Antajan runsaat kädet, osa 1/2 – 2. Kor. 8:1-9

Martti Haverisen saarna Helsingin Luther-kirkon messussa 7.6.2020
2. sunnuntai helluntaista, 2. vuosikerta
2. Kor. 8: 1-9

Veljet, tahdomme teidän tietävän, millaisen armon Jumala on suonut Makedonian seurakunnille. Vaikka vaikeudet ovat raskaasti koetelleet niitä, uskovien ilo oli niin ylitsevuotava, että he äärimmäisessä köyhyydessäänkin osoittivat runsasta anteliaisuutta. Voin vakuuttaa, että he antoivat voimiensa mukaan, jopa yli voimiensa. Omasta aloitteestaan he pyytämällä pyysivät, että antaisimme heidän osallistua yhteiseen rakkaudentyöhön, pyhien avustamiseen. Eivätkä he tehneet vain sitä mitä olimme toivoneet, vaan ennen kaikkea antoivat Jumalan tahdon mukaisesti itsensä Herralle ja myös meille. Niinpä me kehotimme Titusta jatkamaan tätä rakkaudentyötä ja saattamaan sen teidän keskuudessanne päätökseen. Niin kuin teillä on runsain mitoin kaikkea, uskoa, puhetaitoa, tietoa, kaikkinaista intoa ja sitä rakkautta, joka meistä on tarttunut teihin, niin teidän tulee myös olla runsaskätisiä tätä lahjaa antaessanne.
En sano tätä käskeäkseni vaan koetellakseni teidän rakkautenne aitoutta kertomalla toisten innosta. Tehän tunnette Herramme Jeesuksen Kristuksen armon: hän oli rikas mutta tuli köyhäksi teidän vuoksenne, jotta te rikastuisitte hänen köyhyydestään.

Johdanto

Lokakuun 19. päivä vuonna 1987 jäi historiaan nimellä musta maanantai. Silloin osakkeiden arvo romahti pörsseissä eri puolilla maailmaa.

Pari kuukautta sen jälkeen sai ensi-iltaan tuli Oliver Stonen ohjaama elokuva “Wall Street – Rahan ja vallan katu”, jonka kuvaukset oli purkitettu jo ennen pörssiromahdusta.

Siinä Michael Douglasin esittämä suursijoittaja Gordon Gekko lausuu legendaarisessa kohtauksessa, että: “Ahneus on, paremman sanan puutteessa, hyvä asia. Ahneus on oikein. Ahneus toimii. Ahneus selkeyttää. Ahneus tarttuu kehityksen henkeen. Ahneus kaikissa muodoissaan. Ahneus elämää, rahaa, rakkautta ja tietoa kohtaan on ihmisen kehityksen taustalla.”

Ohjaaja Oliver Stone halusi kritisoida Wall Streetin toimintaa, mutta Gordon Gekkon ahneuden julistus oli niin kohtikäyvä, että siinä kävikin aivan päinvastoin. Monet ovat kertoneet, että juuri tuo elokuva inspiroi heidät lähtemään sijoitusalalle.

Gordon Gekko nousi ahneuden ikoniksi, ja Michael Douglas pokkasi vaikuttavasta näyttelijäsuorituksestaan Oscar-patsaan.

Keräys Jerusalemin köyhille

Tämän päivän teksti (2. Kor. 8:1-9) on Paavalin kirjeestä korinttilaisille ja sen kahdeksannesta luvusta. Kasiluvun seuraavat jakeet (2. Kor. 8:9-15) ovat kirkkovuoden tekstinä yhdeksäs elokuuta (9.8.2020), joten saarnaan silloin tämän saarnan kakkososan.

Tuntuu siltä, että Manhattanin finanssialan keskittymästä Wall Streetiltä on henkisesti todella pitkä matka Korintin kaupunkiin, joka oli noin 80 kilometriä Ateenan länsipuolella. Mutta Korintti oli kuitenkin menestyvä bisneskaupunki jo kauan ennen New Yorkia, ja moni muutti sinne vuolemaan kultaa.

Jerusalemissa oli köyhiä kristittyjä, ja Paavali innosti muiden seurakuntien tavoin myös Korintin seurakunnan jäseniä avustamaan heitä. Kun Paavali kertoo tuosta keräyksestä Roomalaiskirjeessä, hän tuumaa siinä, että: “Jos kerran pakanuudesta kääntyneet ovat päässeet osallisiksi Jerusalemin pyhien hengellisistä aarteista, heillä on puolestaan velvollisuus auttaa näitä aineellisesti.” (Room. 15:27)

Paavali koitti motivoida korinttilaisia haastekampanjan tavoin kertomalla makedonialaisista uskovista, jotka osoittivat runsasta anteliaisuutta äärimmäisessä köyhyydessäänkin. (2. Kor. 8:2)

Stereotyyppisen olettaman mukaan mitä vauraampi ihminen on, sitä kitsaampi hän on antamaan. Olivatko Korintin bisneskaupungin kristityt siis nihkeitä lahjoittamaan?

Meille syntisille ihmisille on luonnostaan vastenmielistä luopua ja antaa omastamme. Sydäntemme pimeissä sopukoissa majailee Kristuksen antityyppi, Gordon Gekko, joka perustelee kaiken aikaa, miksi olisi järkevämpää ahnehtia resursseja ja nautintoja itselle. Ahne voi olla, vaikka olisi köyhäkin.

Muurikatu

Wall Street tarkoittaa suomeksi Muurikatua. Sillä paikalla oli 1600-luvulla puinen paalumuuri, joka suojasi hollantilaisten perustamaa siirtokuntaa Nieuw Amsterdamia. Englantilaiset kaappasivat tuon siirtokunnan vuonna 1664, ja he nimesivät sen Yorkin herttuaa kunnioittaen New Yorkiksi.

Wall Streetillä sijaitsee nykyisin muun muassa New Yorkin pörssi, mutta tuo alue kehittyi kaupankäyntipaikaksi jo 1600-luvulla. Wall Streetin ja Pearl Streetin kulmasta saattoi käydä ostamassa omistukseensa jopa ihmisiä, orjia.

Muurit erottavat ihmisiä toisistaan ja luonnosta. Ahneus on muurien rakentamista, halua haalia asioita jemmaan sen sisäpuolelle. Kitsaus on muurin rakentamista oman sydämen ympärille, apua tarvitsevan esteeksi, oman omaisuuden jemmaamiseksi. Antaminen sen sijaan purkaa muureja, se yhdistää auttajan ja autettavan.

Paavali kehottaa korinttilaisia olemaan antaessaan runsaskätisiä. (2. Kor. 8:7) Mutta hän sanoo vähän tämän päivän tekstiä myöhemmin, että: “Kukin antakoon sen mukaan kuin on mielessään päättänyt, ei vastahakoisesti eikä pakosta, sillä iloista antajaa Jumala rakastaa.” (2. Kor. 9:7)

Eli Jumalalle ei tule antaa “vastahakoisesti eikä pakosta”. Rahan antaminen evankeliumin ja diakoniaan ei siis ole sama asia kuin vero, koska vero on pakollinen rahasuoritus. Siinä mielessä kirkollisvero tuntuu erikoiselta järjestelyltä.

Taivaan valtakunnan leviäminen ei perustu pakkomaksuille. Jumala on kiinnostunut numeroita enemmän siitä, miltä pohjalta antamisesi nousee ja koetko sinä halua antaa. (2. Moos. 25:2)

Ensisijaisesti Jumala kaipaa sinulta sinun sydäntäsi. Paavalikin hehkuttaa korinttilaisille makedonialaisia juuri siitä, että he antoivat itsensä Herralle Jumalan tahdon mukaisesti. (2. Kor. 8:5)

Jumala on kiinnostunut sinusta sataprosenttisesti, ja hän haluaa, että myös sinä, hänen luomansa ihminen, olisit kiinnostunut hänestä sataprosenttisesti, että antaisit koko elämäsi pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. (Room. 12:1)

Onko sinulla elämässäsi osa-alueita, joissa tuntuu, että Jumala vain sotkee tavoitteitasi ja bisneksiäsi? Tai että Jumalaa on vähän noloa roikuttaa mukana esimerkiksi kaveriporukassasi?

Tuntuuko sinusta siltä, että Jumalan ei ainakaan pitäisi olla kiinnostunut siitä, että lahjoittaisit rahojasi tarvitseville?

Paavali kertoo makedonialaisten innosta anteliaisuuteen ja koettelee korinttilaisten rakkauden aitoutta. Lähetystyöntekijä Amy Carmichael, joka perusti Intiaan orpokodin, sanoi että: “Antaa voi rakastamatta, mutta rakastaa ei voi antamatta.”

Alkukirkko kasvoi vaikeissa olosuhteissa vastustuksesta ja vainoista riippumatta, koska kristityt kokivat saaneensa Jumalalta jotain sellaista, mistä he eivät halunneet luopua.

Vaikka taivaan valtakunnan leviäminen ei perustu pakkomaksuille, Jumala kuitenkin haluaa nähdä meidän laittavan itsemme ja resurssimme likoon, niin kuin alkukirkon kristityt.

Vaikka Kaikkivaltias voisi tehdä kaiken itse, jostain syystä hän haluaa tehdä työtä meidän kanssamme, että mekin olemme mukana rakentamassa ja jakamassa.

Vanhan testamentin Sananlaskuissa sanotaan, että: “Siitä, mitä omistat, anna Herran kunniaksi uhrit, kaikesta sadostasi paras osa. Silloin varastosi täyttyvät viljasta ja viini pursuaa puserrusaltaistasi.” (Sananl. 3:9-10)

Meitä ohjataan antamaan Jumalan käyttöön ensin ja parasta, ei viimeiseksi ja ylimääräistä. Mitä oikeastaan ajattelet Jumalasta ja hänen hyvyydestään, jos annat hänelle lähinnä tarpeettomat jämäpalat?

Jos tasavallan presidentti pyytäisi päästä luoksesi kylään, tarjoaisitko hänelle varta vasten parasta vai jotain tähteitä? Jos tähteet ovat parasta, mitä kaapistasi oikeasti löytyy, niin niiden tarjoaminen presidentille olisi varmaankin juuri sitä, mistä Paavali kertoo, että makedonialaiset antoivat yli voimiensa. Mutta muussa tilanteessa lienee niin, että tarjoaisit presidentille jotain korkkaamatonta.

Menestysteologia

Mutta tuleeko antamisesta kuitenkin vastikkeellista, jos annan Jumalalle omastani ja odotan, että sitten Jumala siunaa minua? Ja jos tiukassa tilanteessa tulee jokin yllättävä iso rahanmeno, niin onko se sitten Jumalan määräämä sakkokierros siitä, etten ole antanut hänen mielestään riittävästi?

Tässä elämässä tulee vastoinkäymisiä ihmissuhteissa, terveydessä tai työssä, ja niidenkin kautta Jumala kasvattaa meitä, antaa meille jotain arvokasta. Me rukoilemme häneltä jokapäiväistä leipää ja hän on luvannut pitää meistä huolen. Samanaikaisesti me siis voimme luottaa siihen, että taloutemme on Jumalan varassa, vaikka lahjoitamme. Toisaalta jos joku lupailee, että sinusta tulee rikas jos lahjoitat, siinä haiskahtaa menestysteologia.

Kun sinä annat Jumalalle kiitollisuudesta häntä kohtaan, Jumala ei jää sinulle siitä velkaa. Rakkaus ei ole ahnetta kalkylointia, vaan se on itsensä antavaa.

Siinä on suuri ero, näkeekö itsensä viimeisistä rippeistä kiinni pitävänä köyhänä vai Jumalan hyvyyden välikappaleena. Jumala ei tarvitse meiltä jotakin, vaan hän haluaa auttaa meidän kautta jotakuta, levittää siunaustaan eteenpäin sinunkin kauttasi. Se on suuri etuoikeus saada olla mukana Jumalan työssä.

Kristus tuli köyhäksi

Jumalan työ oli Kristuksessa täydellistä meidän hyväksemme. Paavali kirjoittaa Kristuksesta, että: “Hän oli rikas mutta tuli köyhäksi teidän vuoksenne, jotta te rikastuisitte hänen köyhyydestään.” (2. Kor. 8:9) Anteliainkaan ihminen ei pelastu lahjoitustensa perusteella, vaan ainoastaan Kristuksen veren tähden.

Wall Streetillä, entisen puisen paalumuurin kadulla, asetettiin virkaansa Yhdysvaltain ensimmäinen presidentti George Washington. Washingtonilla itselläänkin oli orjia, vaikkakin hän antoi kuolemansa jälkeen testamentissaan heille vapauden.

Kristus suostui puolestaan itse orjan asemaan, ja Golgatalla, puiseen ristiin naulittuna, koko tämän maailmankaikkeuden Kuningas täytti tehtävänsä vapauttaen meidät gordongekkoilijat myös ahneuden orjuudesta.

Kristus kärsi ja kuoli kaupunginportin ulkopuolella (Hepr. 13:12) syntiemme sovittamiseksi, jotta sinä ja minä saisimme ikuisen tontin uuden Jerusalemin (Ilm. 21:2), New Jerusalemin, arvokkaalta maaperältä, jossa ei ole pulaa eikä puutetta. Kristuksen tähden saat tässä ja nyt uskoa kaikki syntisi, myös ahneutesi anteeksi.

Arvokas sijoitus

Nieuw Amsterdamin siirtokunnan johtaja Peter Minuit osti Manhattanin saaren vuonna 1626 alkuperäiskansalta tavaroilla, joiden yhteenlaskettu arvo vastaisi nykyrahassa ilmeisesti alle tuhatta euroa. Kukapa olisi silloin osannut ennakoida, että Manhattanin maan ja sen rakennusten yhteenlaskettu arvo olisi tähtitieteellinen nyt lähes 400 vuoden jälkeen?

Jumalan käytössä varasikin ovat parhaassa käytössä, ja Paavali muistuttaa korinttilaisia vähän tämän päivän tekstin jälkeen, että: “Joka niukasti kylvää, se niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää, se runsaasti niittää.” (2. Kor. 9:6)

Manhattanin arvo perustuu siihen, että siihen on rakennettu niin paljon. Sitä suuremmalla syyllä kannattaa kylvää resursseja runsaasti sinne, mihin rakennetaan jotain ikuisesti kestävää. Se arvo perustuu Jumalaan.

Saat sitten kerran uudessa Jerusalemissa ihmetellä, miten suureksi Jumala kasvatti noiden sijoitustesi lopullisen arvon. Niiden arvo ei koskaan romahda, koska uuden Jerusalemin muurien sisäpuolella ei ole mustaa maanantaita.

Rukoillaan. Kiitos, rakas Jumala, siitä, että sinä annat meille kaiken sen mitä tarvitsemme. Kiitos, että annoit meille Kristuksen, että me pelastumme hänessä. Auta meitä jakamaan sinulta saamaamme hyvää myös lähimmäisemme auttamiseen. Jeesuksen nimessä aamen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s