä yhteydessä puhutaan siis myös jo Jeesuksen kuolemasta ja siihen liittyvistä kolmesta päivästä. Jeesuksen kuolinpäivän, pitkäperjantain, ja ylösnousemuksen päivän eli sunnuntain väliin jäi lauantai, juutalaisten sapatti. Kristus lepäsi haudassa lopulta sapatin, lepopäivän, ajan. Eli kun Kristus sanoi ristillä: ”Se on täytetty”, hän oli siis duuninsa tehnyt ja sitten hän lepäsi kaikesta työstä, joka oli täytetty ristillä.

Jumala loi alussa kaiken Kristuksen kautta, ja kaikki oli hyvää. Samoin Kristuksessa Jumalan pelastustyö on hyvä ja täydellinen. Siksi on tärkeää, että näkisit itsesi Kristuksen täytetyn työn valossa. Koska Kristus oli täydellinen ja hän on lahjoittanut täydellisen puhtautensa sinulle, Kristuksessa olet täydellinen ja kelpaat Jumalalle täydellisesti. Jumalan ihmeellinen suunnitelma sinun ja koko maailman pelastamiseksi on täytetty Kristuksessa.

Jumala sanoo: “Oikealla hetkellä olen kuullut sinua, pelastuksen päivänä olen tuonut sinulle avun. Juuri nyt on oikea hetki, juuri nyt on pelastuksen päivä.” (2. Kor. 6:2) Siksi saat tässä ja nyt uskoa Kristuksen nimessä ja veressä kaikki syntisi anteeksi.

Vesien jakaantuminen

Luomiskertomuksen lisäksi Raamatussa kerrotaan, että Jumala erotti tai jakoi vedet tietyissä tilanteissa. Kasteveden kautta sinulle on ihmeellisesti avattu tie, tie taivaaseen, tai portaat niin kuin Jaakobin unessa. Kasteessa sinut on erotettu Jumalan omaksi, Jumalalle kuuluvaksi. Kasteveteen on hukutettu sinun syntisi niin kuin Jumala hukutti vedenpaisumuksessa pahuuden syvyyksiin. Ja siksi seisot nyt tukevalla maaperällä, Kristus-kalliolla.

Ja nyt Kristuksen ruumis on se temppeli, johon myös sinut on kasteessa liitetty elävänä kivenä, temppeli kaikille kansoille. Jos sinua ei ole kastettu, niin tule kertomaan siitä minulle.

Tämän päivän tekstissä kerrotaan myös, että “Johannes näki, että Jeesus oli tulossa hänen luokseen”. Se on majesteettinen hetki! Hän jonka kautta on luotu kaikki olevainen, on tulossa kohti! Hän ei ole kiertoreitillä, suuntaamassa jonnekin muualle, vaan tulossa luokse.

Kaikkivaltias Jumala on sillä tavalla erikoinen, että hänellä riittää kapasiteettia tulla meistä jokaista ihmistä kohti, myös sinua kohti. Hän ei kiertele tai kaartele, vaan on tulossa sinun luoksesi. Tänään hän tulee sinun luoksesi erityisesti ehtoollisessa, ja siinä sinä saat kohdata Jumalan Karitsan.

Rukoillaan. Kiitos, rakas Jumala, siitä, että sinä olet luonut meidät ja lunastanut meidät vapaiksi synnin orjuudesta Kristuksen verellä. Kiitos, että rakastat meitä niin paljon. Kiitos kasteen lahjasta ja siitä, että olet siinä lahjoittanut meille Pyhän Hengen ja kaiken, mitä me tarvitsemme pelastumiseen. Auta meitä aina uskomaan sinun uutta luovaan Sanaasi. Jeesuksen nimessä aamen.