Martti Haverisen saarna Helsingin Luther-kirkon messussa 31.5.2020
Helluntaipäivä, 2. vuosikerta
Ap.t. 2: 1-13
Kun sitten koitti helluntaipäivä, he olivat kaikki yhdessä koolla. Yhtäkkiä kuului taivaalta kohahdus, kuin olisi käynyt raju tuulenpuuska, ja se täytti koko sen talon, jossa he olivat. He näkivät tulenlieskoja, kuin kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat itse kunkin päälle. He tulivat täyteen Pyhää Henkeä ja alkoivat puhua eri kielillä sitä, mitä Henki antoi heille puhuttavaksi.
Jerusalemissa asui hurskaita juutalaisia, joita oli tullut sinne kaikkien kansojen keskuudesta, mitä taivaan alla on. Kun tämä ääni kuului, paikalle kerääntyi paljon väkeä, ja hämmästys valtasi kaikki, sillä jokainen kuuli puhuttavan omaa kieltään. He kysyivät ihmeissään: ”Eivätkö nuo, jotka puhuvat, ole kaikki galilealaisia? Kuinka me sitten kuulemme kukin oman synnyinmaamme kieltä? Meitä on täällä partilaisia, meedialaisia ja elamilaisia, meitä on Mesopotamiasta, Juudeasta ja Kappadokiasta, Pontoksesta ja Aasian maakunnasta, Frygiasta, Pamfyliasta, Egyptistä ja Libyasta Kyrenen seudulta, meitä on tullut Roomasta, toiset meistä ovat syntyperäisiä juutalaisia, toiset uskoomme kääntyneitä, meitä on kreetalaisia ja arabialaisia – ja me kaikki kuulemme heidän julistavan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja.”
He eivät tienneet, mitä ajatella. Ihmeissään he kyselivät toinen toiseltaan: ”Mitä tämä oikein on?” Mutta jotkut pilkkasivat: ”He ovat juovuksissa, makeaa viiniä täynnä.”
Johdanto
Tuossa lähellä, Eiranrannassa, on 12 metriä korkea betoninen, majakkamainen muistomerkki merenkulkijoille ja mereen menehtyneille. Sen huipulla paloi ikuinen tuli, mutta ei pala enää. Mereltä puhaltava tuuli sammutti sen liekin aika ajoin, ja se jouduttiin sytyttämään aina uudelleen nosturiauton avulla. Liekin ylläpitäminen tuli vuosien mittaan sen verran kalliiksi, että siellä on päätetty polttaa tulta enää vain erityistilanteissa.
Helluntain “raju tuulenpuuska” oli seurauksiltaan aivan päinvastainen. Sen myötä opetuslapset näkivät “tulenlieskoja, kuin kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat itse kunkin päälle”. (Ap.t. 2:3)
Se tulinen näkymä ei ollut kuolleen muistoksi. Opetuslapset saivat siinä sen Puolustajan, Pyhän Hengen, jonka elävä, ylösnoussut Kristus oli jo ennen kuolemaansa heille luvannut.
Jumalan tuli ohjaa kuin majakka Kristuksen luo, ettei yksikään hukkuisi, vaan että Kristuksessa meillä olisi ikuinen elämä. Niinpä tuohon erikoiseen helluntaipäivään sisältyi lopulta myös herätystä, kun “uskovien joukkoon tuli sinä päivänä lisää noin kolmetuhatta henkeä”. (Ap.t. 2:41)
Tämä Helsingin Luther-kirkko otettiin yökerhovuosien jälkeen jälleen kirkkokäyttöön helluntaipäivänä neljä vuotta sitten, ja silloin tämä kirkkosali oli ihan ääriään myöten täynnä. Tuossa viereisen Saksalaisen koulun salissakin oli istuimia niin, että avajaisia pystyi katsomaan siellä livenä screenin kautta. Nyt korona-aikana täällä kirkkosalissa on väljempää.
Mutta ensi viikolla, kun koronarajoitukset lievenevät, tännekin voi taas kokoontua jumalanpalvelukseen ihan paikan päällä. Moni pohtii, että uskaltaako kirkkoon tulla viruksen takia.
Pohditko sinä puolestasi esimerkiksi sitä, että uskaltaako kirkkoon tulla, jos uskovaiset ovat omituista jengiä? “Onko Pyhä Henki jotain pelottavaa, kun tässä helluntain tekstissä on sen verran erikoisia käänteitä?” “Ja kun Pyhällä Hengellä täyttyneiden opetuslasten pilkattiin olevan humalassa, onko uskossa oleminen jonkinlainen hallitsematon hiprakkatila, jos Jeesus tulee minunkin elämääni?”
Dream Team
Tuona helluntaina Jumala teki monia ihmeitä, mutta yksi mahtavimmista asioista oli se, että Jumala otti käyttöönsä sellaisia ihmisiä, jotka olivat muiden silmissä mitättömiä, niitä joita ei luettu yhteiskunnan kermaan.
Jumala alkoi rakentaa taivaallista valtakuntaansa täällä maan päällä noiden kouluja käymättömien (Ap.t. 4:13) kautta, ja teki heistä oman dream teaminsa. Tuo Jumalan valitsema kristikunnan historian aloituskokoonpano oli varmasti kovin toisenlainen kuin keitä vaikkapa sen aikaiset ylipapit olisivat nimittäneet omaan tähdistökentälliseensä, jos olisivat perustaneet vaikkapa jonkin hengellisten asioiden uudistuskomitean.
Opetuslapset eivät itsessään olleet se muutosvoima, joka lähti valloittamaan maailmaa pelastuksen sanomalla. Se voima, dynamis, annettiin heille ylhäältä.
Heistä ei siis tullut rohkeita siksi, että he olisivat vakuutelleet itselleen aamulla peilin edessä, että: “Tänään minä näytän muille, että minusta tulee jotain suurta.” He eivät itsessään olleet sankareita ja suunnannäyttäjiä, vaan pelkureita, jotka olivat aiemmin, vaaran hetkellä, jättäneet mestarinsa yksin.
Helluntaina Pyhä Henki täytti siis tyhjän ihmisen, voimattoman, heikon ja pelkäävän. Kolmiyhteisen Jumalan kolmas persoona annettiin heille heidän nähtensä, kun he “näkivät tulenlieskoja, kuin kieliä”.
Tuli on kautta aikojen kiehtonut ja pelottanut. Ihmiskunnan historiassa se on ollut käänteentekevä hetki, kun ihminen on saanut tulen haltuunsa. Tulen avulla on valaistu pimeää, karkotettu petoja, metsästetty saaliseläimiä, kulotettu pusikot ja metsät pelloiksi. Ja tulen ansiosta on erilaisista ruoka-aineista voitu valmistaa varsin mielikuvituksellisia yhdistelmiä, niin kuin viljasta leipää. Tuli on hyödyllinen, kaunis ja rauhoittava.
Toisaalta tuli on pelottava ja vaarallinen, jos se leviää hallitsemattomasti, niin kuin Australian maastopaloissa tai Amazonin metsäpaloissa. Voiko ihminen siis lopulta hallita tulta?
Siinainvuori ja Jerusalem
Raamatussa on eräs toinenkin kiinnostava kohta, jolloin tuli ei ihmeellisesti kuluttanut ja polttanut poroksi. Yli tuhat vuotta ennen tuota ihmeellistä helluntaita Mooses oli paimentamassa lampaita Horebin eli Siinainvuoren juurella. Silloin Herra ilmestyi hänelle tulenliekissä, “joka nousi orjantappurapensaasta”, mutta tuli ei “kuluttanut pensasta, vaikka se oli liekeissä”. (2. Moos. 3:2)
Se näkymä veti häntä puoleensa niin kuin helluntain tapahtumat vetivät paikalle ihmettelevää väkeä. (2. Moos. 3:3, Ap.t. 2:6) Tulen keskeltä Herra antoi Moosekselle mahdottomalta tuntuvan tehtävän. Hänen piti mennä hakemaan israelilaiset vapauteen Egyptistä, pois orjuudesta.
Kun se vapauteen lähteminen sitten ihmeellisesti onnistui, israelilaisten saavuttua Siinainvuorella pyhän Jumalan tuli ja voimakas ääni pelottivatkin ihmisiä kauemmas. (2. Moos. 19:16) Siinainvuorella ihmisten ei saanut astua tietyn rajan yli, koska muuten Jumalan pyhyys olisi musertanut heidät. (2. Moos. 19:12,21-22)
Siellä Siinainvuorella, savun ja tulen keskellä (2. Moos. 19:18), Jumala antoi lakinsa kivitauluihin kirjoitettuna. Vaikka juutalaisten helluntai oli Mooseksen laissa säädetty viljankorjuujuhla, myöhemmin, ilmeisesti vasta paljon Jeesuksen ajan jälkeen, juutalaiset alkoivat muistella helluntaina juuri myös lain saamista Siinainvuorella.
Mutta helluntaina Jerusalemissa, tulenlieskoissa laskeutuen, Jumala itse tuli asumaan ihmisten sydämiin. Hän oli jo kauan sitä ennen luvannut tehdä liiton, asettavansa lakinsa sydämeen, kirjoittavansa sen sisimpään, niin kuin kerrotaan tämän helluntaipäivän Vanhan testamentin lukukappaleessa profeetta Jeremian kirjan luvussa 31. (Jer. 31:33, Hepr. 10:16)
Siinainvuorella israelilaiset tekivät kullasta sonnipatsaan epäjumalakseen, ja Jumala rankaisi heitä siitä niin, että kolmetuhatta miestä sai surmansa. (2. Moos. 32:4,28) Jerusalemissa helluntaina Pyhä Henki teki työtään puolestaan niin, että “uskovien joukkoon tuli sinä päivänä lisää noin kolmetuhatta henkeä”. (Ap.t. 2:41)
Siinainvuorella Jumala teki israelilaisista oman pappisvaltakuntansa ja pyhän kansansa. (2. Moos. 19:6) Helluntaina Jerusalemissa Jumala teki Pyhän Hengen kautta sekalaisesta joukosta Jeesuksen seuraajia pyhän papistonsa, Jumalan kansan, seurakunnan, ja yhdisti eri ihmisryhmät Kristuksessa yhdeksi. (Ef. 2:11-14,19, 1. Piet. 2:9-10)
Opetuslasten elämän suunta siis muuttui helluntaina, ja Pyhä Henki alkoi vaikuttaa heissä hyvää.
Jumalan täyttämä
Voiko Pyhä Henki toimia edelleen tänäkin päivänä? Mikä voisi muuttua sinun elämässäsi tänä helluntaina? Oletko etsimässä jotain kestävää, jos elämäsi peruspalikat ovat kaatuneet yksi kerrallaan nyt korona-aikana? Tai onko elämäsi jatkuvaa suorittamista, mutta ilo siitä kaukana?
Mariska laulaa rakkaudesta, että: “Liekki on sammunut, se joskus paloi roihuten. Kuinka niin polttavasta tulee vain kädenlämpöinen?”
Onko suhteesi Jumalaan muuttunut lähinnä virastoluukulla asioinniksi ja tukihakemusten täyttämiseksi niin, ettei siitä ensimmäisenä tule mieleen Isän ja lapsen läheinen suhde?
Onko sinun elämääsi hiipinyt ehkä huomaamatta jokin asia, jolle uhraat kaikkesi, mutta joka ei kuitenkaan lopulta anna sinulle sitä mitä se lupaa, vaan polttaa sinua loppuun?
Jumalan liekki on erilainen tuli. Jumala ei tarvitse tuleensa polttoainetta meiltä, eikä hänen tulensa ja voimansa koskaan ehdy.
Jumalan pyhyyden tuli tuhoaa kuitenkin lopulta kaiken sen, mikä on hänen sanansa vastaista, valheellista, kaiken sen mikä ei kestä hänen totuutensa valossa.
Mutta Jumalan vihan tuli sinun ja minun syntiä kohtaan kohdistui hänen omaan Poikaansa ristillä. Siksi Jumalan tuli ei polta puhki niitä, jotka turvaavat Kristukseen. Kristuksen veren tähden saat tänäänkin uskoa kaikki syntisi anteeksi.
Niin kuin muistomerkeissä on huomattu, ikuisesti palavan liekin ylläpitämisen hinta tulee meille rajallisille ihmisille liian kalliiksi ja raskaaksi, jos yritämme kustantaa sen itse. Jos sinun uskosi tuntuu heikolta ja sydämesi liekki sammuneelta, niin älä keskity itseesi vaan Kristukseen. Yksin Jumala on loppumattoman liekin lähde. Jumala on lahjoittanut Pyhän Henkensä myös sinulle, kasteessa.
Efesolaiskirjeessä kehotetaan antamaan Hengen täyttää itsenne. (Ef. 5:18) Kannattaa siis hakeutua niiden välineiden äärelle, joiden kautta hän nyt ruokkii tultaan sinussa: sanan ja ehtoollisen kautta.
Tyhjä sytytin on käyttökelvoton, mutta täytettynä se auttaa levittämään tulta. Ja kun Jumala täyttää Hengellään, tyhjästä tulee ylitsevuotavainen.
Tulen avulla uusille alueille
Tulen avulla on ihmiskunnan historiassa voitu levittäytyä myös tällaisille hyytävän kylmille, talvella lähes elinkelvottomille alueille. Pyhän Hengen ylitsevuotava roihu sai opetuslapset lähtemään liikkkeelle viemään pelastuksen sanomaa vihamielisille maaperille. Hän lähettää sinut tehtäviin, jotka tuntuvat etukäteen yhtä mahdottomilta kuin Mooseksesta ajatus menemisestä faraon eteen puhumaan israelilaiset vapaiksi.
Tulen avulla metalleista on tehty työkaluja ja aseita, savesta tiiliä ja keramiikkaa, mineraaleista lasia. Minkälaisen työkalun Jumala muokkaa tulensa kautta sinusta valtakuntansa työhön, omaan dream teamiinsa jollekin tärkeälle paikalle!
Kun apostoli Paavali kirjoitti kirjeen Timoteukselle, hän muistutti Timoteusta tuliteemaisesti siitä, että tämä puhaltaisi täyteen liekkiin saamansa armolahjan. (2. Tim. 1:6) Paavali jatkoi siinä, että: “Eihän Jumala ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman, rakkauden ja terveen harkinnan hengen.” (2. Tim. 1:7) Ja hän sanoi Timoteukselle, että: “Älä siis häpeä todistaa Herrastamme äläkä häpeä minua, joka olen hänen takiaan vangittuna, vaan kärsi sinäkin vaivaa evankeliumin vuoksi. Siihen saat voimaa Jumalalta.” (2. Tim. 1:8)
Tuossa mainittu Jumalan voima, dynamis, on voimakkaampaa kuin kertakäyttöinen dynamiittipötkylä. Jumala on luonut sanallaan kaiken olemassa olevan, koko tämän maailmankaikkeuden, joten Jumalan voima on jotain aivan käsittämättömän suurta, hyvää ja kaunista!
Pyhä Henki ei täytä sinua sekopäisyydellä, vaan ilolla ja terveellä harkinnalla toimiaksesi lähimmäisesi parhaaksi. Efesolaiskirjeen sanoin: “Jumalalle, joka meissä vaikuttavalla voimallaan kykenee tekemään monin verroin enemmän kuin osaamme pyytää tai edes ajatella, olkoon ylistys seurakunnassa ja Kristuksessa Jeesuksessa kautta kaikkien sukupolvien, aina ja ikuisesti. Aamen.” (Ef. 3:20-21)
Rukoillaan. Pyhä Jumala, rakas taivaallinen Isä! Kiitos siitä, että annoit Kristuksen lunastaa meidät ikuisesta kadotuksesta ikuiseen elämään. Ja kiitos siitä, että sinä lähetit meille Pyhän Hengen puolustajaksemme. Auta meitä, ettemme jähmettyisi peloissamme paikoillemme, vaan oppisimme luottamaan rohkeasti sinun voimaasi ja kutsumaan myös muita sinun valtakuntaasi. Jeesuksen nimessä aamen.
Pastori Martti Haverinen 