Syntiinlankeemus, osa 1/2: Kiusaaja ja nujerrettu – 1. Moos. 3:1-7

Martti Haverisen saarna Helsingin Luther-kirkon sanajumalanpalveluslähetyksessä 21.2.2021
1. paastonajan sunnuntai (Invocavit), 3. vuosikerta
1. Moos. 3: 1-7

Käärme oli kavalin kaikista eläimistä, jotka Herra Jumala oli luonut. Se sanoi naiselle: ”Onko Jumala todella sanonut: ’Te ette saa syödä mistään puutarhan puusta’?” Nainen vastasi käärmeelle: ”Kyllä me saamme syödä puutarhan puiden hedelmiä. Vain siitä puusta, joka on keskellä paratiisia, Jumala on sanonut: ’Älkää syökö sen hedelmiä, älkää edes koskeko niihin, ettette kuolisi.’” Silloin käärme sanoi naiselle: ”Ei, ette te kuole. Mutta Jumala tietää, että niin pian kuin te syötte siitä, teidän silmänne avautuvat ja teistä tulee Jumalan kaltaisia, niin että tiedätte kaiken, sekä hyvän että pahan.” Nainen näki nyt, että puun hedelmät olivat hyviä syödä ja että se oli kaunis katsella ja houkutteleva, koska se antoi ymmärrystä. Hän otti siitä hedelmän ja söi ja antoi myös miehelleen, joka oli hänen kanssaan, ja mieskin söi.
Silloin heidän silmänsä avautuivat, ja he huomasivat olevansa alasti. He sitoivat yhteen viikunanlehtiä ja kietoivat ne vyötärölleen.

Johdanto

Iltapäivälehtien nettisivuilta voi lukea vähän väliä koosteita lasten koomisista tokaisuista. Eräälle parivuotiaalle tytölle oli opetettu käskyjä koiran komentamiseksi, ja ne käskyt piti antaa selkeästi ja kuuluvalla äänellä. Kun vanhempi sukulaismies tuli kerran heille kylään, hän ojensi tytölle tuliaisiksi suklaata, mutta piti siitä vielä kiinni ja kysyi: “Mites sanotaan?” Tyttö sanoi tomerasti: “Irrti!” (Is.fi 9.12.2019)

Kiitollisuuden osoittaminen on meille ihmisille joskus kovin vaikeaa. Kun ihminen sai elää paratiisissa ilman huolia ja murheita kaiken Jumalan hyvyyden kohteena, voisi ajatella, että sitä haluaisi osoittaa kiitollisuutta Jumalalle kuuliaisuutena ja uskollisuutena.

Mutta ihminen alkoikin haluta saada jotain vielä enemmän, jotain mistä käärme oli puhunut. Ihminen halusi päästä irti Jumalan komennosta, ja koskettaa sellaista, mitä ei olisi kannattanut koskea.

Katsotaan tänään kolmea asiaa: mitätöintiä, kasvattamisen vaikeutta ja uutta yhteyttä.
[klikkaa tästä syntiinlankeemuskertomus-saarnasarjan toiseen osaan]

1) Mitätöinti

Maalaukset ja lastenraamattujen kuvitukset vaikuttavat siihen, miten sitä mieltää nuo syntiinlankeemuskertomuksen tapahtumat. Käärme on yleensä kiertyneenä hyvän- ja pahantiedon puun rungon tai oksan ympärille, ja sitten siinä saman tien kurotellaan hedelmää kohti.

Mutta voi olla niin, että käärmeen ja naisen keskustelu käytiinkin jossain muualla. Käärme nimittäin sanoi naiselle, että: “Onko Jumala todella sanonut: ’Te ette saa syödä mistään puutarhan puusta’?” Kun puhuu “mistään puutarhan puusta” ja haluaa vaikuttaa vilpittömältä kysyjältä, niin silloin ei ehkä kannata roikkua juuri siinä ainoassa kielletyssä puussa.

Ja kun nainen muotoili vastauksensa niin, että: “Vain siitä puusta, joka on keskellä paratiisia…”, niin ehkä sitä ei käyttäisi ilmausta “siitä puusta, joka on keskellä paratiisia”, jos oltaisiin juuri sen puun juurella keskellä paratiisia.

Kaikki ei siis välttämättä tapahtunut yhdessä hujauksessa, vaan käärmeen ujuttama epäilys saattoi itää jonkin aikaa naisen mielessä. Mies ei välttämättä ollut paikalla, kun nainen jutteli käärmeen kanssa, mutta käärme oli puhunut monikossa, eli sanojensa vaikutuksen hän oli tarkoittanut molemmille, sekä miehelle että naiselle.

Joka tapauksessa mies oli ainakin silloin hiljaa taustalla, kun nainen otti hedelmän, ja päätyi itsekin syömään kielletystä puusta.

Minkälaista keinoa käärme käytti tavoitteessaan?

Suomi voitti pari vuotta sitten (2019) “Mörkö” Anttilan johdolla jääkiekon miesten maailmanmestaruuden sensaatiomaisesti sellaisella joukkueella, jota pidettiin melko nimettömänä. Maalivahti Kevin Lankinen, joka pelasi erinomaisesti, kertoo tuoreessa kirjassa (Maskin takana, 2021), että Suomen välieräottelussa vastustajan supertähti koitti psyykata häntä sanomalla, että Lankinen ei ole mitään.

“Et ole mitään.” Joskus tuollaiset inhottavat sanat voivat mennä ihon alle, mutta Lankinen ei sortunut, vaan piti nollan, ja Suomi voitti niukasti 1-0.

Mutta paratiisissa käärme eli Saatana sai ujutettua ihmisen mieleen tuon tappioon johtaneen ajatuksen, että ihminen ei ole mitään – vielä: “Teistä tulee Jumalan kaltaisia.” Ihminen alkoi miettiä, että mitä hän voisi olla Jumalasta riippumatta.

Käärme sai ihmisen epäilemään, että Jumala itse yrittää estää ihmistä tulemasta joksikin, ja pimittää ihmiseltä jotain. Mutta se epäluotettava olikin Saatana, joka koitti vakuuttaa olevansa oikea ystävä ja samalla puolella. Se kaikki johti kuolemaan.

Saatanan oikea motiivi ihmistä vastaan taisi olla: “Ei susta mitään tule.” Hän oli itse aiemmin langennut mahtavasta asemastaan, ja hän haluaa tehdä tyhjäksi – nihiloida – sen, mitä Jumala on luonut sanallaan tyhjästä – ex nihilo.

Eli kun Jumala oli luonut kaiken sanallaan, niin tyhjäksi tekeminen alkaisi hyökkäyksellä Jumalan sanaa kohtaan. Käärmeen, Saatanan, heti ensimmäinen lause Raamatussa on, että: “Onko Jumala todella sanonut?”

Vanhassa mainosrallatuksessa laulettiin, että: “Tänään ostetaan Halvan maukasta lakritsaa.” Ystäväni väänteli sitä siihen suuntaan, että: “Tänään ostetaan, huomenna velat maksetaan.”

Isossa hankinnassa kynnys tehdä ostopäätös voi madaltua, jos maksua voi lykätä tuonnemmaksi tai maksaa osamaksulla. Ja sehän kuulostaa jo suorastaan mahtavalta, jos joku sanoo, että ehkä niitä maksuseuraamuksia ei ole laisinkaan. Saatana sai syötettyä ihmisen mieleen epäilyksen, että sitä mitä Jumala oli varoittanut seuraamuksista, ei tarvitsisi ottaa vakavasti.

Ja niinpä ihminen pisti siinä hedelmäpelissä all in, kaikki peliin, isolla riskillä yhden kortin varaan siinä, että joutuuko sitä kuitenkaan koskaan maksamaan teoistaan. Ne hedelmät kun olivat niin kauniita ja houkuttelevia.

Oletko sinä joutunut kauneuden vangiksi?

Jos käytät pornoa, saatat pitää sitä kuvastoa kauneimpana ja houkuttelevimpana asiana, mitä on olemassa. Että on olemassa niin lumoavaa kauneutta, jota ilman on vaikea edes ajatella pystyvänsä tulemaan toimeen.

Jeesus sanoi, että jos katsomalla alkaa himoita toista, “on sydämessään jo tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan”. (Matt. 5:28) Miten voi olla, että Jumala vaatii sinua luopumaan ihanimpana pitämästäsi ilosta, sulkemaan silmät niin kuin alastomuutta ei olisi?

Jos olet varsinkin pornoriippuvainen, olet tullut huomaamaan, että se ei päästäkään sinua irti, vaan pitää sinua vankinaan. Ymmärrät itsekin, että se koluaa sinua tyhjäksi sinun elämänilostasi, tavoitteittesi toteuttamisesta ja tunteistasi niin, että suhtaudut myös toisiin lähinnä tyhjinä kuorina, mutta silti kerta toisensa jälkeen löydät itsesi sen luota.

2) Kasvattamisen vaikeus

Pelkkä tieto ei siis aina auta. Ihminen tiesi jo ennen kielletyn hedelmän syömistä, mikä oli oikein ja mikä väärin, mikä oli sallittua ja mikä kiellettyä. Oli ymmärrys ja tieto siitä, että kielletystä hedelmästä koituisi ikävät seuraukset.

Kysymys oli valinnasta, voiko Jumalan käskyyn luottaa. Eli tietääkö hän, joka on meidät suunnitellut, sen mikä on meille hyväksi paremmin kuin me itse?

Pahan orjuuttava voima pääsi yllättämään ihmisen puskista, kun käärme oli vaiennut sujuvasti siitä, että Jumalaa vastaan nouseva tuleekin sidotuksi pahaan niin, ettei enää pysty tekemään sitä hyvää mitä haluaa, vaan pahaa. (Room. 7:18-19)

Mitenköhän ihminen oli mieltänyt kuoleman ja kurjuuden, ennen kuin joutui itse ne karvaasti kohtaamaan?

Paholainen lupaili, että ihmisistä tulisi Jumalan kaltaisia, jotka tietävät kaiken. Mikä on se lupaus, joka ajaa sinua tavoittelemaan unelmaasi? Oletko jonkin sellaisen äärellä, jonka uskot muuttavan elämäsi? Sotiiko se Jumalan käskyjä vastaan?

Uskotko saavasi enemmän aikaiseksi tai parempia arviointeja, jos pyhität lepopäivän töillesi tai opinnoillesi etkä Jumalan kohtaamiselle? Ajatteletko, että tuollaisella turhalta tuntuvalla käskyllä Jumala pimittää sinulta jotain? Ja että jos hän ei anna sitä sinulle, sinun on sitten otettava se itse väkisin? “Kuka nyt koskaan jäisi kiinni siitä, että varastaa Jumalalta aikaa?”

Syntiinlankeemuksen jälkeen päälle vyöryivät syyllisyys, häpeä ja pelko. Jumala kutsui miestä vastaamaan, mitä oli tapahtunut.

Mutta sen sijaan, että mies olisi tunnustanut syyllisyytensä ja vastuunsa, hän koitti syyllistää ja vastuuttaa Jumalaa sanomalla, että: “Nainen, jonka sinä annoit…” Eli niin kuin syy olisikin Jumalan!

Jumala on täydellinen, mutta epäonnistuiko hän siis ihmisen kasvattajana?

Kasvattaminen on ehkä maailman vaikein asia. Miten lasta voi kasvattaa oikein niin, ettei häntä hemmottele pilalle, muttei myöskään liian ankarasti, ettei hänestä tule katkera?

Kukaan vanhempi ei taida selvitä lasten kasvattamisesta ilman syyllisyyttä. On vain tämä yksi ainutkertainen elämä yrittää selvitä sen miinakentän läpi ja katsoa sitten lopusta käsin, että minkälaisia virheaskelmia, osumia ja vaurioita sillä reitillä syntyi.

Täällä Helsingissä on muutamissa kodeissa nyt pari kuukautta ehkä mietitty, miksi oma lapsi syyllistyi sietämättömään julmuuteen. Olisiko jotain pitänyt tehdä toisin?

Jos mielessä saa kasvaa ajatus siitä, että tuo toinen ei ole mitään, sen seuraukset ovat aina vakavat, kun ikään kuin toisen elämästä saisi tehdä ihan vapaasti yhtä helvettiä. Toisen nihilointi on saatanallista, ja Saatanaa Jeesus kutsui murhaajaksi. (Joh. 8:44) Ja Jeesus sanoi, että jokainen, joka sanoo toiselle ’Sinä hullu’, on ansainnut jo siitä helvetin tulen. (Matt. 5:22)

Kyyneleet nousevat silmiin, kun ajattelee, miten yksinäinen, lohduton ja tuskallinen elämä voi nujerretulla ihmisellä olla. Miten paljon sureekaan siis Jumala, joka itse on hänet luonut ja lunastanut!

Jari Kekäle laulaa: “Paratiisin palasissa jotain mennyttä on läsnä / ja vieno lupaus tulevasta: ei kaikki ole tässä.” (Jari Kekäle: Paratiisin palasia)

Jos olisi vain tämä tämänpuoleinen elämä, eikä mitään sen jälkeen, paljon vääryyttä ja raakuutta jäisi koskaan joutumatta tilille. Jo syntiinlankeemusta seuraavassa luvussa kerrotaan, kuinka Aadamin ja Eevan oma poika kuoli julmasti surmattuna, ja Raamattu kertoo, että hänen maahan vuotanut verensä huusi Jumalalle. (1. Moos. 4:10)

Oikeudenmukaisuus tarkoittaa, että oikeutta saavat kerran myös ne, joiden elämä päättyi kesken, väkivaltaisiin käsiin, ja jotka eivät saaneet ihmisten tukea ja oikeutta elämänsä aikana. Että on iso ja vahva syli, joka ei haavoita, vaan puolustaa ja korjaa vääryydet.

Emme ehkä itse tee jossain asiassa aktiivisesti väärin, mutta niin kuin Aadam oli vain hiljaa ja antoi asioiden tapahtua, yhtä lailla meidänkin silmiemme edessä tapahtuu kaikenlaista, mihin emme uskalla tai halua puuttua, vaikka todellakin pitäisi. Pahuuden vastustamisessa ja heikon puolustamisessa joutuu alttiiksi kärsimiselle ja nolatuksi tulemiselle.

Onko Jumala siis huono kasvattaja, niin kuin mies väitti, kun hän on antanut meidänkin elämäämme ihmisiä, joita me voimme syyttää, vaikka itse pitäisi ottaa vastuu omista teoista?

Jumala ei epäonnistunut ihmisen kasvattajana. Kielto paratiisissa oli yksinkertainen, eikä vaatinut ydinfysiikan loppututkintoa, eivätkä ne myöhemmät kymmenen käskyäkään ole tiedollisesti mahdottomia ymmärtää. Jumala on täydellinen ja rakastava Isä.

Ihmiselle itselleen jäi paratiisissa vastuu joko olla Jumalalle kuuliainen tai ei. Ja ensimmäisenä vastuuseen Jumala veti juuri passiivisen Aadamin.

Me kaikki, sinä ja minä, joudumme kerran vastaamaan tuolle kaikkitietävälle tuomarille, miten olemme noudattaneet hänen käskyjään.

3) Uusi yhteys

Vaikka paratiisi meni palasiksi, Jumala halusi, että kaikki ei ole tässä. Siksi hän lähetti tähän rikki menneeseen maailmaan oman Poikansa.

Elämän antajasta runneltiin ulos elämä julmasti ja nöyryyttävästi kiduttamalla. Mutta Jeesus on siitä erikoinen, että hän ei rukoillut armoa surmaajiltaan, vaan surmaajilleen.

Ja sille viereiselle ristille teloitettu rikollinen, ilmeisesti murhaaja, tunnisti Jeesuksessa Jumalan, ja rukoili elämänsä viimeisillä hetkillä häneltä armoa. Jeesus vastasi: “Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa.” (Luuk. 23:43)

Meissä jokaisessa asuu viha, kateus, kostonhimo ja halu lyödä. Ne ovat kaikki murhan ainesosia. Ehkä ne näkyisivät meissä kirkkaimmillaan silloin, jos pelko kiinnijäämisestä olisi pieni ja voisi peittää kaikki jäljet.

Mutta Jumala rakastaa meistä jokaista, ja haluaa saattaa yhteen murhaajat ja murhatut, kiusaajat ja nujerretut, kasvatustehtävässään epäonnistuneet vanhemmat ja heidän laiminlyödyt tai kaltoinkohdellut lapsensa, pornon parissa elämäänsä kuluttavat ja vartalonsa muodoilla itselleen hyväksyntää hakevat, ihmisiä kauppaavat ja ihmiskaupatut. Sinut, joka satutat toista sanoillasi, juonittelullasi tai nyrkilläsi, ja sinut, jota on satutettu.

Mutta ei tuo yhteys synny sovintoa teeskennellen, vaan kaiken pahuuden ja saastan sovittaminen vaatii veren vuodattamista. Siksi hän antoi oman, täydellisen puhtaan Poikansa kuolla, jotta me saamme olla vapaat ikuisesta kadotuksesta, kuolemasta, helvetistä.

Paholainen väitti paratiisissa kielletystä puusta: “Ette suinkaan kuole”, mutta kuolema sieltä tuli. Mutta koska Jeesus Kristus suostui kuolemaan puolestasi rangaistuksen puussa, saat turvata häneen uskossa ja sanoa: “En suinkaan kuole, vaan elän ikuisesti.”

Kun nyt Jumala kutsuu sinua esiin piilostasi niin kuin sitä ensimmäistä Aadamia, älä enää pakene tai syytä muita omista teoistasi, vaan tunnusta Jumalalle syntisi. Et voi kohdata syyllisyyttäsi, häpeääsi ja pelkojasi syvimmiltään ilman Jumalaa. Siksi Kristuksen nimessä ja veressä saat tässä ja nyt uskoa kaikki syntisi anteeksi.

Saatanan strategia on yhä edelleen se sama, ettei kukaan kuuntelisi Jumalan sanaa, ei käyttäisi aikaa sen äärellä tai ei luottaisi siihen. Mutta niin kuin Jeesus vastusti Saatanaa autiomaassa Jumalan sanalla, se on myös sinun kiusauksissasi se ainoa ase, jossa on voima.

“Vastustakaa Paholaista, niin se lakkaa ahdistamasta teitä.” (Jaak. 4:7) Älä siis jää kiusauksissa vaiti, passiiviseksi statistiksi, vaan vastusta kiusausta Jumalan sanalla. Ja käänny rukoillen Vapahtajasi Jeesuksen puoleen, joka on kiusausten voittaja ja auttaa meitä kiusattuja.

Rukoillaan. Kiitos, rakas Jumala, siitä, että teit ehjäksi Kristuksessa sen, mikä synnin tähden oli mennyt rikki. Herra, me pyydämme, että antaisit meille sanasi kautta rohkeutta vastustaa pahaa omassa elämässämme, ja puolustaa ja auttaa niitä, jotka kärsivät muiden pahuudesta. Anna, Herra, herätystä tänne pääkaupunkiseudulle. Jeesuksen nimessä aamen.