Vaikeat ihmissuhteet – 1. Moos. 21:1-7

Martti Haverisen saarna Helsingin Luther-kirkon messussa 18.12.2022
4. adventtisunnuntai, 2. vuosikerta
1. Moos. 21:1-7

Herra piti huolen Saarasta, kuten oli sanonut, ja täytti antamansa lupauksen. Saara tuli raskaaksi ja synnytti Abrahamille hänen vanhoilla päivillään pojan. Se tapahtui juuri siihen aikaan, jonka Jumala oli ilmoittanut. Pojalleen, jonka Saara oli synnyttänyt, Abraham antoi nimeksi Iisak. Kahdeksantena päivänä Iisakin syntymästä Abraham ympärileikkasi hänet, kuten Jumala oli käskenyt. Abraham oli satavuotias, kun hänen poikansa Iisak syntyi. Saara sanoi: ”Jumala on antanut minulle aiheen iloon ja nauruun, ja jokainen, joka tästä kuulee, iloitsee ja nauraa minun kanssani.” Ja Saara sanoi vielä: ”Kuka olisi tiennyt sanoa Abrahamille: ’Saara imettää poikia’? Ja nyt minä kuitenkin olen synnyttänyt pojan hänen vanhoilla päivillään.”

Johdanto

Jännittääkö sinua kertoa vaikkapa työpaikallasi, että olet kristitty? Miltä tuntuisi elää kristittynä Afganistanissa, jossa Open Doors -järjestön mukaan kristityt kokevat eniten vainoa (2022)?

Afganistanissa on ollut myös juutalaisia. Reilut 60-vuotias mies, jota pidettiin Afganistanin viimeisenä juutalaisena, lähti sieltä viime vuonna (2021) Israeliin pakoon Talebanin joukkoja, jotka tulivat Kabuliin. Tuo mies oli tullut kuuluisaksi jo Talebanin ensimmäisellä valtakaudella vuosituhanteen vaihteessa siksi, että hän ei tullut laisinkaan toimeen Afganistanin toiseksi viimeisen juutalaisen kanssa. Kerrotaan jopa sellaista, että Taleban vangitsi heidät, mutta päästi heidät vapaaksi, koska heidän keskinäistä riitelyään ei jaksanut kuunnella. Heistä on tehty teatterinäytelmä ja elokuvakin.

Tässä elämässä jonkun ihmisen kanssa voi olla vähän vaikeampaa kuin toisten. Myös monella Raamatun henkilöllä oli niin.

Saarnasin lokakuussa (23.10.2022) Ensimmäisen Mooseksen kirjan luvusta 15 (Lupauksen varassa, 1. Moos. 15:1-6), jossa Jumala lupasi Abrahamille jälkeläisen. Tämän päivän saarnateksti on puolestaan luvusta 21, jossa Saara ja Abraham ihmeellisesti saavat jälkeläisen, Iisakin. Katsotaan siihen liittyen kolmea asiaa.
1) Haastavia ihmissuhteita Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa
2) Iisak ja Ismael
3) Rakastavan Jumalan liitossa

1) Haastavia ihmissuhteita Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa

Raamatun ensimmäinen kirja, Ensimmäinen Mooseksen kirja, alkaa alkukertomuksilla – on luominen, syntiinlankeemus, ja veljessurma kun Kain tappaa veljensä Abelin, ja vedenpaisumus sekä kertomus Babylonin tornista. Sen jälkeen siinä kirjassa seurataan Israelin kantaisien ja -äitien elämänvaiheita nelisen tuhatta vuotta sitten.

Vähän niinkuin Afganistanin viimeisillä juutalaisilla oli toisensa, noilla Ensimmäisen Mooseksen kirjan henkilöillä on eräänlainen vaikea vastinparinsa, jota vasten heitä peilataan.

Abrahamilla on parinansa veljenpoika Loot. He joutuvat jopa lähtemään eri suuntiin, kun heidän työntekijöilleen tulee reviiririitoja. (1. Moos. 12:5, 13:7-8)

Abrahamin vaimolla Saaralla on puolestaan egyptiläinen orjatar Hagar. Heidän välinsä tulehtuvat niin pahasti, että Hagar joutuu lähtemään pois pariinkin otteeseen, toisella kerralla pysyvästi. (1. Moos. 16, 21:8-21)

Saara saa idean, että Hagar ja Abraham hankkisivat yhdessä lapsen. (1. Moos. 16:1-4) Abrahamin mielestä se on niin kannatettava idea, ettei hän kysy mitä mieltä Jumala on asiasta, ja hän ryhtyy toimeen. Niinpä Hagar synnyttää Ismaelin. (1. Moos. 16:15-16)

Mutta kun Jumala antaa myös iäkkään Saaran tulla ihmeellisesti raskaaksi, ja tämä synnyttää Iisakin, Iisakista ja Ismaelista tulee vastinpari. Kumpi heistä saisi periä Abrahamin? (1. Moos. 21:10) Vapaan naisen lapsi vai orjattaren lapsi? (Gal. 4:30)

Kun Iisak menee naimisiin, hän saa vaimonsa Rebekan kanssa kaksospojat, Esaun ja Jaakobin. (1. Moos. 25:24-26) Jaakob pettää Esaun ja joutuu olemaan tätä paossa parikymmentä vuotta. (1. Moos. 27:36, 31:38,41)

Mutta Jaakob tulee itsekin petetyksi, ja päätyy naimisiin siskosten Lean ja Raakelin kanssa. Lean ja Raakelin välillä käynnistyy sydäntä raastava kamppailu Jaakobin suosiosta. (1. Moos. 29:25-30, 30:1,14-15,20)

Kilpailu huomiosta siirtyy seuraavaan sukupolveen, kun Jaakob saa kaksitoista poikaa. (1. Moos. 37:3-4,11) Heistä esiin nousevat erityisesti Juuda ja Joosef. Juuda tekee aviorikoksen, Joosef ei. (1. Moos. 38, 39)

Juudan ehdotuksesta veljekset myyvät Joosefin orjaksi. (1. Moos. 37:26-27) Vuosia myöhemmin, veljesten puhemiehenä Joosefin edessä jota he eivät tunnista, Juuda tarjoutuu itse orjaksi, jotta veljessarjan nuorin saisi olla vapaa. (1. Moos. 44:33)

Kuluu monia, monia vuosisatoja, ja Israelin kuningaskunta jakaantuu kahtia. Juudan heimon ympärille rakentuu eteläinen valtio, ja Joosefin pojasta Efraimista alkunsa saaneen heimon ympärille muodostuu Israelin pohjoisvaltio. (1. Kun. 12)

Ensimmäiseen Mooseksen kirjaan on siis sisäänkirjoitettuna monia vastinpareja ja vaikeita ihmissuhdesotkuja.

Onko sinulla elämässäsi jokin haastava ihminen, jonka kanssa sinun on hankala tulla toimeen? Oletko kateellinen jollekulle, joka tuntuu menestyvän sinua paremmin? Oletko katkera jollekulle, joka on tehnyt sinulle väärin?

2) Iisak ja Ismael

Vaikka Iisak on tärkeä henkilö Israelin historiassa, Abrahamiin, Jaakobiin ja Joosefiin verrattuna hän jää Raamatussa aika lailla sivuosaan. Esimerkiksi seuraavassa luvussa, kun Jumala koettelee Abrahamia niin, että tämä on jopa uhraamassa Iisakin, siinäkin kertomuksessa keskitytään erityisesti Abrahamin tekemiin ratkaisuihin. (1. Moos. 22:1-19) Toki Iisak on siinä merkittävä esikuva Kristuksen antamasta todellisesta uhrista ristillä.

Tämän päivän tekstissä kerrotaan Iisakin syntymästä.

Raamatusta käy ilmi, että Jumala on erikoistunut haastaviin raskauksiin. Esimerkiksi Maria, Jeesuksen äiti, tuli ihmeellisesti raskaaksi vaikka oli neitsyt. Saaran kohdalla Herra täytti antamansa lupauksen, että tämä synnyttäisi, vaikka ikää oli mittarissa jo 90 vuotta. (1. Moos. 17:1,17, 21:1,5) Se on hämmästyttävää.

Meidän aikanamme tiettävästi vanhin äidiksi tullut on intialainen Erramatti Mangamma, joka kolme vuotta sitten (2019) synnytti kaksostytöt 73-vuotiaana. Hän oli tullut raskaaksi lääkärin avustuksella koeputkihedelmöityksen (IVF) kautta, ja synnytys tapahtui keisarileikkauksella. Surullista on, että siitä vuoden kuluttua hän jäi yksinhuoltajaksi, kun hänen yli 80-vuotias aviomiehensä kuoli.

Jumala oli käskenyt antaa Abrahamin ja Saaran pojalle nimen Iisak, “hän nauraa”. (1. Moos. 17:19) Saara oli naurahtanut epäuskoisesti, kun Jumala oli luvannut, että hän saisi lapsen. (1. Moos. 18:10-15) Ehkä hän oli vuosien saatossa kuullut myös muiden pilkkaa ja naurua – ainakin Hagar oli alkanut väheksyä häntä. (1. Moos. 16:4-5) Mutta nyt Jumala oli antanut Saaralle aiheen iloon ja nauruun, ja siihen Saara toivoi ihmisten yhtyvän. (1. Moos. 21:6)

Sitten Saara puhuu imettämisestä: “Kuka olisi tiennyt sanoa Abrahamille: ‘Saara imettää poikia’?” (1. Moos. 21:7) Sen mainitsemiseen voi olla syynä se, että sen myötä Saaraa todella pidettäisiin Iisakin biologisena äitinä, eikä esimerkiksi tämän adoptioäitinä.

Seuraavissa jakeissa, jotka eivät ole tämän päivän tekstialuetta, puolestaan kerrotaan, että kun Iisak oli kasvanut sen verran että hänen imetyksensä lopetettiin, niin Abraham järjesti sen kunniaksi suuret pidot. Silloin Hagarin poika Ismael, joka oli oletettavasti vielä teini-ikäinen, ilvehti. (1. Moos. 21:8-9)

Sitä on paljon pohdittu, että mitä se ilvehtiminen nyt lopulta piti sisällään, kun se otti Saaraa niin syvästi kupoliin. Heprean kielessä on kolmikirjaimiset sanajuuret, ja siinä ilvehtimisessä ( צְחַק ) on samat kolme heprean juurikirjainta, konsonanttia, kuin nauruun perustuvassa Iisakissa ( יִצְחָק ). Orjattaren poika Ismael osoitti siis syvää epäkunnioitustaan, ja tavalla tai toisella hyökkäsi vapaan naisen poikaa Iisakia vastaan. (Gal. 4:29) Uudessa testamentissa apostoli Paavali näkee Hagarin ja Saaran ja heidän poikiensa Ismaelin ja Iisakin edustavan teologisia ääripäitä. (Gal. 4:21-31)

On erikoista, että Abrahamin tuli olla valmis luopumaan näistä molemmista pojistaan, sekä Ismaelista että Iisakista. Ismael hänen piti lähettää pois, ja myöhemmin lähteä itse viemään Iisak polttouhriksi.

Ismaelin lähettämisestä pois hän pahastui ensin, mutta Jumala lupasi, että hänestä polveutuisi suuri kansa. (1. Moos. 21:11-13) Iisakin uhraamisen yhteydessä Abrahamin tunnemaisemaa voi vain arvailla, sillä siitä ei Raamattu meille kerro.

Myöhemmin Mooseksen laissa määrättiin, että suurena sovituspäivänä, jom kippurina, ylipapin piti muun muassa ottaa kaksi vuohipukkia ja heittää arpaa, kumpi niistä kuuluisi Herralle, syntiuhrina, ja kumpi niistä puolestaan ajettaisiin autiomaahan asumattomille seuduille. (3. Moos. 16:8-10,20-22) Herralle kuuluva syntiuhripukki piti uhrata ja sen verta piti pirskottaa. Autiomaahan elävänä lähetettävän pukin päälle ylipapin tuli puolestaan asettaa kätensä ja tunnustaa israelilaisten kaikki synnit, jotta tuo syntipukki kuljettaisi ne mukanaan israelilaisten leirin ulkopuolelle.

Abraham ajoi Ismaelin autiomaahan ja tämä jäi sinne asumaan. Mutta Ismael ei ollut meidän syntiemme kantaja. Jumala lopulta esti Abrahamia uhraamasta Iisakin (1. Moos. 22:12-13), mutta Iisakkaan ei olisi voinut sovittaa meidän syntejämme.

Iisak oli Herran valitsema siinä, että Iisakin kautta Abrahamille luvattu siunaus siirtyi eteenpäin. Jeesus Kristus, koko maailman syntien sovittaja, syntyi tähän maailmaan nimenomaan Iisakin jälkeläisenä, ei Ismaelin. Me emme ole saaneet Jumalalta ikuista perintöä Ismaelin suvun kautta, vaan Iisakin suvun kautta.

3) Rakastavan Jumalan liitossa

Tämän päivän tekstissä kerrotaan, että Abraham ympärileikkasi Iisakin, kun tämä oli vasta kahdeksan päivän ikäinen. (1. Moos. 21:4) Se oli Jumalan määräys, merkki hänen asettamastaan liitosta. (1. Moos. 17:10-13)

Jeesus teki verellään uuden liiton Jumalan ja koko ihmiskunnan välille, ja siihen liittoon meidät otetaan kasteen kautta. Uskomalla Jeesukseen saat olla siis Abrahamin suvun jäsen (Room. 4:16-17, 9:6-8), vapaan naisen lapsi, taivaan valtakunnan perijä. Koska Kristus on tehnyt myös sinusta vapaan, sinun ei tarvitse yrittää omilla teoillasi ansaita pelastusta, niin kuin orja.

Jos sinua ei ole kastettu, niin nyt olisi hyvä mahdollisuus aloittaa kasteelle valmistautuminen.

Monet katsovat, että lapsia ei tulisi kastaa, vaan että heidän tulisi itse mennä kasteelle vasta silloin, kun he ymmärtävät enemmän hengellisistä asioista. Mutta eipä tuota ympärileikkaustakaan kysytty Iisakilta sen enempää. Se, että Korkein Jumala, taivaan ja maan luoja (1. Moos. 14:19,22), otti liittoonsa myös hänet, oli suurinta, mitä hänen vanhempansa saattoivat lapselleen tarjota.

Lapsena saatu liiton merkki hänessä sitten oli, eikä häntä ympärileikattu toista kertaa silloin, kun hän alkoi itse ymmärtää hengellisiä asioita. Kyllä Jumala oman liiton merkkinsä tunnistaa, ja siksi saamme uskossa turvata häneen. Jeesus sanoo, että joka uskoo evankeliumin ja saa kasteen, on pelastuva. “Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.” (Mark. 16:16)

Kun Iisak vieroitettiin, Abraham siis järjesti suuret pidot. (1. Moos. 21:8) Noiden pitojen aikana Ismael ilvehti, ja tuli karkotetuksi pois.

Myös meidät kastetut Jeesus kutsuu juhlapöytäänsä, ehtoolliselle. Mutta apostoli Paavali varoittaa, että “se, joka arvottomalla tavalla syö tätä leipää ja juo Herran maljasta, tekee syntiä Herran ruumista ja verta vastaan”. (1. Kor. 11:27) “Se, joka syö ja juo ajattelematta, että kysymys on Kristuksen ruumiista, syö ja juo itselleen tuomion.” (1. Kor. 11:29)

Tule siis Herran pöytään uskossa luottaen siihen, että viini on todella Kristuksen veri, liiton veri, joka on vuodatettu kaikkien puolesta syntien anteeksiantamiseksi, myös sinun puolestasi. (Matt. 26:28)

Afganistan oli liian pieni maa toisiaan vihaaville miehille. Mutta Jumala ei halua meidän vihaavan vaan rakastavan toisiamme.

Jos sinun elämäsi tuntuu menevän täysin sivuraiteelle, niin luota siihen, että Jumala haluaa pitää sinusta huolta. Ensimmäisen Mooseksen kirjan päähenkilöiden vastinpareista, Lootista, Hagarista, Ismaelista ja Esausta, polveutui kokonaisia kansoja (1. Moos. 19:37-38, 25:12-18, 36:1-19)

Hagar, tuo egyptiläinen orjatar, on Raamatussa Eevan jälkeen jopa ensimmäinen nainen, jolle Jumala puhuu suoraan. (1. Moos. 3:13,16, 16:7-8,11,13) Herra kuuli hänen hätähuutonsa, ja antoi hänelle lupauksensa. (1. Moos. 16:10-11)

Jumala rakastaa kaikkia ihmisiä, ja hän tahtoo hyvää myös sinulle.

Koska sinun Isäsi on Kaikkivaltias Jumala ja perintösi on ikuinen elämä taivaassa, kateus ja katkeruus toisia ihmisiä kohtaan ovat siksi turhia. Jos kuitenkin tunnistat sydämessäsi kateutta ja vihaa, jätä ne rukouksessa Vapahtajamme hoidettavaksi.

Rukoillaan. Kiitos, rakas Jumala, että sinä rakastat meitä, ja olet suuren suunnitelmasi mukaisesti pelastanut meidät Kristuksessa. Kiitos, että saamme periä sinun ikuisen valtakuntasi. Auta meitä rakastamaan hankalaakin lähimmäistä, eikä kadehtimaan tai vihaamaan. Jeesuksen nimessä aamen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s