2) – Gal. 4:3-7

https://www.youtube.com/watch?v=PqY-I02M_tU Martti Haverisen saarna Helsingin Luther-kirkon sanajumalanpalveluslähetyksessä korona-aikana 22.3.2020 Marian ilmestyspäivä, 2. vuosikerta Gal. 4: 3-7 Niin kauan kuin olimme alaikäisiä, olimme maailman alkuvoimien orjia. Mutta kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti tänne Poikansa. Naisesta hän syntyi ja tuli lain alaiseksi lunastaakseen lain alaisina elävät vapaiksi, että me pääsisimme lapsen asemaan. Ja koska tekin olette … Jatka lukemista Isä meidän 5/10: Abba! Isä! (osa 2/2) – Gal. 4:3-7 →

Himo pysäyttää, rakkaus saa liikkeelle – 1. Joh. 2:15-17

Martti Haverisen saarna Helsingin Luther-kirkon messussa 15.10.2017 19. sunnuntai helluntaista, 2. vuosikerta 1. Joh. 2: 15-17 Älkää rakastako maailmaa, älkää sitä, mikä maailmassa on. Jos joku rakastaa maailmaa, Isän rakkaudella ei ole hänessä sijaa. Sillä mitä kaikkea maailmassa onkin, ruumiin halut, silmien pyyteet ja mahtaileva elämä, se kaikki on maailmasta, ei Isästä. Ja maailma himoineen … Jatka lukemista Himo pysäyttää, rakkaus saa liikkeelle – 1. Joh. 2:15-17 →

Säteilevä hedelmä – Joh. 15:1-10

Martti Haverisen saarna Helsingin Luther-kirkon messussa 11.6.2017Pyhän Kolminaisuuden päivä, 2. vuosikertaJoh. 15: 1-10 Jeesus sanoo:”Minä olen tosi viinipuu, ja Isäni on viinitarhuri. Hän leikkaa minusta pois jokaisen oksan, joka ei tuota hedelmää, mutta jokaisen hedelmää tuottavan oksan hän puhdistaa liioista versoista, jotta se tuottaisi hedelmää entistä enemmän. Te olette jo puhtaat, sillä se sana, jonka … Jatka lukemista Säteilevä hedelmä – Joh. 15:1-10 →

Miksi olet täällä? – 1. Kun. 19:8-13

Martti Haverisen saarna Helsingin Luther-kirkon messussa 28.5.2017 6. sunnuntai pääsiäisestä (Exaudi), 2. vuosikerta 1. Kun. 19: 8-13 Elia nousi jalkeille ja söi ja joi. Ruoka antoi hänelle voimaa kulkea neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, kunnes hän tuli Horebille, Jumalan vuorelle. Siellä hän asettui yöksi luolaan. Yöllä Elia kuuli Herran äänen: ”Miksi olet täällä, Elia?” Hän … Jatka lukemista Miksi olet täällä? – 1. Kun. 19:8-13 →