Martti Haverisen saarna Helsingin Luther-kirkon messussa 5.6.2022
Helluntaipäivä (teksti helluntain jälkeisen viikon eli helluntaiviikon lukukappale)
1. Moos. 11: 1-9
Koko maailma käytti samoja sanoja ja puhui yhtä kieltä. Kun ihmiset siirtyivät itään, he löysivät Sinearin maasta tasangon ja jäivät sinne asumaan. Ja he sanoivat toisilleen: ”Tehkäämme tiiliä ja polttakaamme ne koviksi.” He käyttivät savitiiltä rakennuskivenä ja asfalttipikeä muuraamiseen. He sanoivat: ”Rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, joka ulottuu taivaaseen asti. Sillä tavoin saamme mainetta emmekä myöskään hajaannu yli koko maan.”
Herra tuli katsomaan kaupunkia ja tornia, jota ihmiset rakensivat, ja sanoi: ”Siinä he nyt ovat, yksi kansa, jolla on yksi ja sama kieli. Tämä, mitä he ovat saaneet aikaan, on vasta alkua. Nyt he pystyvät tekemään mitä tahansa. Menkäämme sekoittamaan heidän kielensä, niin etteivät he ymmärrä toistensa puhetta.” Ja niin Herra hajotti heidät sieltä kaikkialle maailmaan, ja he lakkasivat rakentamasta kaupunkia. Kaupunki sai nimen Babylon, sillä siellä Herra sekoitti ihmisten kielen ja sieltä hän hajotti heidät kaikkialle maailmaan.
Johdanto
Viime sunnuntain ja maanantain välisenä yönä (29.-30.5.2022) Suomi meni taas sekaisin Leijonien maailmanmestaruudesta. Noissa voitonhetkissä tulee näkyviin sellainen erikoinen taipumus, että ihmisten tekee mieli kiivetä ylöspäin, vaikka sortumisvaarassa olevaan Mantan patsaaseen tai ravintola Kappelin katolle.
Voitonhuumassa ihminen selvästikin haluaa nousta yhä korkeammalle. Niin kävi myös muinaisella Babylonin tornin työmaalla.
Tänään on helluntaipäivä, ja juhlimme sitä, kun Pyhä Henki vuodatettiin parisentuhatta vuotta sitten ja seurakunta syntyi. Sinä päivänä tapahtui kieli-ihme, kun eri maista Jerusalemiin saapuneet saivat kuulla julistettavan Jumalan suuria tekoja kukin omalla kielellään. (Ap.t. 2:6,8,11)
Babylonissa Jumala oli tullut alas taivaasta ja tehnyt juuri päinvastaisen kieli-ihmeen. Hän sekoitti Jumalaa vastustavien ihmisten kielen, niin etteivät he enää ymmärtäneet toistensa puhetta, ja se johti hajaannukseen. (1. Moos. 11:7-9) Helluntaina Pyhä Henki sen sijaan tuli alas taivaasta yhdistääkseen eri kieliä puhuvat kansat yhdeksi Jumalan kansaksi.
Katsotaan tänään kolmea näkökulmaa:
1) Tavoiteltu nimi
2) Annettu nimi
3) Julistettu nimi
1) Tavoiteltu nimi
Kertomus Babylonin tornista on ajallisesti todella kaukaisesta historiasta, jostain vuosituhansien takaa. On hienoa, että Raamattu osaa kiteyttää niin uskomattoman upeasti kaiken olennaisen näissä vanhoissa kertomuksissa. Tässäkin on vain yhdeksän jaetta, mutta siinä on ihan mielettömän syvällisiä asioita.
Ihmiset puhuivat yhtä kieltä, ja heillä oli riittävä osaaminen käyttää savitiiltä rakennuskivenä ja asfalttipikeä muuraamiseen Sinearin maassa eli Babyloniassa, nykyisen Irakin maisemissa. Tarkoituksena oli rakentaa kaupunki ja taivaaseen asti ulottuva torni, jotta nuo ihmiset saisivat mainetta, eivätkä hajaantuisi yli koko maan. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa on vähän aiemmin kerrottu vedenpaisumuksesta, mutta siitä on ehtinyt kulua jo kauan aikaa.
Meidän aikanamme isoja kysymyksiä ovat ekologinen rakentaminen ja kaupunkirakenne, ja sitäkin pohditaan, onko rannikolle fiksua rakentaa, jos merenpinta meinaa nousta ilmaston muuttuessa, mutta nämä kysymykset eivät ole tämän kertomuksen keskiössä. Silloin ei vaikuta myöskään olleen pulaa tonttimaasta, mikä on nykyisin peruste korkealle rakentamiselle.
Raamattu osoittaa, että tämä hanke oli paha, koska ihmiskunta osoitti sillä edelleenkin vastustavansa Jumalaa.
Kun Jumala loi ihmisen, hän siunasi heidät ja sanoi: “Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne.” (1. Moos. 1:28) Vedenpaisumuksen jälkeen Jumala puolestaan siunasi Nooan ja hänen poikansa ja sanoi heille: “Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa.” (1. Moos. 9:1) Jumala antoi ihmiskunnalle siis kahdessa eri yhteydessä hyvin selkeästi käskyn “täyttäkää maa”.
No, millä nämä kaupungin ja tornin rakentamista puuhaavat ihmiset nyt sitten perustelivat hankettaan? “Emme hajaannu yli koko maan.” (1. Moos. 11:4) Sehän on siis täysin päinvastainen tavoite kuin mitä Jumala halusi ihmisten tekevän.
Hajaantumisen välttämisen lisäksi rakentajat perustelevat tornihankettaan myös sillä, että he saisivat mainetta. (1. Moos. 11:4) Vanhassa raamatunkäännöksessä se oli heprean alkukielelle uskollisesti käännettynä: “Tehkäämme itsellemme nimi.” (1. Moos. 11:4, KR33/38)
Paljon, paljon aiemmin, jo ennen vedenpaisumusta, nimeä olivat saavuttaneet nefilimit, jättiläiset (1. Moos. 6:4), ja siinä samassa yhteydessä puhuttiin ihmisten pahuudesta (1. Moos. 6:5).
Vedenpaisumuksen jälkeen Raamatussa kerrotaan Nooan kolmen pojan, Seemin, Haamin ja Jafetin, sukuluettelot. Haamin jälkeläisten joukossa oli muun muassa Nimrod, “ensimmäinen mahtava hallitsija maan päällä” (1. Moos. 10:8), joka hallitsi Kaksoisvirtainmaan kaupunkeja. (1. Moos. 10:10-12)
Nooan kolmen pojan jälkeläisistä ilmeisesti siis Haamin jälkeläiset vaikuttavat havitelleen itselleen nimeä. Mutta Jumalan valinta olikin kohdistuva Seemin jälkeläisiin. Babylonin tornia myöhemmin Jumala kutsuu nimittäin Seemin jälkeläisen, Abramin eli Abrahamin, suureen tehtävään. Siinä yhteydessä Jumala sanoo Abrahamille ihmeellisesti: “[S]inun nimesi on oleva suuri ja siinä on oleva siunaus.” (1. Moos. 12:2)
Nykyisessä kansojen sulatusuunissa, New Yorkissa, on monia kuuluisia pilvenpiirtäjiä nimetty rakennuttajiensa mukaan. On Chrysler Buildingia, Rockefeller Centeriä ja Trump Toweria.
Mutta se, miten Jumala oli tekevä Abrahamin nimestä suuren, olikin juuri päinvastoin. Jumala kutsui Abrahamin elämään vaeltelevaa nomadielämää ja asumaan teltassa. Niissähän ei ole edes kahta kerrosta.
Jumala toi Abrahamin pois sieltä Kaksoisvirtainmaasta, sivistyksen kehdosta, keskelle landea. Abraham lähti Urin suurkaupungista (1. Moos. 11:31), joka sijaitsee nykyisessä eteläisessä Irakissa. Kaldean Ur saattoi tuolloin olla maailman suurin kaupunki, ja netissä arviot sen väkiluvusta vaihtelevat yli 60 000 asukkaasta satoihin tuhansiin.
Urissa on yksi Mesopotamian merkittävimmistä zikkurateista, jota Saddam Hussein innostui kunnostamaan 80-luvulla. Zikkurat on porraspyramidi, sellainen leveä, tasanteittain korkealle kohoava neliskanttinen rakennelma, jonka huipulla on temppeli. On mahdollista, että Babylonin tornikin oli zikkurat, eli sen huipulle oli tarkoitus rakentaa epäjumalan temppeli uhmaamaan kaikkivaltiasta Jumalaa.
Abraham oli siis lähtenyt pitkälle matkalle Urin suurkaupungista, jossa hänen esi-isänsä olivat palvelleet vieraita jumalia. (Joos. 24:2) Ja sitten Jumala lähetti hänet jatkamaan matkaa myös Pohjois-Mesopotamian Harranista (1. Moos. 12:4), nykyisestä Etelä-Turkista. Jumala vei siis Abrahamin Urin korkeakulttuurista keskelle takapajuista Kanaaninmaata, asumaan teltassa (1. Moos. 12:8, 13:3,18, 14:14,18:1).
Miten halukas olisit vaihtamaan Helsingin sivistyksen pysyvästi telttamajoitukseen Lapin erämaissa? Missä sinä yrität saada luotua itsellesi nimeä?
Babylonin tornin rakentajat halusivat itselleen mainetta ja tehdä omasta nimestään suuren. Mutta nimettömiksi he jäivät, ei heidän nimiään kerrota.
Jumalaa kuuliaisesti seurannut Abraham on sen sijaan nyt yksi maailmanhistorian kuuluisimmista henkilöistä. Jumala teki Abrahamista kansan ja hänen nimestään suuren, siunaukseksi koko maailmalle. (1. Moos. 12:1-3)
Abraham oli siis Nooan pojan Seemin sukulinjan jälkeläinen. Ehkä se korostaa Jumalan huumorintajua, että Seem tarkoittaa kirjaimellisesti suomennettuna “nimeä”. Seem on nimeltään siis “Nimi”.
“Hei, mikä sinun nimesi on?” “Nimi.” “Niin, siis nimi?” “Nimenomaan.”
Babylonin tornin rakentajat jahtasivat itselleen nimeä, seem, mutta Jumala tekikin suureksi Abrahamin nimen, seem, jonka esi-isä oli nimeltään “Nimi”, Seem.
Abrahamin nimet olivat kyllä jo itsessäänkin korkealentoiset, kun Abram tarkoitti “korkeaa” tai “ylhäistä isää”, ja Abraham, jonka Jumala itse siis antoi hänelle nimeksi, tarkoitti “kansojen paljouden isää”. (1. Moos. 17:5) Mutta nimen suuruus riippuu lopulta siitä, miten Jumala sen arvottaa.
Raamattu ilmaisee hyvin simppelisti sen, että jos yrität päihittää Jumalan, kiertää hänen käskynsä ja päästä omilla teoillasi ja maineellasi jumalallisiin sfääreihin, olet hävinnyt jo lähtöviivalla. Kun nämä Babylonin tornin rakentajat halusivat rakentaa niin korkean tornin, että se ulottuu taivaaseen asti, niin sitten tässä todetaan, että Jumala tulee alas katsomaan sitä ihmisten puuhastelua.
Siinä missä sinun hankkeesi tai saavutuksesi on sinun mielestäsi suurta ja mahtavaa, kaikkivaltiaan Jumalan perspektiivistä käsin katsottuna se näyttäytyy kovin toisenlaiselta. Jos vastustat Jumalan suunnitelmia ja toimit itsepintaisesti juuri päinvastoin, hän lopulta kerran tulee alas katsomaan puuhiasi, ja viimeistään silloin kaikki hänen sanansa vastainen hajoaa, ja on vain katoavaa tomua.
Jumala tuli ja sekoitti heidän kielensä, niin etteivät he enää ymmärtäneet toistensa puhetta. (1. Moos. 11:7)
Eri kielten kauneudesta ja soveltuvuudesta voi olla montaa mieltä. Viitisensataa vuotta sitten Martti Lutherin aikana Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa hallinneen keisari Kaarle V:n kerrotaan määritelleen, että: “Minä puhun espanjaa Jumalalle, italiaa naisille, ranskaa miehille ja saksaa hevoselleni.”
Kielen sekoittamalla Jumala ohjasi ihmiset siis takaisin toteuttamaan sitä tehtävää, että he leviäisivät ja täyttäisivät maan. “Kaupunki sai nimen Babylon, sillä siellä Herra sekoitti ihmisten kielen ja sieltä hän hajotti heidät kaikkialle maailmaan.” (1. Moos. 11:9)
Heprean kielessä Babylon muistuttaa sanaa “sekoittaa”, mutta muinaisen akkadin kielellä Babylonin nimen arvellaan tarkoittavan jumalan porttia.
2) Annettu nimi
Jeesus sanoi: “Minä olen portti. Se, joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu.” (Joh. 10:9) Hän on se ainoa Jumalan antama portti, ainoa tie taivaaseen.
Jeesus laskeutui alas taivaasta, tuli ihmiseksi itse katsomaan, mitä me täällä puuhailemme. Johanneksen evankeliumin alussa, jossa kerrotaan Jeesuksen tulemisesta ihmiseksi, mainitaan, että hän “asui meidän keskellämme”. (Joh. 1:14) Se kreikan verbi (σκηνόω) siinä tarkoittaa teltan pitämistä, ja viittaa pyhäkkötelttaan, joka oli Israelin kansan keskellä heidän autiomaavaelluksellaan.
Jeesus siis jätti taakseen jopa taivaallisen korkeakulttuurin telttaillakseen ihmiskunnan keskellä – ihmisten, joiden oli vaikea ymmärtää hänen puhettaan.
Mutta Jumala rakastaa jokaista ihmistä, myös sinua, ja koska ihmisiä on kaupungeissa enemmän kuin metsissä ja pelloilla, hän on erittäin kiinnostunut elämästämme kaupungeissa. Jumalan suunnitelmissa kaikki tähtää siihen, että tämän maailmanajan päätyttyä hän itse täyttää kaupunkinsa, taivaallisen Jerusalemin, ihmisillä!
Me syntiset ihmiset yritämme itse rakentaa tietämme ylös taivaaseen, mutta Jeesus suostui tulemaan taivaasta alas aina tuonelaan asti, jotta me pääsisimme Isän luo taivaaseen. Jeesus on se Abrahamin jälkeläinen, joka tuli siunaukseksi koko maailmalle, yhdistämään koko ihmiskunnan yhteen ilman kapinaa Jumalaa vastaan. “Hän on meidän syntiemme sovittaja, eikä vain meidän vaan koko maailman.” (1. Joh. 2:2)
Hänelle Jumala on antanut kaikkia muita korkeamman nimen. (Fil. 2:9) Huuda siksi avuksesi Jeesuksen nimeä, niin pelastut. (Ap.t. 2:21) Heti helluntaipäivän puheessaan Pietari sanoi: “Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen.” (Ap.t. 2:38) Jeesuksen ristillä vuotaneen veren tähden saat tässä ja nyt uskoa kaikki syntisi anteeksi.
Ilmestyskirjan mukaan niiden, jotka pääsevät asumaan taivaallisessa Jerusalemissa, otsassa on Jumalan nimi. (Ilm. 22:4) Olet kasteessa saanut Jumalan lapsen nimen (1. Joh. 3:1), eikä sen suurempaa nimeä kukaan voi osakseen saada.
Kun annat Jumalan nimen olla myös sinun identiteettisi perustan, ei sinun tarvitse tässä katoavassa maailmassa rakentaa epätoivoisesti itsellesi nimeä milloin mistäkin projektista, tai ulkonäölläsi tai omaisuudellasi.
3) Julistettu nimi
Se mitä rakentamaan Jumala on sinut tässä maailmassa kutsunut, on kovin toisenlainen rakennushanke. Hän ei käytä valtakuntansa rakentamiseen savitiiliä ja asfalttipikeä, vaan hän käyttää sinua ja minua, meitä kaikkia elävinä kivinä (1. Piet. 2:5) oman maailmanlaajuisen Kirkkonsa rakentamiseen.
Koska se on maailmanlaajuinen rakennusprojekti, se on siis aivan hillitömän iso, mutta juuri siksi se on iso, että taivaassa olisi kerran väkeä kaikista maista, kaikista kansoista ja heimoista, ihmisiä, jotka puhuvat kaikkia kieliä. (Ilm. 7:9)
Opetuslapset alkoivat julistaa syntien sovitusta Jeesuksen nimessä.
Mutta niin kuin Babylonissa vastustettiin Jumalan antamaa tehtävää ja maan täyttämistä ihmisillä, yhtä lailla tänä päivänä Jumalaa vastustavat voimat haluavat estää hänen valtakuntansa leviämisen. Ja Ilmestyskirja kuvaa, kuinka aikojen lopulla ihmiskunta uhmaa kaikkivaltiasta Jumalaa, ja niinpä siellä tulee jälleen vastaan tuo tuttu nimi: Babylon.
Rehellisesti tunnustaen kyllä sitä itsekin niin mielellään aina jäisi paikoilleen ja rakentaisi oman turvallisen kuplan. Mutta niin kuin Jumala kutsui Abrahamin liikkeelle, hän kutsuu myös sinua liikkeelle johonkin tehtäväänsä, jotta me yhdessä voimme täyttää hänen lähetyskäskynsä, mennä ja tehdä kaikki kansat hänen opetuslapsikseen. (Matt. 28:19)
Hän itse lupasi antaa Pyhän Hengen voiman niin, että hänen omansa saisivat todistaa Jeesuksesta “Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka.” (Apt. 1:8)
Rukoillaan. Kiitos, rakas Jumala, siitä, että sinun suunnitelmasi meitä kohtaan ovat hyvät, ja sinä annoit ainoan Poikasi kuolla, jotta me pelastuisimme kadotuksesta ikuiseen elämään. Kiitos, että olet antanut Pyhän Hengen meille voimaksi ja Kristuksen kirkastajaksi. Anna meidän rohkeasti viedä evankeliumin sanoma eteenpäin. Jeesuksen nimessä aamen.
Pastori Martti Haverinen 